©
Tervetulo täysin turhil kotisivuil!
Nää ovat täysi turha, turhaaki turhemma kotisivu...... ja näitte sivuje tekemine on ain keske.... Ellessää ymmärr huumori, nii napsaut ikkuna oikkias yläkulmas olevaa X-merkkii ja sulje selainohjelma tai siirry muil sivuil... Kakarat voiva mennä nukkuma eikä niitte tarvit näit sivui kattella...

Sumua Halikonlahdella, kuva: www.halikko.com

WANHOI TURHI JUTUI

 Itse Turhane

Mää aloti vuan 2001 raapustelema sivustoo, misä tyänimenä oli
Täysin turhat kotisivut.
Homma irea ol tehrä hauskaa luettavaa pääasjas "nyky-saloseudun murteella"
Sivustost tuli vuasie aikan huippusuasittu huumorsivusto, tekstit varast... eiku lainatti eri lähteist, lukijat lähettivä jutui ja joku ratioasemaki ehtis vähä piilomainostama sivusto

Mut sit alkuvuarest 2010 allekirjottanel alko olema niimpal muit kiirei, et sivustom päivittämine alko hiipuma. Kummallist oli havaita, et viäl vuas sivusto "lopettamise" jälkke siäl kävi usiamppi kävijöi, jollam päiväl usjamppa kymmentäki.
Nyy mää olen sit ajatellu, et piretä sivup pystys nyy sit viäl, mut painei mää en täst itellen ota.
Parast suamalaist huumori, olkka hyvä!

Tervessi vaa
Lahtine



Toukokuu 2010

Rankka koettelemus on nyy ohitte!

Salolaine kansaerustaja Lakselli ampus lähtölaukaukse wanhal pyssyl, 1 pulu ja 1 vares (jälkimmäisse liävä osuma), ja yli 300 äijä lähti miäste ulkoilutapahtuma Salos Toriterassim pihalt lauantai yhre aikka rankal kolme kilometri lenkil toukokuisse kuumutte.

Yhre ja kahre pysährykse taktikka oli kaikke yleisimppi. Renkkavaihtoi ei tiättäväste suaritettu matka aika ja muutenki matkanteko meni hyvi. Muitaka varikol ajoi ei havaittu, Tehraskarul ol järjestäjie pualest järjestykse valvoja huutamas, jos jokku yrittivä täsä vaihes juaksemal parantta sijoitustas, see ei ollu muit kohta moralisest hyväksyttävä.

Omi eväi ol ussiammal muka, mut mittä kummemppi järjestyshäiriöi ei poliisim mukka havaittu.

Niämise klasine eväspottu putos ja hää sai paljo myätätuntto muilt osallistujilt.

Heinone oikas rauttiäsillan kohral ja suaritus hylätti ilmam muut.

Tiättäväste kaik lähtijä palasiva maali enne pualtyät. Salon polisin mukka vaam paril ol isomppi vaikeuksi.

Maalipaikal ol osallistuneil varattuna hyvä ruakka ja juama, ja asiantuntijoitte mukka, sopas ol yllättävän paljo sattumi joukos, varmanki makkaratehtaitte juurpäättynest lakost johtue.

Allekirjoittanu ol sijoitukseltas jossa siäl kuurenkymmene parhamma joukos, melkke selvimpäite, (!!!?), aikka kulus jotta pualentunni ja kolmevarti välill, joku väitti tosi et sijoitus ol lähemmäs seittämäkymment, mut varmuut asja ei saatu ku kaupunki viralline kelloseppä Jokine o kesälomal.

Kuuluttajam mukka joku sauvolainenki osallistus tapahtuma, nii et kansainvälisyyttäki tuli kuvioihi, paimiolaisist ei puhuttu mittä!

Tapahtuma järjestäjä oli Suame vanhimppi alkoholikulttuuri alal toimivi järjestöihi kuuluva Kohtuullise Hutika Pyhä Veljeskunta Ilmari Kianno Perinneyhdistys K.H.P.V. Salo, ja sen jäsene ova hutikkaa aiheuttavie aineitte kohtuullissi käyttäji, Bacchuksen nöyri palvelijoi sekä nautintoje mestarei, mikkä ei lasii sylje, mut ei myäskä hutikas pöyrä all karkka....

Lähre:
Lahtine
Turhie Juttuje alapäätoimittaja etc




Toukokuu 2010

Älkkä kokeilkko tätä koton...

Jorma lähti töist yks perjanta. Sen sija, et olis palannu kotti hää viätti koko viikonlopu ukkoporukan kans ja tuhlas koko palkkas. Sit ku Jorma lopultas sunnuntaehto ilmantus kotti hää kohtas siäl pirun kiukkuse vaimos ja sai kuulla kunnias.

Lopultas vaimo lakkas nalkuttamast ja kysys: 'Mitäs sää pitäsit siit, ettet näkis mua kahteen, kolmeen päivään?'

Tähä varovane vastaus Jormalt: 'Sehä sopis kyl mulle.'

Niin tuli maananta eikä vaimo näkyny.

Tiista ja keskiviikko kulu erelle ilma et vaimoo näkys.

Torstai sit vihroin viimein turvotus laski juur sen verra, et vaimon saatto nährä vasemmal silmäl.


Toukokuu 2010

Täyres linjuris

Kalle ol isäs kans täyres lina-autos. Hee joutusiva seisoma, ku istumapaikoi ei enä ollu. Heijä eres seisos naine ja yhtäkki tää läimäytti Kalle isää käsilaukul oikken perkule koval voimal ja sit naine smantiä poistus autost. Isä pit posketas ja ol kauhia hämmästyny ja sano:
- Siin vast ol kummalline naine!
- Nii oliki, vastas Kalle. Se takia mää nipistinki sitä persustast!



Helmikuu 2010

Esimiäskö

Mettäs asus kerra orpo jänöne ja orpo käärme.
Ne kumpiki sattusiva olema syntymästäs sokkioi.
Yks päivä jänö ol tapas mukka hyppelemäs ympäri mettä ja käärme ol luikertelemas ympär mettä, ku jänö kompastus käärmesse ja kaatus. Tän seurauksena tiätyste käärmeki kolhiintus.
"Voi kauhia senttä", sano jänö, "Mää ole niimpal kauhia pahollan! Ei mun ollu tarkotus satutta sua. Mää ole ollu syntymästän lähtie sokkia, enkä näje ollenka ettesän. Ja itte asjas, mää ole sit viäl orpo, nii mää en eres tiär, mikä mää ole."
"Ei see mittä", käärme vastas. "Itte asjas mää olen kans syntyny sokkiana enkä ol koska tuntenu äitiän. Mitä jos mää luikertelisi sun päälläs ja yrittäisi selvittä mikä sää olet."
"Voi, see vasta olis ihana!", vastas jänöne. Jaa nii käärme luikertel jänö ympäril tunnustelle ja sanos:
"Hmm, sua peittä pehmiä turkki; sul on kauhiam pitkäk korvat, nenäs nyki ja sul on pehmiä hännän tupsukka. Mää sanoisin, et sää oles melko varmaste jänöpupu."
"Oi kiitos! Kiitos!", hihkus jänöne.

Sit jänöne ehrotti käärmeel: "Entäs jos mää tunnustelisi sua käpälällän ja auttaisi sua samal taval ku sää autoit mua." Nii jänö tunnustel käärmet joka pualelt ja sanos sit:
"Jaa, sää oles lipevä ja niljakas ja sul on kakshaarane kiäli... ei korvi, ei selkärankka eikä pallei.
Mää sanoisi, et melko varmaste sää oles joko esimiäs tai mahrollisest jopa ylemppä johto!!"


Helmikuu 2010

Vanha viisa miäs

Vanha viisas miäs jäi eläkkel ja osti eläkepäiviäs varte piäne siistin talo lähelt koulu. Hää viätti ensmäset viikot rauhas ja hiljasuures. Sit koulu lukukausi alko. Iltapäiväl kolme nuart poikka kulki häne talos ohi, ja paukuttel jokast roska-astia matkav varrel. Rummutus jatku joka iltapäivä, kunnes viisas miäs lopultas päätti ryhty asias toimee.

Seuraaval iltapäiväl hää meni tapaama nuari rumpalei.
- Teit o mukava kuunnella. Määki rummutteli roska-astioi ku mää oli nuar. Iha muistu nuaruuspäivät miäle. Haluaisik tee tehrä vanhal miähel palvelukse? Mää annan teil jokasel kympi, jos tee luppaatte tulla joka päivä rummuttelema.

Poja ilahtusiva ja jatkova rummuttelu. Muutamam päivä pääst vanhus tul taas tapaama lapsi, mutta näytti surulliselt.
- Lama-aika on koetellu mun piänt eläkettän, hää sano.
- Tästeres mää en pysty maksama teil ku viis euro kullekki rummutuksest.

Lapse oliva selvästen pettynei, mut hyväksysivä kuitenki häne tarjoamas vitose. Muutama iltapäivä myähemmi, eläkeläine tul taas heijän tykö.

- Kuulkkas, mää en ol saanu viäl tän kuun eläket. En pystykkä maksamaa teil rummutuksest ku euron jokasel. Riittäk se?

- Vaivanen euro!, rummuttajie johtaja huus, Jos sää luulet et mee aiota tuhlata aikka ja rummutella roskiksi eurol, olet seonnu! Ei onnistu, me lopetetta!



Ja vanha viisas miäs nautti rauhast ja hiljasuurest lopun ikäs.


Joulukuu 2009

Täyrelline naine

Yks kaunis päivä täyrelline miäs ja täyrelline naine tapasiva. Täyrellise seurusteluaja jälkke hee viättivä täyrelliseh häät. Ja heijä avioliitto sujus tiätenki täyrellisest.

Yks jouluaatto ol kauhia lumimyärkkä ja tää täyrelline aviopari ol ajamas täyrellisel autollas pitki mutkast mökkitiät pitki. Yhtäkkiä hee huamasiva hätäntyne hahmon tiän penkkal. Ja ku hee oliva täyrelline pari, nii hee pysähtysivä auttama häräs olevaa.

Tiänpenkkal seisos surulline joulupukki kauhia ison lahjapinon keskel ilman poroi. Täyrelline pariskunta ei halunnu tuatta lahjoi orottavil kakaril pettymyst ja nii he sit lastasiva pukin kans kaik lahjat autoo ja lupasiva pukil et hee kyl auttava lahjoje jakamises. Mut keli muuttus ain vaa huanommaks ja huanommaks ja sit kävi nii et täyrelline pari kyyrissäs joulupukki ajova pahan kolari.

Yks porukast selvis onnettomuurest - mut kuka?

Vastaus:
Täyrelline nainen tiätenki. Hää ol ainoa, joka ol oikkiast olemas. Kaikha nyy tiätävä, et joulupukki on taruilento eikä yksikä miäs ol täyrelline.

NAISET: LOPETTAKA TÄN TARINA LUKEMINE TÄHÄ!



Miähe voiva jatka lukemist:

Eli, jos autos ei ollu Joulupukki eikä täyrellist miästäkä, auto ajo naine. Tää selittä miks yleensä ajettin kolari.

Lisäks, jos sää olet naine ja luet viäl tätä teksti, torista see toisenki seika: Naiset ei koska usko mitä heil sanota !!!

HYVÄ JOULU VAA!




Joulukuu 2009

AKAV VAIHTO

Veikko ja Pena istusiva onkel Halikolahrel.
Veikko sano:
- Mää tairan vaihtaa eukkoo. Raija ei ol puhunu mul mittä ainaka viikkoo.

Onginta jatku, Pena laitto tupakiks ja sanos:
- Kyöl sun kannatta miätti viäl sitä eukovvaihtojuttuu. Tommost eukko on vaikkia löyttä!


Joulukuu 2009

Luannolline karsinta

Savannil liikkuva puhvelilauma ei liiku lauma hittaint puhveli noppiammi. Ku lauma jouttu jahtamise kohteks kualeva hittaimma ja heikomma ensmätteks.
See on luannovalinta. Luannovalinta hyäryttä laumaa, lauma tule kokonaisuures noppiammaks ja terveemmäks heikkoje yksilöitte jatkuvan karsinnan takija.

Suunnilles samal taval ei ihmise aivov voi toimi noppiammi ku sen hittaimma aivosolut.
Kaik tiätävä, et liialline alkoholinkäyttö tuhoo aivosolui ja hittaimma ja heikoimma aivosolu tuhoutuva ensmätteks.

Kun käyttää säännöllisest riittävii viinamääri, voi suaratta pois hitta ja heiko aivosolu ja sit aivoist tule kerta kerralt noppiamma ja tehokkaamma. Tää on syynä siihe, miks jo parin kalja jälkke sitä tuntte ittes entist nokkelammaks ja saa mitä parhamppi ireoi, niinku tämmöste juttuje kirjottamisenki....


Marraskuu 2009

Huanokuulosuus

Vaimo valitti lääkäril et miäs on sairas, ku se kuule huanoste... vaik kui mää puhun sil, nii ei ukko reakoi ollenka, vaimo kertto.

Lääkäri vastas: Voi hyvä rouva, ei see ole sairaus, see on taito!


Lokakuu 2009

Olkka varovaissi!

Mää meinasi et mää laitan tähän piäne varotuksen sana simmosest asjast ku mul täsä tapahtus. Mää meinaa joutusi simmose taitavaste suunnitellu huijaukse kohteks, misä uhrina ovap paha aavistamattoma kaupaskävijä.

Tämmöttö tää huijaus toimi:

Sää ole ostoreissu jälkke Risman parkkipaikal pakkamas tavaroi autosas, paikal ilmesty 2 tosi hyvännäköst parikymppist tytöntypykkä. Hee tekeytyvä autonpesupalvelu tyäntekijöiks ja alkava pesemä sun autos tuulilasi pesurättie ja harjojen kans. Heijä rintas näyttävä pursuva ulos piänenpiänist T-pairoist ja on täysim mahrotont olla kattomat tai kiälttä heit pesemäst auto akkuni.
Ku sit sää yrität maksa heil pesust, hee kiältäytyvä ja pyytävä et sää viät heijät kotti. No sää tiätenki suastut ja tytöt hyppävä auton takapenkil. Mut sit ku sää lähret viämä heit kotti hee alkavakki harrastama keskenäs seksi siäl auton takapenkil. Ja sit hetken kuluttu toinen kiippe siält takapenkilt selkänoja ylitte etupenkil ja alkka harjottama sun kans hmm. simmost suuseksi.
Ja sil välil takapenkil jääny viä sun lompakkos.
Homma tunttu täysi järjestetylt ja suunnitellult. Munki lompakkon varastetti viime maananta, tiista, kaks kertta keskviiikko ja sit viäl perjanta ja varmaanki see tulla varastama tänämpäinäki.
Olkka varovaissi!


Lokakuu 2009

HYPNOTISOIJA SALOHALLIS

Salohallis esiintys kuulusa hypnotisoija ja esitys ol loppuum myyty. Yleisö tunki paikal joo hyvis ajoi.
Hypnotisoija alotti esitykse kertomal et yleensä täsä vaihes pyyretä yleisö joukost pari - kolme vapaehtost, mut täl kertta hää meina tehrä jotta poikkeuksellist ja hypnotisoira koko yleisön kerral.
Jännitys tiivisty ja hypnotisoija kaivo taskustas jotta.
- Tää taskukello on kulkenu mun suvussan jo kaua ja se on jumalattoma arvokas. Kattoka nyy sitä tarkaste nii tee vaivutte hypnoosii ja olette mun vallassan.
Hypnotisoija alko heiluttama kelloo käressäs ketjun varas pualelt toisel. Yleisö tuijotti kello ja alko vaipuma hypnoosii. Yhtäkkiä hypnotisoijan ote kellost lipes, kello putos lattial ja hajos palasiks. Sillo hypnotisoija huus:
- paska!

Salohalli o suljettu siivomisen takia koko loppuviikon.


Elokuu 2009

Kummilaps

Lähestytti joulun aikka ja maalaisisännäl tul puhelu, misä semmone puhelinmyyjä koitti saara puheluv vastaaottajaa ottama kummilapsekses piäne neekeripoja afrikast. Tämmössi ku niit on, et "kummilapsel" lähetettä joka kuukaus rahaa koulutkse ja muuhu semmosse.

Puhelimmyyjä puhu ja puhu, muttei saanu isänttä vakuuttuneeks, jonkimmoine kyllästymine lopultas myyjää iski ja tää sanos:
- Nii mitenkäs mee tehdään nyt tämän neekeripojan kanssa?
Isäntä vasta:
- nii mutku meil on kyl ain ollu kinkku!


Elokuu 2009

Tyämatka

Jarmo tost naapurist jäi täsä yks päivä tyämatkal toho kyläravintola ja tul kotti sit ehtol kymmenem paikoil.

Yäl herätyskello pärähti soima kolemn aikka.

- No voi pahus, kui toi kello nyy tähä aikka soi? äris Jarmo emännälles, johon tää vastas:
- Mää vaa ajatteli, et jos matka töist kottin kestä viis tuntti, niin kylkai se matka kotton töihinki kestä samav verra.


Kesäkuu 2009

SUAMI O SULJETTU

Suami o suljettu 29.6. - 9.8. 2009 välise aja.

Terveyskeskuksis ja hammashoitolois ei täl ajal hoireta ku kualema tekevi asikkai. Kakari ei miälelläs auteta maailma, kyl niit sit ehti myähemminki..

Kunnallise ja valtiollise virasto ova pääasjas kii ja aika turha on soitellakka.

Telkkariohjelma alkava vast aamupäiväl ku ei kukka simmossi nyy kumminka kesäl kato.

Kirjastot toimiva suppiammil aukioloajoil. Pankkei on ihan turha pitää auki ja kauppoje aukioloaikoihi hallitus pohti rajotuksi!


Toukokuu 2009

Anna nyy

Anna nyy, miäs manku sänkys vaimoltas.
- Enkä anna. Sitä säästetä perhejuhlii varte.
- Kuule, antasit nyy. Mul on niin perskelee paha olo.
- Sen siitä saa, kun sil lail ryyppää. Krapula o sul iha oikke.
- Anna nyy, miäs jatko vonkaamistas.
- Mää en enää jaksa sun kanssas. Ota sit, omapa on asias.

Miäs ryntäs riamuissas jääkaapil, avas huusholli ainoa samppanjapullo ja kuulu valtava pamaus, kun korkki lens katto. Sillon kuulu lastehuaneest moittiva ääni:
- Olisit vaa antanu sil, mutsi. Nyt se meni ja ampu ittes!


Huhtikuu 2009

VAROKKA, VAPPU TULE!

Sivuje ylläpitäjä o laatinu piäne ohjeistukse vappuprunssin tekemisest, kannatta varmaste mennä tonne
   Ruakvinkei -sivul


Huhtikuu 2009

Miähen kertomus:

Eile ehtol istutti vaimon kans ja keskusteltti iha niit ja näit ja jutu aiheks tul jossa vaihees eutanasia.

Siihe aikalail herkkä, elämä ja kualema rajamail liikkuva aihesse sanosim mää hänel:
" Luppaa sää, ettet päästä mua semmosse vihannesmaissee tilaa, misä mun elämän on riippuvaine josta sähkösest laittest ja mun ravintotarppeen tyyrytettän nesteil. Nii et jos sää näjes mun olevan siin jamas niin luppaas sää ottaa nee mun elintoimintojan ylläpitäväv vehkeet pois päält ja lopetta nesteytykse"

Sanomat mittä mun vaimon nous, otti kaukosäätime ja sulki televisio, sammutti interneti ja tiatokonee ja kaato mun kaljan viämärii.


Maaliskuu 2009

ILMA SEKSII

Toril ol viime kesäl kokoontunu iso porukka ihmissi yhren koju ette. Mää jäin kuuntelema ja selvis et kysymykses ol joku uus uskonlahkon kannattajien keräys. Periaatteena heitil oli et enne liittymist piti olla kaks viikko ilman seksii.
Ensmäisenä siihen tuli vanhemp pariskunta ja hee kertosiva:
-"Meitil on menny tosi helpost nää kaks viikkoo, ei mittä onkelma!"
Pappi toivotti heijät tervetulleks seurakuntta.
Seuraavana tuli simmone nelikymppine pariskunta.
-"Ensmäne viikko men iha hyvi, mut sit toine tuatti jo vaikeuksi. Kun siin sit käytti jumpas, nii toisenki viikon kesti lopultas iha hyvi"
Pappi toivotti heijäkki tervetulleks seurakuntta!
Viimisenä tul parikymppine parikunta. Miäs selitti papil:
- "Pari ensmäst päivä men iha hyvi, mut sit tuli tuskane olo. Millää ei ois jaksanu enemppä ja sit neljäntenä päivänä vaimolt putos makaroonpussi lattial. Ku hää sit kumartus sitä nostama, nii näky ol semmone, et mää sortusi vaimon kans seksiin."
-" Ymmärrätte kai, ettette tuon jälkeen oikein ole tervetulleita tähän seurakuntaan", selitti pappi.
- "Joo kyl mee ymmärrettä", sano pariskunta, "Ei mee olla enä oikken tervetullei sinne Citimarkettiinka..."


Maaliskuu 2009

HAJUNPOISTAJA

Miäs lähti vaimos kans autol liikenteessse ja poikkeuksellisest laitto vaimon rattii, olik sit erellisel illal nauttinu konjakki, vai mikä liä syynä toho, sitä tää tarina ei kerro.
Astusiva siin autoo ja laittova turvavyät kiinni, ja liikkeel lährettäes vaimo mutis ittekses: "Sitten auto käyntiin, valot päälle, hajunpoistaja pois päältä ja liikkeelle..."
Miäs kuuntel ja alko miettimä tota lauset. Vähä aikka pohrittuaa ei malttanu olla kysymät: "Mikä ihmeen hajunpoistaja?"
Vaimo vastas: " No tuo vipu jossa on nappi tuossa vaihdekepin takana. Sen kun ottaa pois päältä, niin savun haju poistuu autosta jos sen on unohtanut päälle!"


Maaliskuu 2009

Ilkkiä menninkäine

Miähel ol pahanlaatune onkelma, hää kastel sänkys joka yä. Sit yks päivä onkelma kävi niin pal miähe hermoil, et hää päätti mennä lääkäri. Lääkäris miäs valitti, et ain yäl ku hää on nukahtanu, tulee piän menninkäine supattama korvaa: kuse, kuse, kuse, kuse... tunnetuil seurauksil. Lääkäri kuuntel miähe oirei ja ohjas tämän psykiatril ja totes vaivan oleva ennemminki psykolookist laatuu.
Psykiatri keksi miähe onkelma helpo ratkasu. Psykiatri kehotti miäst nukkuma mennes laittama vaipan heppis pääl ja sen tukevaste viäl ilmastointiteipil kiin vuatoje eliminoimiseks. Miäs helpottu silminnähre ja heti illal kokeili oivallist neuvoo - eipähä ainaka enä sänky kastuisis! Miäs nukahti tyytyväisenä eikä aikkaakaan ku ilkkiä menninkäine ilmesty taas. Menninkäine kattel nukkuva miäst tuumivaise näkösenä polvisas nojaille ja vihron sanos: Jaahas, jaahas... Tänä yänä sitte väännetäänkin paska!


Helmikuu 2009

LEVILLE?

Lähethäänkö Leville!?

Tässä pieni tarina ivalolaisesta, muoniolaisesta ja kittiläläisestä miehestä, joilla oli vähän rahaa, mutta kaamea jano:
Ivalolainen ehdotti lähtöä pirssillä Saariselän Tunturihotelliin, koska siellä on ihan oikea Happy Hour, jolloin saa kaksi tuoppia yhden hinnalla.
Muoniolainen vähätteli Saariselän alennusmyyntiä, sillä Oloksella saa torstaisin kolme tuoppia yhden hinnalla koko illan.
Kittiläläinen hiljensi kaksikon sanoen: "Meillä Hotelli Levitunturissa saa koko illan paukkuja ilimaseksi ja illan päätheksi vielä kunnon panot parkkipaikalla."
"EI OLE TOTTA!", ällistelivät ivalolainen ja muoniolainen kuorossa.
"Totta joka sana", vannoi kittiläläinen - "Niin se vaimo sano!"


Helmikuu 2009

VÄVY

Miäs makka sohval ja kattelee telkkari. Samal hää syä pähkinöi heittämäl pähkinän ilmaa ja nappaamal sen sit suuhusas. Ku jällee pähkinä on ilmas, telkust tule mainos, joka kiinnittä miähen huamio. Kun miäs käänttä pään TV:n suuntta, putto pähkinä suara äijän korvaa. Pähkinä putto juur sopivas kulmas ja mene aika syväl korvaa eikä miäs sitä saa paksuil sormillas pois.
Häm pyyttä vaimoltas appu, ku täl on piänemmäs sormet.
Vaimoka ei saa pähkinäst otet, vaa se vajoo viäl syvemmäl miähen korva. He miettivä, mitä tehrä ja ainut vaihtoehto ol lähte lääkärii.
Juur ku he olivat lährös ulos, tul ovest sisäl perhee 18-vuotias tytär uure poikaystävän kans. Hetkem miättimise jälkke poikaystävä sano, et ehkä hää voi auttaa. Poika laitto etu- ja keskisormes miähe siaraimii ja pyys tätä puhaltama voimakkaaste nenäsäs. Kun miäs teki näi, meni paine korvii ja ampu pähkinän ulos.
-POKS-
Jälkeenpäin miäs ja vaimo jutteliva, että olipas siin kekseliäs ja viisas poika. Vaimo miätiskel, että mikähä siitäki tule isona, joho miäs vasta "Sormie hajust päätelle vävy."


Tammikuu 2009

KUARSAUS

Pena, Mara, Reiska ja Retse ottiva tyäreissul kaks kahre henke huanet hotellist. Kukka ei olis halunnu nukku Retsen kans, ku tämän tiärettin kuarssaava ja oikken kovi. Kaveruksep päättivä vuarotella, ku sopivaste kolme yät oli tarkotus majailla.

Ensmäsel yäl vuaros oli Pena. Aamiaisel Pena tul tukka sekasi ja silmäm muistuttiva tomatei. 'Perhana mikä jyrinä, ei yhtä saanu nukuttu. Istuskeliv vaa koko yä ja kattelin ku Retse veti hirssi.'

Toise yä jälkke Mara tul samallaisena tomaattisilmänä ja iha ryytyneenä. 'Perhana rapinki katost tippu ku se jyrä pistä menemä! Ei silmällistäkä unta'

Kolmannel aamiaisel tul iham pirttiä Reiska, huus jo kaukka että 'Morjes!' Miäs ja vaatte iha siistinä. Muut sit ihmettelemä mitä tyrmäystipoi otit ku ei Retsen kuarssamine ol häirinny.

'Mää meni huanesse, peittelin Retsen ja annon pusu ottal ja sanosin et hyvä yätä rakas. Retse sit istuskel koko yän valveil ja vahtas mua.'


Joulukuu 2008

MUMMO JA VAARI

Mummo ja vaari istuva terassil ja katteliva jouluvaloi lumises pihakuuses:

Vaari: "Kyl joulu om mukava."

Mummo: "Kyl seksi om mukavamppa!"

Vaari: "Mut joulu o ussiammi!"


Joulukuu 2008

AJANTIATO

Kun tää viikoloppu on ohi nii alkka joulu ja siihe heti perää uusvuas, loppiaine ja laskiaine. Siit putkest ku selvi nii onki pääsjäine mist lipsahta herkäste vappuu jost juhannus ei ol enä kauka. Ylene kesälomahössötys tarttu herkäste joutomiähenkii ja nii päästä syksyy. Iltoje pimetes miäli askartele sit kaikelaissi hyvi syit piäne juhlimisse. Sit on römppäviikko, syysmarkkina, ruska, muikun ja siian kutu, hirvipeijaise, enslumi, itsenäisyyspäivä.

Nii ja sit on taas joulu!


Joulukuu 2008

AJANKOHTANE TOSITARINA

Lumikki kulkke mettäs.
Vastan tule kolme piänt ukko.
- Ketäs tee ole, Lumikki kyssy?
- Mee olla seittämä piänt kääpiö.
- Mut eihä teitti ol ku kolme?
- Väkke vähennettä, väkke vähennettä!


Marraskuu 2008

PYSTYS PYSSY

Naapuri Hessu valmisteltti leikkaukse ja se vaatis sit häpykarvoje ajamist veitika ympärilt. Hessu makas petil seljälläs ja nätinnäköne hoitsu otti veitikast kii, venyttel sitä ylöspäi ja raakkas karvoi sen ympärilt, puhaltel ja pyyhkis ain välil irronnei karvatupoi pois. Koht Hessu tokas et ei tarvit enä pirellä kii, pyssy jo muutenki.


Marraskuu 2008

MITÄ ISKÄ TEKKE...

Opettaja kysele oppilailt, mitä laste vanhemma tekevä tyäkses.
Lapse vastaileva: poliisi, palomiäs, myyjä, virkailija jne...
Ville (7v.) mene totiseks, eikä vastaa mittä.
Opettaja kysy, minkälaist tyätä Villen vanhemma tekevä?
'Äiti on toimistos töis', sano Ville ja vaikene.
Opettaja kyssy: 'Mitä isäs tekke?'
Ville vasta: 'Isä on tanssijana homobaaris. Hää strippa ittes alasti yleisö eres. Joskus, jos tarppeks makseta, hän harrasta seksi asiakkaitten kans baarin takahuanes'.
Opettaja järkytty vastauksest, laitta muut oppilat tekemä väritystehtävä ja viä Villen sivummal.
'Onko todella totta mitä kerroit isästäs?', opettaja kuiska.
'Ei', kuiska Ville takasi, 'oikeesti iskä pela lätkää Turun Palloseuras mut em mää kehrannu sano sitä'.

Marraskuu 2008

PÄÄSÄRKKY

Naine tule kotti ja sano miähelles:
- Muistaksää päänsäry, mikä on vaivannu mua kaik nämä vuaret? Nyy see on poissa! Ei enä pääsärkky!

Miäs kyssy:
- Kummotto see ny yhtäkki lakkas särkemäst, mimmotto see tapahtu?

Naine vasta:
- Eeva ehrotti hypnoosi mul. Hää käski mun seistä peili eres ja toistaa: "Mul ei ol pääsärkky, mul ei ol pääsärkky, mul ei ol pääsärkky, mul ei ol pääsärkky!" Ja simmotti mää sit toisti sitä vaa ja pääsärky hävis ihan kokonas.

Miäs vastas:
- No seehä on iha fantastist!

Naine:
- Ethä sääkä ol mikkä Tarzan ollu viime vuasina sänkys. Mitä jos sääki kävisit hypnotisoijan tykö jos sil asjal vois vaik tehrä jotta.

Miäs suastu tähä. Hypnoosikäynni jälkke miäs tul kotti, nosti vaimo ylös ja kanto makuuhuanesse, laski sänkympääl ja sano:
- Älä liiku, mää tule hetkem pääst takasi.

Hää mene kylpyhuanesse ja on hetkes takasi ja hyppää vaimol luo sänkky ja rakastele kiihkeämmi ku koska aikasemmi.

Vaimo sano:
- Wow, toiha oli fantastist!

Miäs vasta:
- Älä liiku, mää tulen hetkes takasi. Hää mene takasi kylpyhuanesse ja tule takasi ja rakastele vaimon kans viäl kerra. Vaimo sano:
- Wow, tää oli viäl paremppa!

Sillo miäs sano:
- Älä liiku, mää tulen hetkes takasi. Tämän jälkke hää mene taas kylpyhuanesse.

Täl kertta vaimo hiippi hilja miähes peräs, näkke miähe peili eres ja miäs sano:
"Se ei ol mun vaimon, se ei ol mun vaimon, se ei ol mun vaimon.. "


Miähe vaatimaton muistotilaisuus on ens perjanta.


Syyskuu 2008

KUMMONE TIPU SÄÄ OLE?

21.3-19.4 HAUKKA
Sää olet enerkine saalistaja. Pirät haasteist ja jahtaamisest. Sää saatat olla aika päälkäyvä. Suus on raakka elinvoima.

20.4-20.5 PULU
Olet aika hiras ja pullevaolone pulu. Et säntäil mihinkä vaa hoirat asjat omaa tahtisas. Nautinnohalune sää ole ja piäne asja saa su iloseks.

21.5-21.6 KOLIBRI
Sää olep piän ja monevärine vipeltäjä. Sua ei saa millän pysymä paikallas, sul o levoton sialu. Sull o liikka asjoi ja aikka ei lainka niitte toteuttamisse. Sää ole ain menos.

22.6-22.7 SORSA
Tyytyväine pullasorsa o sun laises. Hualehrit kaikest ja ain rauhallisest. Sää olet toisinas liianki haluton. Sorsa saa usse ison poikue ja niit hää paimentta lemppiäste.

23.7-22.8 RIIKINKUKKO
Olet kommia riikinkukko. Sää halut esintty ja olla huamio keskipiste. Sää ole ylppiä ittestäs ja tekemisistäs. Et lainkan pyytel antteks sitä et Luaja o sun luanu. Imartelust sää kehrät ku katti.

23.8-22.9 VARPUNEN
Sää olet hillitty varpune vähä niinku harmaa tai huamaamaton. Sul turvallisus ja koti ova tärkkiöi. Sää tulet toime yksinäski ja oikiastas iha viihryt omas seurassas. Assioist sää ole tarkka ja siisti kans kaikes mitä teekki.

23.9-23.10 JOUTSEN
Sua voi sano viähkiäks joutseneks. Pirät kauneurest. Olet sosiaaline ja perinteine ainaki parisuhtessas. Sun kans tule helpost toime.

24.10-22.11 KORPPI
Musta salaperäne korppi. Sää ole yäeläjä. Olet syvälline ja syväste tunteva tyyppi. Luanteltas olet mustavalkone ja sää olet kostohimone jos sua loukata. Lojaali luantes takia sul on helppo uskouttu.

23.11-22.12 PAPUKAIJA
Sää olet värikäs papukaija. Sua kiahto eksotiikka. Sää ole liikkuvaine, tahrot kokke uut ja kiärttä maailma. Sää olet kekseliäs ja opit helpost asjoi. Mut on asjoi joihi sää saatat suhtauttu oikkenki fanaattisest.

23.12-20.1 PÖLLÖ
Sää olet älykäs pöllö. Hillitty, sivus pysyvä ja iankaikkise älykäs. Et tee ittestäs isso numero. Sää kuuntelet muit mialummi ku olet ite äänes. Sul on viisaut.

21.1-19.2 KYYHKYNEN
Sää olet neuvokas kyyhkyne. Sul o kekseliäisyyt ja äly. Sää olet oikke sosiaaline luanne. Ongelmitte ratkomises ja uure oppimises olet mahrottoma hyvä.

20.2-20.3 HAIKARA
Sää ole hyväntahtoine haikara. Empaattine ja auttavaine. Sul on luavuut ja loistava tunneäly on sun vahvuutes. Saatat kyl toisinas hukkuu haaveilema liikka.


Syyskuu 2008

LAKIMIÄS

Naapurim poik läht tosa muutama vuas aikka opiskelema lakii Helsinkki. Puales välis ensmäst lukukaut rahat oli pojal jo loppu, eikä niit oltu laitettu mihinkä turhutte: nee oli vaa juatu ja naitu.
Poik soitti kotti ja sanos isälles: "Isä, tääl on kuule keksitty eläinlääketiätee tiärekunnas uus menetelmä, minkä avul koirat oppivap puhuma".
"Noo, sehä on hiano juttu", sanoi isäukko ja jatko "kummottos saatais meijäm Musti sinne oppimaa?"
"Lähet koira tänne vaa ja 5000 euroo mukka. Sil mää saan Mustin sinne oppima" poika sanos.
Koira ja nippu raha tuli matkahuallol noppiaste Helsinkki.
Hiuka enne joulu rahat oli taas loppu ja poika soitta taas isäukolles. Isä kysys: "Kummottos Musti voi?"
"Iha mahtavaste, see puhu ku Ruuneperi. See on nii hyvä, et nee suasitteliva sil toistaki ohjelma, simmost misä opetetta koira lukema" sano poika.
"No mut see on hianoo! Mimmottos mee saatais Musti siihenki koulutukse?" kysys isä.
"Ei mittä onkelma, lähet 15 000 ja homma on selvä!
Rahat tuliva heti, mut poika pelkkä et lukukaure lopul isä tule varma huamama huijaukse. Sit poika amppu Mustin kualiaks ja lähte kotimatkal.
Koton isä kyssy: "Misä Musti on? En malttais orotta, mimmotto se lukke ja puhu!"
"Isä, en tiär kummotto mää kertosin tämän, sano poika.
"Mee oltti mun opiskelijakämpäs ja Musti luki Hesari niinku yleensäki. Sit Musti käänty muhun päi ja kysys:
"Vieläk isäs muhinoi sen naapuri plondin kans?"
Isä sano: "Toivottavast ammuit sen koiranperkelee ennen ku se ehti puhu sun äitis kans?"
"Tottakai", sano poika.
"Olet isäs poika!"
Ja pojast kehkeytys lopulta Suamen paras lakimies.


Elokuu 2008

KISSA PIHAL

(miähen kertomus)

Mee oltti meijä frouvan kans yks lauantehto menos tonne Paratais Kaarteni. (See o semmone soittoruakala tääl Salos) Yävalo ja puhellivvastaaja oliva pääl, papukaija häkki ol peitetty ja kissa laitettu takapihal. Frouva ol soittanu taksi. Muut juur ku mää aukasi etuove nii toi kissampahus livaht takasi sisäl. Mee ei haluttu et kissa jää papukaijan kans kaksinas sisäl ja sit mää juaksi kissan peräs yläkertta.
Taksi saapus. Frouva men joo erel autto. Hää ei kuiteska halunnu et taksikuski tiättä et talo on tyhjilläs ja nii meijä frouva sanos sil taksikuskil et miäs tule hetkem pääst "hää men vaa sanoma hyvä yät mun äitillen", nii meijä frouva sil selitti.

No mää pääsi sit taksii parim minutim pääst."Antteks nyy vaa, et tee joutuis orottama, mut ku se typerä narttu ol piilos sänky al. Mää joutusi ronkkima sem pois hiilihankol ja sitt see yrit viäl karata. Onneks mää sain kiinni niskast. Sit mun ol pakko kääri se etese matto, ettei see pääsis raapima mua. Lopultas mää raahasi sen niskaperseottel alakertta, heiti takapihal ja pisti oven kiin..."

Tässä kohdassa taksi törmäsi parkkeerattuun autoon...


Elokuu 2008

IHMISE PARAS YSTÄVÄ

Koira on ihmise paras ystävä. Elles sää usko sitä, nii sulje koiras ja vaimos tunniks auton tavaratilaa. Kun sit avaat luuku, nii kumpi o ilosemma näkönen, vaimos vai koiras?


Heinäkuu 2008

FANTASIOI

Ranskalaine:
Kyllä kieltämättä tulee nähdyksi unia semmosesta, että aamulla kun minä herään ja vetäisen verhot ikkunasta, niin siinä ulkopuolella ratsastaa vaalea alaston nainen ja sen naisen jalat viistävät maata. Ei siksi, että hevonen olisi pieni, vaan siksi kun sen mimmin sääret olisivat niin pitkät.


Ruotsalaine:
Mutta se vasta antaisi virtaa kun aamulla kiertäisi kädet vosun ympäri, niin ei meinaisi yltää kädet yhteen. Ei niin, että minulla olisi lyhyet kädet, vaan kun sillä naisella oisi niin isot rinnat.


Iisalamelaene:
Siinä sitä oes vantasijata ku uamulla töehin lähtiissä lävväyttäs akkoo persiille, nii kottii tullessahhii vielä lihat hyllys. Ee sen tautta, jotta akka ois nii murakka, vua sen tähe että mullon nii lyhyt työaeka.



Heinäkuu 2008

ELÄMÄN TARKOTUS

Kaukase vuare huipul istu profeetta, joka ylese käsitykse mukka osas antta selitykse elämän tarkotuksest.
Sitä käyttinki hänelt kysymäs usse, oliha see semmone asja, mikä merkillise usse pyrkki unhottuma juur niilt, joit see enite askarrutta.

Tässä tarinas mee seurata yhren kysyjäm matkaa:
Rasittavan matkaj jälkke matkalaine ol päässy profeeta puheil. Matkalaine tervehtis profeetta ystävällisest, ojens täl piäne tuliaise ja kysys:
- Mikä on elämän tarkotus?
Profeetta ol piäne aikka iha hiljaksi ja vastas:
- Ennenkuin voin vastata tuohon kysymykseen, minun täytyy pyytää sinulta kahdensadan kahdenkymmenen yhdeksän euron maksua.

Matkalaine makso pyyrety rahasumma. Profeetta laitto rahasumma lippasse ja hiljeni. Matkalaist tilanne alko hiuka kummastuttama, ku hiljaisuus ol jatkunu jo pitemmä aikka.
Hää orotti kummiski viäl piäne aikka ja kysys sit uurestas:
- Nii, mikä se onkka see elämän tarkotus?
Profeetta ol taas piäne aikka hilja ja vastas:
- Ennenkuin voin vastata tuohon kysymykseen, minun täytyy pyytää sinulta kahdensadan kahdenkymmenen yhdeksän euron maksua.


Toukokuu 2008

ÄLÄ ALIARVIOI

Älä koskaan aliarvio naisen kykyjä!

Poliisi: Te ajoitte ylinopeutta!
Nainen: Ohoh, saattoipa olla.
Poliisi: Saanko nähdä ajokortin?
Nainen: Näyttäisin sen mielelläni, mutta minulla ei ole.
Poliisi: Eikö teillä ole ajokorttia?
Nainen: Olen menettänyt sen neljä kertaa rattijuopumuksen takia.
Poliisi: Saanko nähdä auton rekisteriotteen?
Nainen: Valitettavasti ette.
Poliisi: Miksi ei?
Nainen: Olen varastanut auton.
Poliisi: Olette varastanut sen?!
Nainen: Kyllä, ja olen tappanut omistajan ja paloitellut hänet.
Poliisi: Että mitä olette tehnyt?
Nainen: Palaset ovat takakontissa plastiikkapussissa, jos haluatte nähdä?
Poliisi katsoo naista, perääntyy ja soittaa apuvoimia paikalle. Muutaman minuutin kuluttua paikalle tulee 3 poliisiautoa ja ylikonstaapeli lähestyy naisen autoa ase kädessään.
Ylikonstaapeli : Nouskaapa ulos autosta?
Nainen: Onko jotain ongelmia?
Konstaapeli: Kollegani sanoo, että olette varastanut tämän auton ja tappanut omistajan.
Nainen: Mitä, tappanut omistajan?
Konstaapeli: Olkaapa hyvä ja avatkaa takaluukku.
Nainen nousee autosta ja avaa takaluukun, mikä on tyhjä.
Konstaapeli: Onko tämä teidän autonne?
Nainen: Tottakait on, tässä on rekisteriote.
Konstaapeli on hetken hiljaa ja sanoo: Kolleegani sanoo myös, että teillä ei ole ajokorttia? Nainen kaivaa laukustaan ajokortin ja ojentaa sen poliisille.
Konstaapeli: Minun täytyy sanoa, että tämä on vähän kummallista, kolleegani väittää, että teillä ei ole ajokorttia, eikä rekisteriotetta ja että olette varastaneet auton ja tappaneet sen omistajan.
Nainen: Ja seuraavaksi hän tietysti sanoo, että olen ajanut vielä ylinopeuttakin???



Toukokuu 2008

KAIK ON KIÄLLETTY

Pihal ei saa juarav viinaa eikä parvekkeel poltta tupakka.

Koht ei kai makuuhuanessaka saa tehrä muut ku nukku.



Toukokuu 2008

SISARKATEUT

5-vuotiaal pikkupojal oli jo ainaki 2 kuukaure ajan kerrottu pia saapuvast pikkuveljest. 5-vuatias oli tullu mustasukkaseks täl hänt enemmä aikka saaval Vauval.
Ku äiti sit vihro saapu kotti uure veljen kans ol vauval unohtunu kätte synnytyssairaalas käytettävä ranneke. Ku isoveli sit ensmmäse kerra kurkkas vauva vaunuihi ja huamas rannekke hää suuttuneena tokas:
- No voi vittu, nee on käyny sen kans jo Särkänniämessäki!


Toukokuu 2008

ONKSSUL?

See ol simmone yks ihan tavalline aamu ku ukko ol lähteny töihi ja kakarak kouluu ja sillo ovikello soi. Kotirouva men avama ove ja oven taka ol simmone ihan tavallise näköne miäs ja sit see miäs vaa suaran kysys:
"Onks sul pillu?"
Kotirouva pamautti oven kiin ja jäi miättimä et kyl sitä sit on niim pal merkillissi tyypei maailmas.

Ovikello soi taas seuraaval aamul ku rouva ol jääny yksin kottisas. Ovel ol sama miäs ku eilenki ja hää kysyyp pamautti:
"Onks sul pillu?"
Kotirouva pamautti oven kiin ja oli sev verra kiukkune et hää soitti ukolles töihi ja kerto mitä paril aamul ol tapahtunu. Ukko lupas otta seuraavan aamu vapaat ja opetta pervol vähä käytöstapoi.

Aaamul ku kakarat ol lähtenyk koulu nii ovikello soi. Pariskunta ryntäs etesse. Ukko asettus kulman taa nyrkit ojos ja valmistautus vetämä pervopetterii päin kuano.Rouva men ja avo ove. Siäl ol taas sama kaveri ja se kysys:
"Onks sul pillu?"
"On, miten nii?" vastas rouva.
Johon pervoks epäilty lausus: "Sanotko sitte ukolles et alkaa käyttämää sitä ja jättä mun akan rauhaan!"


Toukokuu 2008

ON TÄRKKIÄ LÖYTTÄ

NAAPURIN TYTTÖ SANOS:

On tärkkiä löyttä miäs, joka
1. Kokkaa ja tekke töit
2. Saa mut naurama
3. Joho voi luatta
4. On hyvä sänkys
5. Ja et nää neljä miäst ei tunne toisias


Maaliskuu 2008

MOOTTORTIÄ

Helsinkiläisem miälest Turku-Helsinki moottoritiä on tärkkiä ku sil päässe noppiasten pois Turust.

Turkulaisem miälest Turku-Helsinki moottoritiä on tärkkiä ku sil pääsevä helsinkiläise noppiasten pois Turust.

Tamperelaise miälest Turku-Helsinki moottoritie on tärkkiä ku sil kulkeva helsinkiläise ja turkulaise kaupunkies välil eiväkkä tul Tamperel.


Maaliskuu 2008

PILKIL

Säkyläm Pyhäjärvel piretti Turkulaiste ja Tamperelaiste väline pilkkikilpalu. Järvi ol jaettu kahte yht suure aluesse käsirysyje ja asiattomie kommenttie ehkäsemiseks. Heti kilpailu alettu kävi ero ilmeseks. Tamperelaise vetivä kala ylös minkä kerkisivä, kun taas Turkulaise eiväs saanee sinti sintti. Lopult Turkulaise lähettivä vakoilija Tamperelaiste alueel ottama selvä, mist manselaiste menestys johtu. Vakoilija läht matka ja palas hetken kuluttu kallisarvose tiaron kans:
- Kuulkka nyy tytö ja poja, ne ova kairannu reikki jäähä!


Maaliskuu 2008

NAISE ILTA ON OHITTE, KU

- sul ei ol aavistustaka, misä käsilaukku o.

- luulet iha oikkiaste, et käsie heiluttamine pää yläpualel, samal ku keikutat prsettäs ja huurat: "WUUHUUU!" on ehrottomaste seksikäs tanssiliike

- yhtäkkiä tahrot vettä jotta päin turppa ja sää luulet pystyväs siihe.

- vessareissullas huamaat, et muistutat ennemminki Miina Äkkijyrkkää ku sitä jumalatart, mikä sää olis viäl muutama tunti aikka.

- purotettuas aamuyäl ostetu kepapi lattial, sää nostat sen vaa ylös ja jatkat syämist.

- alat parkuma suurel äänel ja kertoman kaikil, kuim pal sää heitti rakastat.

- huamat et al kolmen tunnin pääst sun pitäsis mennä töihi.

- löyrät viäres istuvast nörtist uure, syvällisemmä puale.

- miäs jonka kans sää flirttailet, on entine piolokiaopettajas.

- halu riissu vaatekappalei, seisso pöyräl ja tanssi ja laula, käy vastustamattomaks.

- silmäs meinava mennä kiin ja päätät et pitämäl niit pualiks auki sää näytät eksoottise seksikkält.

- sun miälestäs on iha loistoirea, ku kaverit tyäntävä sua ostokärryis pitkin katui.

- alat huutama paarimikol, et tää on huijannu sua ja myyny koko ehto vaam pelkkä limppari. Torellisuures et vaa enä maista viinanmakku trinkissäs.

- alotat jokase keskustelu tyylil: "Toivottavaste sää et käsitä tätä vääri..."

- et huama, et vessan kansi on kiinni ku istut pöntöl.

- sun halaukses alkava muistuttama painiottei.

- et enä vessareissu jälkke napitakka kaikki farkkujes napei kii et pääsisit noppiammi takasi trinkkis tykö.

- olet niiv väsyny, et mis tahtos olekki, tahrot vaa istu lattial/maaha ja otta iham piänenpiäne torku.

- otat kenkäs pois jaloist sen takia ku se on kenkkie syy ettes sää pysty kävelemä suaraa.

- luulet nukkuvas omas sänkys, mut tyyny muistutta yllättäväm paljo keittiö lattiaa....



Helmikuu 2008

PALJO LÄÄKÄREI JA RIAKNOOSEI

Lahtine o sairastellu täsä alkuvuarest aika paljo. Tuli simmone flunssa jälkitauti, et ääni tul kähiäks ja sit kokona hävis. Tuli aika hiljast. Ja koira on jo ennestäs kuuro. Mykkä-Pauli ja Kuuro-Tessu. Naapuri alkova koht ihmettelemä, et minkätakia mää liiku ulko vaa pimmiäl. No sen takia tiätenki ettei tarvittis noit äänihuuli rasitta turhal puhumisel. Mikkäm paikka ei ollu eres yhtän kippiä, ei esim. kurkkukippiä. Toi ääni ol mul simmost surkkia kähinä (niinku vanhal kollikatil maaliskuus) periaattes liki kahreksa viikko. Ja sen kahreksa viiko aika paljastus, et nii naapureis, tyäpaikal ja ympäri kylä ol kauhiam paljo lääkärei vaikkem mää ollu niitte ammatti ennen tiännykkä. Riaknoosei mun äänen käheytte muarostetti tiätenki noppiaste ja aika monel ittel tai häne sukulaisel tai tuttavallas ol ollu juur samallaine tauti ja see ol kestäny mont-mont viikko, tai ainaki pari viikko, ellei henki enne lähteny. Sairaure versio oliva mm. kurkumpäätulehrus, syäpä, keuhkoputkentulehrus, hiivasyntrooma, stressi, refluksitauti, äänihuule halvaus, kasvain, poskiontelotulehrus, astma, polyyppi äänihuulis, flunssa, pahayskä. Raskaut tai kolera ei kukkan, kummakyl, ehrottanukka.

Erilaissi parannus- ja lääkintätapoi esitetti runssammapualesest: sauna, viina ja terva tiätenki. Aurinkohattu-uutet. Koira täytty tappa ku siit tule allerkia ja yskä. Resipekti. Höyryhenkityst ja paljo. Kuumarommi. Peito al täytty olla yäm päivän kans. Aurinkohattu-uutet. Puhu ei saa sanaka. Pahammakust Toklase. Täytty juara jatkuvaste kuumajuama. Vuarelepo. Saunas ja kovas löylys kannatta käyrä. Saunas ei saa käyrä. Ulko ei saa liikku ollenka. Nii ja sit viäl sitä aurinkohattu-uutet. Ikäluakaltas kaik riaknoosin tekijät oliva keski-ikässi tai sitä vanhemppi. Molempie sukupualie ja kaikkie aloje erustaji.

Mää joutusi käymä täsä piäne aja sisäl aika mont kertta lääkäril ja ain seuraaval päiväl, ku joku kysys mult jotta ja mää kähisi, et emmää pysty puhuma mittä, nii toine sanos mul, et voi kauhia senttä kyl sun täytty mennä lääkäri!

Nii et kyl tääl Salo seurul on sit paljo noit asjantuntevi lääkärei!

Suames on ain ollu kansanparantaji. Ja hyvie neuvoje ja tiatoje jakaji. Ja tule ain olema.
Mää lainan tähä nyy hiuka kansanperinnetiatout, mimmotti ennevwanha äänen käheyt parannetti:

"Käheä ääni parani, kun vesikorvosta, jota korennossa kannetaan, juotiin siinä kantaissa vettä kolmella kynnyksellä (Vienan Karjala). Jos ääni kävi joskus karheaksi eikä muuten parantunut, oli saunassa kylpiessä huudettava räppänään [savuaukko]: »Ota Örö äänes, anna minulle oma ääneni!» Silloin uskotaan äänen käheyden parantuvan (Impilahti). Kun ääni oli sorruksissa, pitää huutaa kaivoon: »Au, au, anna äänesi!» (Mikkeli mlk.) "

Lähde: Hako, Matti, Kansanomainen lääkintätietous. Hki 1957.


Helmikuu 2008

MYYRÄÄ

   
Syksyl Rysäm joulumyyjäsist ostettu täysin käyttämätön
LUUTA
Vast. nimim. "Turha ostos?"

Tammikuu 2008

NOLO JUTTU

Teppo ol matkal Kustavi kesämökil, ku vattas alko kauhiasten kiärtämä. Hätä ol yltymäs kestämättömäks. Onneks Vilumarketim baari tule vastaa ja ankarast pirättäe Teppo ehti miästenhuane eriö. Huojentuneena hää keventtä itteäs, ku yllättäe viäresest kopist kuulu kysymys:
- Terve, kuis hurise?
Teppo äimisty ourost keskustelu avauksest, mut ähkässe:
- No, kiitos iha hyvi!
- Mitäs touhuat siäl? kysellä ohue vaneriseinän takka.
- No, iha sama ku sääki varma, tiuskahta Teppo. Mut naapurikopin miäs ei anna periks.
- Voinks mää tulla käymä siäl?
- Älä herran tähre! huutta Teppo. Sillo seinän taka oleva sano:
- Hei kuule! Mä soitan myähemmi. Tuall toises kopis on joku äijä, joka huutele koko aja!"


Tammikuu 2008

MITÄ ERO

Mitä ero on naisel ja lokil? Toine rääkky ja räkättä,
sekanttu kaikke, viä kamat ja nokki.

Ja toine o lintu.


Tammikuu 2008

RIEETTI

- Meinasim päästä lopultaki kesäks rantakondikse. Täl rieetil pysty laihruttama 15 kilo viikos.
- Kummotto see toimi?
- On juatava kymmene litra kaljaa joka päivä.
- Saak kuitenki syärä?
- Kyl saa, kaik ruaka on sallittu. Ruaka täytty syärä ja kalja täytty juara kuitenki saman ruakapöyrä ääres.
- Eik muuta?
- Ai nii, vessa täytty rakentta kahreksa kilometri päähä ruakapöyräst, eikä muual saa kuseksi.


Joulukuu 2007

ÄLÄ SIE ETELÄN MIES LUOVUTA

Tosa marraskuul ku mää (näitten sivujen ylläpitäjä) alon täsä etusivul ruikuttama, et näil sivuil käy liia vähä kävijöi ja uhkasin et ellei kävijämäärä nouse, nii mää lopeta sivujem päivitykse.. Yks näitte sivuje vakituine kävijä ja avustaja Rovaniäme suunnalt laitto mul sit seuraavallaisen palautte:
"Kirjoittaja: Matti ........... (.......@pp.inet.fi)
Palaute: Älä sie etelän mies luovuta. Met tehemmä täälä pohojosesa sen verra sähkyä että pyssyy sivus pystyssä, olpa sitte kävijöitä eli ei. Kansanperinnettä sie tallennat ja siihe saapi varmaan apurahijakin jostain. Alahan ettiä jottain kielen ja kulttuurin vaalimisheen tarkotettua."
:)))))


Joulukuu 2007

JOULUEVANKELIUMI STADIKSI

1. Sillon Augustus, joka oli niinku keisarina, anto käskyn, ett jengin koko valtakunnas tarvii pistää sille verot.
2. Tää oli eka kerta ku se verotti ja sillon tää Kvirinius oli Syyrias dirikana.
3. Kaikki jengi lähti hoitaan hommat verovirastoon, jokanen omaan stadiinsa.
4. Niin toi Joosefkin lähti Galileasta, Nasaret-Citystä, ja meni kynittäväks Juudeaan Daavidin stadiin, koska se kuulu Daavidin porukoihin.
5. Se tsöras sinne yhdessä Marian, sen gimmafrendin kanssa, joka venas beibii.
6. Ja ku ne oli siellä, se Maria alko synnyttää.
7. Se oli sen eka, ja se oli kundi, siis se skidi. Maria pisti sille kapalot ja duunas sen seimeen, koska ne ei päässy paikalliseen moteliin ku se oli ihan täys.
8. No, siellä lähellä oli jotain ihme paimenii yöllä tsiigaan niiden elukoita.
9. Ja äkkiä niiden edessä stondas Herran enkeli ja Herran lysis ympäröi ne.
10. Mutt se enkuli alko heittää läppää: "Ei mitää hämminkii hei. Mä ilmotan teille karseen ilon, ja se koskee koko jengii.
11. Just tänään teille on Daavidin stadissa syntyny Vapahtaja. Se on Kristus.
12. Tää on teille niinku merkkinä: se skidi bunkkaa seimessä pamperseissa."
13. Ja samalla hetkellä enkelin ympärillä oli tosi hevi taivaallinen sotajengi, joka präis tö Loord ja sano:
14. "Jumalan on kunnia ylhäällä ja rauha täällä alhaalla meikäläisten joukossa, joita se diggaa."
15. Kun enkelit siit sitt silpas takas taivaaseen, paimenet funtsi: "Lets kou to Piitlehem. Siellä me nähdään, mikä homma tää oikein on, tää mistä Herra meille kerto."
16. Ne lähti kiitään ja löysi Marian ja Joosefin ja sen skidin, joka bunkkas seimessä.
17. Kun ne näki tän, ne kerto kaiken mitä ne tiesi skidistä.
18. Jokanen, joka kuuli paimenten jutut, oli ihan ulalla.
19. Mutt Maria stikkas kaikki sanat ja happeningit sydämeensä ja funtsi siellä näitä juttuja.
20. Paimenet lähti takas ja ne kiitti mennessään Jumalaa siitä, minkä ne oli kuullu ja mitä nähny. Kaikki oli just niin siistii ku niille oli sanottu.


Joulukuu 2007

ÄITI NEUVOI

Äiti neuvo pikku-Mikko ennen tanssei:
-Sanot sitte sil tytöl, jota tanssitat, jotta mukava tai kaunist.
Kimmo haki tytön tanssii, tanssitti vähä aikka ja Mikko sai sanase arkkus auk:
-Sää et haise yhtikäs niim pahalt kui toi äskene ruma likka.


Joulukuu 2007

YHTEIST

-Mitä yhteist on palkal ja kuukautisil?
-Molemma tuleva kerran kuus ja kestävä noin viiko.


Joulukuu 2007

PEITTO

Miäs ja naine, jokka ei olle ennen tavanne, mut oliva kumpiki omil tahoillas naimisis, oliva virheen takia joutune ruattillaival sama hytti. Aluks hee oliva hiuka vaivautunei, mut kumpiki oli sevverra väsynei, et nukahtiva noppiaste... miäs yläsänkys ja naine alasänkys. Yhre aikka yäl miäs kurkotti sänky laira yli ja varovaste herätti alapualel nukkune naise sanomal:
"Antteks vaa, mut voisik tee hakke etesest mul toisen peito, ku mua paleltta niimpal pahuksest."
Naine vastas:
"Mul om paremp ajatus. Jos tän yän aja teeskenneltäis et mee oltasis keskenäs naimisis?"
"Toi kuulosta hianolta irealt" vastas miäs.
"Hyvä", vastas naine. "Hae saatana itte peittos."


Marraskuu 2007

TOSINAINE

Naine istu perjanta töitte jälkke paaris lasillisel tyäkavereitten kans. Ovest astu sisäl pitkä, raamikas, mmm... seksikäs, hyvännäköne keski-ikäine miäs. Näky on niimpal silmi hivelevä et naine ei saa silmiäs irti miähest.
Miäs huama pitkän katsee ja kävele pilke silmäs suaraa naisel lua.
Ennenku naine ehti pyytämä antteks tyylitönt tuijotustas, miäs kumarttu hänem pualesas ja kuiska: "Kuule, mää teen sul iham mitä haluat, ihan mitä haluat, satasel, mut yhrel ehrol." Nainen kyssy hämmästyneenä mikä ehto o: "Sun täytty kertto mitä sää haluat mun sul tekevä kolmel sanal, vain kolmel sanal."
Naine miätti hetke, mittaile miäst, ja kas, otta ku ottaaki hittaste satase lompakostas, kirjoitta siihe osottees ja laitta seteli miähe kätte. Nainen katto syväl miähe silmi ja sano ....



..



..



..



..



..



..



..



"Tee meijän joulusiivous."




Marraskuu 2007

ISOMUMMU

Naapurim perhee isomummu täytti sata vuat. Mummeli ol iha hyväs kunnos muute, mut ei pystyny enä paljonka puhuma ja joutus keskustelema kirjottelemal viästei paperilapuil. Satavuatispäiväm kunniaks piretti oikken kommiap pihajuhla, krillatti ja jutusteltti pihal.
Isomummu tyännetti pyärätualis nurmikol. Vähä ajam pääst isomummu alko kallistuma vasemmal pyärätualisas. Sukulaise nostiva mummu suara ja ja tunkiva tyynyi vanhukse vasemmal pualel.
Hetkem pääst mummu alko kallistuma oikkial päite ja sukulaise laittova tyynyi mummu oikkial pualel. Eikä menny kauanka ku mummu kallistu ettempäite. Sukulaise meinasiva et nyy ei auta mikkä muu ku laittaa mummu tualiin kiinne vyän kans.
Mummu lempparilapsenlapselaps tul myähästynenä paikal ja men tervehtimä päiväsankari. "Terve isomummu, sää näytäs niimpal hyvält. Onk nää pitäne suust hyvä hualt?"
Mummu otti muistilehtiö ja piirs siihe: " Perkele. Ei nää anna piärrä rauhas..."


Lokakuu 2007

KYL SALOLAISE OSAVA

Naapurim poik, Marko, lähti yks päivä Helsinkki. Isop poja oliva neuvone, et Helsinkis kannatta käyrä Kaivohuanel.
Sin Marko sit suunnistiki heti rauttiäasemalt. Hänt jännitti niimpal perkuleste ja hää ot hiuka rohkasuryypyi ennen Kaivohuanel meno. Hää tul sit niimpal rohkiaks et uskals pyyttä yht flikka kanssas tanssama. Ku oli saman flikan kans pari kertta tanssattu hää teki jo sit simmose suaremma ehrotukse.
- Mikäs siin, mut see maksa, sano flikka.
- Asja järjesty, asja järjesty, kyl mää maksa.
Ja sit mentti flika asunnol. Flikka hämmästys ja men iha hiljaseks ku Marko laitto yäpöyräl viissatase ja sano:
- See o sull !
No kohtelu ol tiätenki sem mukast. Marko ehrotti tapaamist seuraavaks illks. Flikal see sopis ja sama asja toistu, viissatane ilmestys taas yäpöyräl:
- See o sull !
Nuare tapasiva viäl kolmannellaki illal ja taas Marko oli yht reilu rahojes kans. Sit seuraval aamul flikka kysys Markolt:
- Misä päi Suame noi reilui miähi kasva?
- Mää ole Salost, Marko vastas.
Flikka riamastus:
- Mut siältähä määki ole, Salost!
Marko sano vähä ilkikurisest:
- No kyl mää sun tunne, sää oles Niämise Liisa ja sun äitis käski mun tuara sul tuhatviissataeuroo !


Lokakuu 2007

SOMEROLAINE JA PUNAPÄÄ

Somerolaine miäs istu paaritiskil. Sit jossa vaihes enne valomerkki viäresel jakkaral kiilas hyvännäköne punapää, hinkkas hiljaksi jalkkatas somerolaise jalkka vaste ja lepertel:
- Kelpaisik komial pojal seura?
Somerolaine pomppas ylös ja kävel paarist karul ja kotti kohti vihasena mumis:
- Voi vittu noit lehrem myyji!


Syyskuu 2007

LUUKAS 13:24

Pappi otti kyyttisäs liftaritytö. Tytöllä ol minihame ja koht pastori ol kiusaukses jota ei voinuv vastusta. Käsi kävi tytöm polvel, muka vahinkos, mut pia se alko lipsuma yhä uurestas ja uurestas vaihrekepilt tytö jalkovälil ja jäiki sinne.
Tyttö alko sopertama: "Luukas 13:24, voih, muista Luukas 13:24..." ja mene ain vaa punasemmaks poskiltas. Pappi hillitte ittes ja huult purre, tiukaste tiähe tuijottae ajoi peril. Tyttö jäi kyyrist, heitti merkittevä katsee ja kiittel kyyrist.
Pappi ajo suara päät kottisas ja haki äkkiä raamatu josa luki:
Luukkaa evankeliumi: 13:24 "Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi."


Syyskuu 2007

TONNI

Miäs mene vaimoj jäljilt suihku. Ovikello soi ja rouva ava ove ainoasta kylpypyyhe ympärilläs. Naapuri isänt see siäl. Virnistä ja luppa maksa tuhanne euro jos naine purotta pyyhkees. Naine suastu, miäs kattele aikas, maksa tonni ja lähte vihellelle matkoihis. Naine pala kylpyhuanesse kuivama tukkatas. Miäs kyssy kuka siäl ovel oli. Vaimo vasta et naapuri vaa.
"Maksok see sen tonnin minkä lainasin sil eile?"


Elokuu 2007

TURKU VS. TAMPERE

Turus ol niimpal kaunis kesäaamu. Linnul laulova, aurinko paisto ja ihmise oliva hyväl miälel. Omakotialuel pojankloppi pompot pallo jalkkäytäväl. Siin sit hää sattumalt vilkas yhte karu reunal parkkeerattu auto. Pallo karkas käsist ja kloppi juaks kotti.
- Iskä, iskä, tual punases autos yks setä ja täti rakastele! Isä vasta:
- Kuule poika, Turus on kesä, linnu laulava, aurinko paista ja ihmise ova ilosel miälel. See on kuule iha luannollist, et jokku ihmise voiva vaik rakastella.
Isä lähte kuitenki reippail askelil karul kattoma sitä autto ja tarkastama tilantte.
Nii ja sit juaksujalkka hää mene puhelime.
- Halo, halo, onk polisi! Tääl meijä talo eres yks pariskunta rakastele autos.
Polisi vasta:
- Turus on kesä, linnu laulava, aurinko paista ja ihmise ova ilosel miälel ja on iha luannollist, et jokku saattava jopa rakastella.
- Nii, mutku see naine on kuallu, see on kuallu!!
Siin vaihes puhelimest ei enä kuulunu mittä ja koht alko kuuluma poliisiauto tuut-tööt-pilli ääni. Poliisiautost hyppä kaks nuart poliisimiäst ja syäksyvä tuijottama siihe karurreuna pysäköitty auto.
Toine poliiseist koputta auto ikkuna ja huutta:
- Mitäs siäl autos oikke tapahtu??
Miäs sit siit hivuttauttu ylöspäi ja ava auto akkuna ja sano:
- Turus on kesä, linnu laulava, aurinko paista ja ihmise ova ilosel miälel. On iha luannollist, et jokku saattava jopa rakastella.
- Niinii, mutku toi naine on kuallu!
- Ei se ol kuallu. Se on Tamperelt.


Elokuu 2007

TAPAHTUU

Pariskunta Jörderströmil tul keske sunnuntpäivä semmone olo, et täytty mennä kaksinas makuhuanesse sänkky ja tehrä semmose nopiat tempu. Onkelma ol see ku 6 vuatias Göran-pojke ol kotosal.
Pappa sano pojal:
- Menes sää parvekkel ja kerro mitä ulkon tapahtu.
Hetken pääst ku makuuhuanes jo touhu alotetti nii parvekkel poika kerto ääne:
- Niämise porukka lähti ulos, Jormanaise Pepe on taas juavuksis, Inkise Raijan tykö mene joku ukko, talkkari korja oksennuksi pihalt ja näyttäis silt, et Korhosil naiskennellan taas makuhuanes.
Vanhemma hätkähtävä ja kysyvä syyt toho viimisse kommentti.
- Mistäs sää niin luulet, et Korhosil makuhuanes jotta...
- No ku Korhose Santtuki seisso parvekkel!


Heinäkuu 2007

ETTINTÄKUULUTUS - VANTTER (Lonton kiälel)

HUAMIO KAIK SAVOLAISE, POHJAMMMAALAISE, STADILAISE, TAMPERELAISE JA MUUT SUAMALAISE - TURKULAISIST JA PORILAISIST EI NIIV VÄLI!

Täysin Turhak Kotisivu hakke omal murttel kirjottava jutuntekijä:
Huumorjutui, paikallissi uutissi,hyvä vitsi tai lyhkäse hauska pakina taijottamuutsemmost oma asuinseurum murttel (tai ainaki välttäväste-tyyryttäväste sinnepäite...) kirjotettuna ja jutuj juani mialummi asuinseurul sopivaks muakattuna.
Julkastava juttu tms täytty olla simmone, et see sovelttu julkastavaks näil sivuil (esim. tunnistettavi ihmissi ei saa loukata) ja julkastavaj jutuv valikoitte sivuje ylläpitäjä ja päätöksest on turha valitta!
Jos jutu tms. alkuperäne lähre on tiaros, se täytty mainita.

Nimimerkilläki voi kirjotella, ellei omal nimel kehta.

Hauska tai ajankohtane itteotettu valokuvaki soppi julkastavaks.
JUlkaistavist jutuist ei tiätenkä makseta yhtikäs mittä, ei pennin penni, mut kunnia voi mennä ja maine voi kasva... tai sit ei...

Näyttei (jokka voira sivuil julkasta) voi lähettä osottel
pauli.lahtinen@gmail.com

Tervessivaa
Lahtine

Täysin Turhat Kotisivut
http://www.paulilahtinen.net


Heinäkuu 2007

TAKTIKOINTTI

Mies leikkel pupis iltapäivälehte. Toinen kysy:
-Mitä sää leikkeles?
-Tämmöse murhauutise. Miäs tappo muijas, ku muija tutki ain miähe takintasku kapakkailla jälkke.
-Mitä sää meinas tehrä sil lehtileikkel?
-Laitan takintasku!


Kesäkuu 2007

SIMMOTTI

Kannatta funtsi, mihi rahas lykkä. Meinaa, kannatta hetki miätti et mikä oikke kannatta. Jos esimerkiks kaks vuat takaperi olis ostanu Ericssoni osakkeit 20.000 eurol, osakkeitte arvo olis nyy laskenu 920 euro. Jos taas olis sijoittanu sama summa Sonk Netwörksi osakkeissi, olis niitte arvo nyy 158 euro. Mut jos olis samal rahal ostanuk kalja ja pitäny kunnol hauska ja kurnautellu pullot tyhjiks, nii siin marketi aulas olevast pullonpalautuksest olis saanu raha vaja 1540 euro. Nii et simmotti.


Kesäkuu 2007

VALTO

Juhannusaatton tosa lähikaupas ol hiuka kassajono ja jono kulk ettempäi tiätenki tuskastuttava hittaste. Tilannet ei yhtikäs helpottanu se, et kansallispukusen naise vaunuis tyäntämä pikkuvauva parkus koko kaupas olo aja melkke taukoomat. Lopultas vauva isoveli, suunnilles 4 ikäne tomera miähealku saapastel vaunujen tykö ja kysys kuuluval, hualestunel äänel: "Valto, mikä sua vitutta?"


Kesäkuu 2007

WITTUPERKELE

Montta, montta vuat mää sanosi harava haravaks, paitti viime viikol, ku mää astusi sem pääl pihatalkkois.


Toukokuu 2007

KANAMMUNA PAISTO

Vaimo paista miähelles kanammuni aamiaiseks.
Yhtäkki miäs ilmesty naise seljän taa ja sano:
- Varovaste, VAROVASTE, lait lissä rasva! Sää paista liija mont kerrallas.
LIIJAN MONT! käännä niit! KÄÄNNÄ NIIT! No nyy, huh!
Lait nyy lissä rasva. Voi herrajumalasenttä.
Minne sää nyy saas tila rasval, kato nyy, nee tarttuvak kiin!
Varovaste! Varovaste nyy!
Sää et ikän kuuntel ku mää laita ruakka! ET IKINÄ!
Käännä ne nyy. NOPPIASTE! OLEKS SÄÄ HULLU?
Varo nyy vähä! VARO!
Eiiih, älä unhot suala. Laita sualaa niil, SUALAAA!

Vaimo tuijotta miästäs:
- Mikä ihme sua oikke vaiva? Luuleksää ettem mää ossa muutama kanammuna paista?

Miäs vasta rauhallisest:
- Mää halusi vaa näyttä, milt tunttu, ku mää aja autoo.


Toukokuu 2007

ALKOMETRI

- "Mikäsh she shemmonen alkometri on?"
- "Se on sellainen joka kertoo jos olet juonut liikaa"
- "Kash pershkeles, oon semmoshen kanssa naimisisha!"


Toukokuu 2007

LUANTO PETTI

Sillo joskus ku melkke joka maatalos ol viäl renkei, nii sillo tapahtus yhres talos seuraavaa:
Renki häipys keske sopimuskaure. Naapuritalo renki kysys syyt äkkilähtöö.
- No ku mun luanton petti.
- Aijaa, kohrelttiks sua huanoste?
- Ei, ei ollenka.
- No kui sun luantos sit petti? Tekik emäntä huano ruakka?
- Ei se nyy mittä nii kehnoka ollu, mut ens tammikuus putos hevone jäihi, ja see syätti.
Helmikuus putos viikate lehmäm päähä ja lehmä syätti. Maaliskuus tukehtus sika lääväpalos ja sikaki syätti. Huhtikuus kual sit talom mummo ja sillo mun luanton petti!


Huhtikuu 2007

LANTALAISEN LUULOJA

Eteläm miäs istu inarilaises paaris ja ihmettel ku pöyttä ol veretty viivoi 3,5,8, ja n 10 cm reunast.
Lapim miäs kerto ett "tässä yksi kerta mitattiin mulukkuja".
Eteläm miäs naurahti ja kehas heilpäi oleva isomppi vehkei.
"isthut viärällä puolella pöythää", sano lappalaine


Huhtikuu 2007

KARATETUNTEI

- Kuule, mää ajatteli, et mää ala ottama karatetuntei silt varalt, et joku joskus pimmiäl ehtol yrittäsis raiskata munt, sano vaimo miähelles.
- Ei sun tartte, vastas miäs. Ei tääl ikä niim pimmiä tul.


Huhtikuu 2007

SYÄMÄS

Lastentarhanopettajatar ja kaks salolaist insinööri tuliva ravintola syämä.
Tarjoilija tul ottama tilaust ensiks opettajattarelt. Tää tilas paistettu taiment.
- Keitetyillä vai paistetuilla perunoilla? tarjoilija kysys.
- Paistetuil kiitos, lastentarhanopettajatar vastas.
- Entä vihannekset? tarjoilija jatko.
- He otta sama.


Huhtikuu 2007

MIRRII

Oli ehto. Pariskunt makas sänkysäs. Vaimo sammutti valo ja käpertys täki al nukkuma, miäs pani yälampum pääl ja alko lukema kirja.

Lukiessas hää välil kurkottel vaimon pualel ja hipelöi tämä mirrii!

Miäs teki tätä muutami kertoi, mut vaa piäne hetke kerrallas. Sit hää ain lopetti ja jatko kirjan lukemist. No vaimo tiätenki alko vähitelle kiihottu täst ja arvel, et miäs niinku varma halu jotta.

Vaimo nous ylös sänkyst ja alko riisuma yäpaitta hittasten pois päältäs.
"Kui sää otas yäpaitas pois?" kysy miäs ihmeisäs.
"No ku sää koskettelis mua" vaimo sanoi, "ja mää meinasi et see on niinku esileikkii"
"Höh, ei se mittä esileikki ollu" miäs tokas
"No mitä sää sit oikke kuvitteli tekeväs" kysy vaimo hiuka närkästyneenä. Miäs vastas:
"Mää vaa kostuti sormitan kääntäksen kirja sivui.."


Huhtikuu 2007

MASENTUNU ERKKI

- Kui sää Erkki näytäs nii masentunelt, sää oles ku maas myyny?
- Joo meijä Riitta sanos ehtol sänkys ettei halu enä nährä mua
- Älä nyy, voivoi senttä, mitä sää sit teis?
- Mitä siin sit olis voinu tehrä. Mää sammuti valo.


Alkuvuarest 2007

ETTINTÄKUULUTUS - VANTTER

Täysin turhakkotisivu tarvitte nyy muutama kirjeevvaihtaja eri pualilt Suame!

Erellytykse ova, et jokane valittu kirjeevvaihtaja lupauttu lähettämä näil sivuil muutama kerra vuares jonku huumorjutu, paikallissi uutissi,hyvä vitsi tai lyhkäse hauska pakina taijottamuutsemmost oma asuinalue murttel (tai ainaki tyyryttäväste sinnepäite...) kirjotettuna ja jutuj juani mialummi asuinseurul sopivaks muakattuna. Julkastava juttu tms täytty olla simmone, et see sovelttu julkastavaks näil sivuil (esim. tunnistettavi ihmissi ei saa loukata) ja julkastavaj jutuv valikoitte sivuje ylläpitäjä ja päätöksest on turha valitta!
Hauska tai ajankohtane valokuvaki soppi julkastavaks.
Jos jutu tms. alkuperäne lähre on tiaros, se täytty mainita.

Jokasest valitust kirjevvaihtajast tehrä tiätenki muutamal lausse mittane esittelyjuttu, misä kirjeevvaihtaja saa kertto ittestäs lyhyest mitä ite halua ja piän huanolaatune kuvaki sivuil julkasta!

Nimimerkilläki voi kirjotella, ellei omal nimel kehta.

Julkaistavist jutuist ei tiätenkä makseta yhtäm mittä, mut kunnia voi mennä ja maine voi kasva... tai sit ei...

Näyttei (jokka voira sivuil julkasta) voi lähettä osottel pauli.lahtinen@gmail.com

PS. Nii juu, Turkulaiste ei tart vaivauttu!

Tervessivaa
Lahtine

Täysin Turhat Kotisivut
http://www.paulilahtinen.net


Maaliskuu 2007

PIPPALO

Pitsa makas vatas ja orotti sulamistas. Sit paikal tul kova vauhti viski. Ja toine, ja kolmas. Kahreksannelt viskiltä pitsaa jo kysys, et mitä ihmet siällä ylhäl oikke tapahtu. Ja viski kertos:
- Siällä o julmetu kovap pippalo, ja meit tule varma viäl lissä.
- Pippalo? Kuulosta hyvält. Mää tairan käyrä kattomas!


Maaliskuu 2007

KUUS KUUKAUT

Keski-ikäne miäs ol selväste järkyttyny, ku lääkäri totes et hänel on vaa suunninnel 6 kuukaut elinaikka. Tohtori suasittel miähel asjoitte kunttoo laittamist, testamentti ja hautausjärjestelyi varte. Sit hänen tulisis suunnitella kummotto aikoisis viättä loppuelämäs mahrollisimma hyvi.
"Oletko jo ajatellut, miten aiot viimeiset 6 kuukauttasi viettää?", kysy tohtori.
Miäs miättis muutama minuuti ja sano: "Mää tairan muutta anopil lua"
"Anoppinne luo??? Miksi ihmeessä haluaisitte viettää loppuelämänne anoppinne kanssa???"
"No ku siit tulis mun elämän pisin kuus kuukaut"


Maaliskuu 2007

SYÄTTI

Yks viikolloppuyä poliisi ol päättäny mennä paikallise kapakin pihal ja katto misä kunnos porukka tule siält sulkemisaikka ulos ja lähtek joku autol ajama jne.
Aikas ku poliisis siin kyttäsivä nii kapakis tul valomerkki ja pikkuhilja tupa alko tyhjenemä.
Sit yks kaveri tul kompastelle ulos ovel ja suuntas horjuvil askelil pihal parkkeeratu autol lua. Kokeil avami auto ja men toise auton tykä ja koit taas. Siihe sopis. Kaveri pääs lopultas autto sisäl. Takeroit aikas turvavöitte kans mut sai nee lopultas kii. Laitto auton käymä ja sammut sen ja taas uurestas käymä ja sammut taas. Lopultas muutama minuutim pääst starttaus ja liikkel lähtö. No poliisi ol tätä hetke orottanu ja eiku pysäyttämä kaveri ja pilli suuhu ja reipas puhallus.
Mut tulos oli 0 promillee.
Uuresta puhallus ja tulos sama 0.
Hämmentyny poliis kysys, kui tää on mahrollist?
Kuljettaja vastas: "Tänä yän mun valitti syätiks"


Helmikuu 2007

SAUNAILLAS

Oli tosa firman saunailta perjanta. Iha ukkoporukal. Saunassaki suunnilles jokane kävi ja juama maistu. Tavallisen kova meteli oli. Kaik koitti puhu kaikil ja yhtaikka. Tunnelma ol iha hyvä!

Jollan pöyräl soi jonku kännykkä ja joku vastas siihe: "Halo!"
Puhelimest kuulus kiva naise ääni:" No hei kulti, mää tääl vaa. Kauhee mökä siäl, olek tee viäl siäl saunal?"
Miäs vasta:" Joo, tääl saunal viäl olla, mut kyl koht lähretä paari!"
"Okei, muist olla kiltiste", sano naine ja jatka:"Kuulek kulta, ku mää oli täsä just sattumalt kävelyl tosa kaupunkil ja tosa Jokise kultasepäliikke ikkunas oli viäl see sormus ku sillo kateltti, see misä oli nee kolme kive, see ihana mist mää niimpal kauhiaste tykkäsi ja ku sää sanosi et kyl sä sit joskus voit sen mul osta, nii kulta, ku nyy sen hintakin oli vähä halvempi, se oli nyy vähä yli kahren tonnin, nii et nyy se oli aika halpa jo, nii et mitä jos mää ny oikke äkki mene nii mä ehriv viäl ja käyn ostamas sen, mitä sää kulti meinaat, eiks mää vois käyrä ostaan sen nyt viäl tänä?"
"Ai paljo yli kahren tonnin?" kysy miäs.
"Noo vähä yli, ainaki alle kolmen tonnin, nii, saanhan mä ostaa sen kulti, pliis kulti, saanhan mä ostaa, jookos?"
Miäs miätti kol sekuntti ja sano:"No okei, osta vaan, osta ny sitte!"
Naine taju täsä vaihes, et ukko on tänä aika lepsul miälel ja naine jatka: "Kuule, kun toi naapuri Saku pyys mua kanssas joskus iltaa istumaa ja ku sää olet siäl poikien kans niim mää ajattelin et jos mä meen sen Sakun luo sit tänään ja niim mä tiieedään et säää ooot musta mustasukkanen, mut ei me välttämättä mennä mihinkään sen Sakun kanssa vaan otetaan vaan sen luona pullo tai pari viinii ja silleen eikä mitään sen enempää ja kyllä mä tuun sitte aamuks kotiin et kyllä kai se semmonen nyt kulti sulle sopii kun säkin oot siäl poikien kans ravintelissa, sopiihan jookos?"
"No em mää nyt tosta suutu, mee vaan kun haluut, mut tuut sitte aamulla kotiin!"
Ja nainen: "No tottakai mää tuun, nii yks pikkujuttu viäl: ku äiti soitti et voisko hän muuttaa uuren miäsystäväs kans meille asumaan, kun on ihan turhaa maksaa vuakraa muuaalle kun meillä on iso talo ja paljon tilaa, siis kulti, saahan äiti muuttaa meille?
"No, voi voi.", vasta miäs. "Olik sul viäl muuta?"
"Ei muuta kulta. Kiitti kauheesti. Nährää aamul. Pusi pusi."
"Pusi pusi." sano miäs ja laittaa puhelime kiin.

Hetki sen jälkke hää näyttä puhelint mölyäväl kaveriporukal ja huutta: "Kenen puhelin tää o, mää vastasi siihe sum pualestas".


Helmikuu 2007

KULLANKAIVAJA

Kullankaivaja oli löytäny kultta mimmottos muute hää sit voisis juhlista sitä, ku menemäl paikallisse paari kaljal. Kullankaivaja tul paari ja huamas lapu:
"Miehyyskokeen läpäisseelle VUODEN ilmaiset juomat"
Kullankaivaja kiinnostus heti ja tiarustel paarimikolt, että mitä toi koe sisälttä?
Paarimikko napaut pöyräl litra kossupotu.
"Sinun pitää juoda tämä yhdellä huikalla, mentävä sitten takapihalle ja vedettävä vihaiselta mäyrältä kipeä hammas irti ja lopuksi mentävä yläkertaan ja rakasteltava 80 vuotta vanhan neidon kanssa."
Kullankaivaja jätti aluks homma suasiol väli, mutku hää ol parikymment lasi kulauttanu, hää hoippus paaritiskil ja sammals:
"Annash she she pottu, nhiin pannaah she thesti käytänthö"
Paarimikko pamautti kossupotu pöyttä ja kullankaivaja huikkas sen yhrellä kulauksel alas!! Nyy kaks kertta pahemmi juaksis oleva kullankaivaja läht hoiuppue takapiha ovel.
Kaik kunteliva. Takapihalt kuulu, ku mäyrä alko sihisemä vihaisest ja koht alko kauhia meteli. Miäs parku, mäyrä rääky ja kilju. See loppu yht noppiaste, kuu oli alkanukki.
Kullankaivaja ilmestys ovel.
Häne vaattes oliva iha riakaleina ja hää ol verinaarmuil kokomiäs. Kullankaivaja huus:
"Misshäs on see vanha naine, milt piti hammas reppi???!!!"


Tammikuu 2007

TYTTÖYSTÄVÄ

§1. Tyttöystävä on oikkias
§2. Tyttöystävä on siit huolimat oikkias
§3. Jos olet eri miältä tyttöystävän kans nii muista, et tyttöystävä loppuje lopuks on oikkias
§4. Tyttöystävä ei makka - hää miätiskele
§5. Tyttöystävä ei laiskottel - hää rentouttu
§6. Tyttöystävä ei ol myähäs - hänel on ilmotettu väärä kelloaika
§7. Tyttöystävä ei riitele - hää perustele
§8. Tyttöystävä ei lueskele lehti - hää pittä ittes ajan tasal
§9. Tyttöystävä ei juaruile - hää selvittä asjoi
§10. Tyttöystävä ei vehkeile toiste miäste kans - hää lua hyöryllissi kontaktei
§11. Tyttöystävä ei nalkut - hää painotta asjoi
§12. Tyttöystävä ei hauku - hää neuvo
§13. Tyttöystävä ei jua - hää nautiskele
§14. Menet tyttöystävän tykö oman ireas kans - palaat tyttöystävän irean kans
§15. Mitä enemmä kritisoit tyttöystävää, sitä kylmempi on makuuhuanees


Tammikuu 2007

NAISTE KÄSITTELYOPAS

Jokane naine tiättä, et kerran kuus tule semmossi päivi, ku sillo miähe ei tarvit ku avatas suus ja henkelähtö on lähel.

Sen takkia jokase miähe tulis tulosta tää allaoleva piän opas ja säilyttäs sitä lompakos ajokorti ja muitte tärkkiöitte papereitte joukos.

VAARALLIST: Mitä tänä syärä?
TURVALLISEMPPA: Voik mää autta ruuallaitos?
TURVALLISINT: Mihi sää haluaisis lähte syämä?
HUIPPUTURVALLIST: Ota vähä suklaat.

VAARALLIST: Mitä sulla oikke om päälläs?
TURVALLISEMPPA: Wau, sää näytäs hyvält ruskeis vaatteis.
TURVALLISINT: WAU!
HUIPPUTURVALLIST: Ota vähä suklaat.

VAARALLIST: Mikä nyy mättä?
TURVALLISEMPPA: Eksää nyy vähä ylireakoi?
TURVALLISINT: Ota täst viiskymppi.
HUIPPUTURVALLIST: Ota vähä suklaat.

VAARALLIST: Kannattak tota nyy syärä?
TURVALLISEMPPA: Olis tual omenoitaki.
TURVALLISINT: Ottasiksää lasillise viini ton kans?
HUIPPUTURVALLIST: Ota vähä suklaat.

VAARALLIST: Mitä sääki oles koko päivän tehny?
TURVALLISEMPPA: Toivottavaste sää et ol rasittanu liikka ittetäs.
TURVALLISINT: Sää näytäs tosi hyvält tosa aamutakis.
HUIPPUTURVALLIST: Ota vähä suklaat.


Tammikuu 2007

POIKAMIÄS

Miäs kiärttä supermarketis. Hää otta ostoskärrysäs papusoppapurki, yhre porkkana, yhre peruna, yhre pitsa, litram maitto, yhre fiilipurki. Kassaneiti tokasse:
- Taidat olla poikamiäs, vai mitä?
- Juu, kylmääole, mistäs arvasit?
- Siitä kun sä oot niin saatanar ruma, vasta kassaneiti.


Joulukuu 2006

JOULUVA !


Joulukuu 2006

POIS JOULUSTRESSI!

Ripottel kaartemummaa uunipellil ja pelti vartiks uunii 75 astesse.

Kastel vanha villasukka Tolu ja heit sukka sohva al

Istu ja nauti:
Talo tuaksu tuarel pullal ja juur siivotul.


Joulukuu 2006

TYÄKALENTERI

 TIISTA    KESKVIIK  TORSTA  PERJANTA  PERJANTA  PERJANTA  KOULUTUS
      8        7       6        5        4        3        2
      16        15       14        12        11        10        9
      23        22       21        20        19        18        17
      30        29       28        27        26        25        24
      37        36       35        34        33        32        31

Selitykse:

1. Kaik kiireelliset tyät selvitettä etuajas, esimerkiks tiista 16 pvä saatu tehtävä voiraa toimitta jo 10 pvä.
2. Kosk usiamppie tehtävie o valmistuttava perjantai, tarvita kalenteris kolme perjantait.
3. Joka kuukautte o lisätty 6 päivä, kuukaure lopu kiiretehtävi varte.
4. Kuukaures ei ol 1. päivä. Näi vältytä usse kuukaure ensmässen päivä sirottuje tiukkoje toimitusaikatauluje aikka saamalt painelt.
5. Perjanta 13. pvä on poistettu.
6. Maananta o ain vaikkia päivä, siks ja sen takia tää päivä käytetä istumal turhassa koulutukses.


Marraskuu 2006

LÄÄKÄRIS

Mul ol tosa joku aika sit niimpal kauhia pääsärky jatkuvaste ja sit mää menin ton lääkäril. Lääkäri käsk mun riisuutuma alasti. Hiuka mää ihmetteli, et minkä takia alasti, mut mää sit riisuutusin kumminki.
-Hyvähyvä, sano lääkäri. - Ja menkää sitte tuonne ikkunan ääreen ja painakaa pakaranne kiinni ikkunalasiin.
No mää tein niinku lääkäri käsk, mut sit mun ol pakko kyssy, et mitä tekemist täl touhul on mun päänsärkyn kans.
Lääkäri vaikut tyytyväiselt ja sanos mul:
- Ei mitään, mutta entinen vaimoni on töissä tuossa vastapäisessä rakennuksessa!


Marraskuu 2006

TYHMÄ

Mun vanha ystävän Riitta o yksijeläjä vaaliaverikkö. Hää kerto mul seuraava:
"Mää vaihro viime vuan kaik ikkunalasi kalliissi kolmelasissi enerkiasäästöikkunoihi.
Täl viikol soitti miäs asennusliikkeest. Hää totes, et ikkuna o vaihrettu jo vuas aikka, mut hee ei ol saanu viälä maksu.
OK, vaik mää olenki plondi, nii ei see automaattisest tarkot, et mää olisin tyhmä.
Ja sit mää kertosin sil miähel, et heijä lipeväkiäline myyntimiähes ol sanonu vuas sitte, et nää lasi maksava itte ittes jo vuaren kuluttu.
Halloo...nyy on vuas kulunu!

Puhelimes tul iha hiljast ja mää sit katkasi puhelu.
Ei see miäs sit soittanu enä uurestas. Tais tuntte ittes tyhmäks!"


Marraskuu 2006

VUATEELLÄMMITIN

Mun tyäkaverin Taisto täytti tasavuassi, mee tyäkaveri annetti hänel epätavalline synttärilahja: mukava vuateelämmitin.

Valitettavast tyäkaveri vaimo ei antanu Taiston pittä hänt.


Marraskuu 2006

KUI VAIKKIA ONKA OLLA HUIPPUPÄTEVÄ SIHTEERI

Kaks johtaja juttel keskenäs. Toine kysy toiselt, kui hää anto sihterilles lopputili.

Toine kertos: Kaks viikko aikka ol mun syntymäpäivän. Mää täyti tasavuassi.
Mää en ollu oikke kauhia innosan, ku aamul heräsi ja muija ei eres onnitellu. Tarkemmi sanoe, hää ei sanonu eres hyvä huament.

No, mää ajatteli, et semmone toi meijä muija on, mut kyl lapses senttä mua muistava. Mää kävi herättämäs lapse, mut kukka heist ei sanonu yhtikäs mittä, ei onnitellu, ei lahja antanu.

Mää lähri sit vaa töihi vaik mää olinki hiuka pettynyt ja alakulone. Kum mää meni toimisto ovest sisäl, mun sihteerin sanos: "Hyvä huament ja hyvä syntymäpäivä!". Se sai mun tuntema olon hiuka paremmaks.

Simmotto see tyäpäivä sit alko ja joskus sit ehtopäiväl sihteeri koput ove ja kysys: "Siäl on niimpal kaunis ilma ja ku tänämpä on sun syntymäpäiväs, nii mitä jos lährettäis ulos syämä juhlan kunniaks?"
No heti mää iihe tiätenki suastusi ja sit mee lähretti ulos ja mentti simmosse piäne intimi ravinteli, mää söi hyvi ja otin pari kaljaki, ku sihteri lupas aja takasi. Mut sit sihteeri kysys mult, et "onk meijä ny pakko enä tänämpä mennä toimisto, mennä mun tykön vähäks aikka" ja mää vastasi, et "kyl see mul soppi, mennä vaa sun tykö"

Sin sihteeri asuntto mee sit mentti ja hää teki oikke tuju paukum mul Koskenkorva ja raitti, tiätenki. Sen jälkke hää sanos, et jos mul soppi, nii hää mene nyy ja vaihta päällesäs jotta mukavamppa. Mää vastasi myäntäväste ja hää lähti makuuhuanesas ja muutama minuutim pääst tul takasi syntymäpäiväkakku sylisäs.

Hänen peräs käveli mun muijan ja lapse ja hee kaik laulova "Hyvää syntymäpäivää...."

...ja mää istusi muina miähinä sohval munasillan.


Lokakuu 2006

LANGATTOMA VARTIOINTIJÄRJESTELMÄ ASENTAMINE

1. Men kirppiksel ja osta käytety saappa - mahrollisimma iso pari.

2. Lait saappa ulko-ove ette "Metsästys ja Kalastus" -lehrem pääl.

3. Lait koirankuppi saappaitte viäre. Oikke iso kuppi.

4. Kirjot ove lappu, misä lukke suunnilles näi:
" Jaska, ollaan Kaken kans kaupassa hakemassa Karjalaa ja haulikon panoksia. Tullaan pualen tunni sisäl. Älä häiritte rottweilereita, ne on juur saaneet matokuurin ja ovat hermona."


Lokakuu 2006

KAKS VERSIOO

Naisen tarina:

Voi et ku ihana miäs! Ku mee tultti mun kottisan, hää himmens niimpal romanttisest makuuhuane valo pualpimmiäks. Sit hää kiusottel mua ja riisus mun vaatteitan tosi hittaste, nii ihana hittaste. Hää ol kyl niimpal fiksu ku hää ei mittä heti rynnänny mun sisä vaa hää käyt ihanaste ja kauva käsiäs ja suutas ja tyyrytti munt ussiamma kertta simmotti. Sit ku hää lopultas tul mun sisä, nii hää tyäskentel kauva ja rauhallisest ja kiusas mua ain välil piänil tauoil ennenku hänel tuli.


Miähen tarina:

Voi p*****e! Ei olis pitäny vettä kaksin käsi viinaa valomerkki asti. Mä en saanu sen muijan kämpäl eres valoi sammuksi, enkä meinannu saara sitä eres riisutuks. Ja sit ei tiätenkä ottanu ette, ei sit yhtä, veltto ku veltto.Ol pakko keksi muit juttui ettei se muija olis huamannu noloo tilannet. Loppuje lopuks ku mä pääsin pukil nii ei nalli meinannu pala ollenka, mää taisin keske akti pari kertta torkahtakki, mut saim mää sit loppuje lopuks hoirettu homman kotti.



Syyskuu 2006

KAUNIS PÄIVÄ

Mikko ja Elssa oliva olle avios jo aika kaua. Yks aamu Mikko istu kaffepöyräs ja kattos akkunast ulos ja sano Elsalles:"Tule hiano päivä".
Keskustelu päättys sil kerral siihe, eikä Elsaka mittä siihe sit kommentoinu.
Seuraaval aamul taas kaffepöyräs Mikko kattel pilvettömä taival ja sano:"Tulepas kaunis päivä".
Ei sillonka siit sit mittä enemppä puhuttu, mutta Elssa jäi sanonta hiuka vaivama.
Kolmannel aamul kaffepöyräs Mikko katto taas ulos ja sanos: "Siäl tule sit kaunis päivä, voi et ku kaunist". Sillo Elsa riamastus ja sanos kiukkusesl äänelläs:"Mitä kumman kaunist siäl ny mukamas o? On siäl kaunist mut mitä sää sitä joka aamu jankutas?.
Mikko ryysti kaffet ja sano:"Säähä kerra sanosi, et joku kaunis päivä mää kyl täst viäl lähre!"


Syyskuu 2006

POJA UIMAS

Meitti oli eri ikässi ukoi saunomas. Sit ku tul aika mennä uima, mee nähti salme vastakkaisel rannal uimas montta kaunist nuart naist ja tiätenki nee oliva iha alasti.

Kakskymppine sanos: - Helkutti, uira äkkiä salme yli.

Kolkymppine sanos: - Haeta josta vene ja soureta salme yli.

Nelkymppine sanos: - Orotettan täsä vähä aikka, nii noi tuleva tänne, ku hee huamava meijä.

Viiskymppine sanos: - Minkätakia meijän pitäis mennä salme yli? Nähräm mee tästäki iha hyvi.


Elokuu 2006

MERKKIPÄIVÄS ON HUAMIOITU!

TYTTÄRENI HENNA

Merkkipäiväs on huamioitu, mut täl kertta sää es saa mittä lahja, ku siihe varatu raha mää ole osottanu päihrehualtto.
Niil sai yhre kossupullo.
Onnittelu merkkipäiväs johrost!


Elokuu 2006

KÄKIKELLO

Vaimo kertto seuraavaa:

-Eile ehtol munt ol kutsuttu viättämä muijaporukas iltta. Mää lupasi miähellen, et mää tulen kotti enne pualtyät. "Mää luppa".

- Noo, tunnik kulusiva ja siiterii meni alas vissi vähä liijanki hyvi. Kolmelt aamuyäst, kännis ku käki, mää lährin kottim päite. Juur ku mää pääsi ovest sisäl, nii etese käkikello kukkus kol kertta. Mää tajusisamal hetkel, et ukko varmaste heräs ja mää ku nerokas naine ole, nii mää keksisi kukku yhreksän kertta lissä.

-Mää oli oikke ylppiä itestän, ku mää keksisi nii nerokka ajatukse ja viäl tukka iha täyn. Nyy ei ukko huamannu varmaste yhtikäs mittä.

- Seuraaval aamul mun ukkon kysys et mihi aikka mää tulin kotti ja mää kertosi, et kahrelttoist, eikä ukko ollu ollenka epäluulose olone.

Voi noit miähi.

Mies kertto seuraavaa:

-Tiäratteks tee, misä myyrä käkikelloi? Mee tarvittais uus.

-Viime yä see kukkus kol kertta. Sej jälkke se sanos "Voi Vittu" ja kukkus nel kertta lissä. Sit see selvittel kurkkutas ja kukkus sej jälkke viäl kol kertta lissä, kikatti ja lopuks piaras.


Heinäkuu 2006

MITÄ SALOJJOKI SISÄLTTÄ?

19% Muistoi, haikkioi
11% Ravintolapaatei, toine vähä helveti ruma, toine muute vaa tyhjä
9% Muistoi, ilossi
8% Paska, puhrast paska
7% Kaipaust
6% Polkupyärä raatoi
5% Puronnei kännyköi, pääasjas Nokia-merkkissi
5% Kura
4% Ruakakaupa ostoskärryi
4% Tyhji pulloi, rikotui
3% Pikkuhousui ja muit viämärijättei
3% Sekalaissi roski
2% Kortonkei
2% Räkäkiiskei
1% Muit kaloi
1% Tyhji pulloi, ehji
1% Koskisen kulma pyärätelinei
1% Repen naki käärepaperei
1% Halikkolaiste vanhoi vaattei
1% Pois heitetyi vihki- ja kihlasormuksi
1% Suamise Hannum mopo, Tunturi Pappa -64
1% Hukkunei pultsarei
1% Kassikalja, täysnäisil potuil
1% Ravintola Mestarin tuapei
1% Muaviämpärei
Hiuka vettä



Heinäkuu 2006

LEIRI TOSINAISIL

Päiväohjelma

6.00 Aamutoime
- Meikkaust ja hiuste laitto
- Käyrä läpi yäunie keskeytyssyyt
- Haukutaa Merja ja Marjo, ku nee ei viäläkä ol tullu paikal

9.00 Aamupala
- Tehrä aamupala salaatist , juureksist ja retiisimehust
- Jatketa ehostustoimi
- Manikyyri varppail
- Halukka menevä aamusauna
- Saunas haukuta nee, ku ei lähteny sauna ja tuvas haukuta nee ku menivä sauna.

10.00 Henke nostatus
- Saunast tulija tekevä toise meikkaukse ja hiuste laito
- Yleist miäste morkkaamist ja naapureist juarumist
- Merja ja Marjo saapuva paikal taxil ja pahotteleva myähästymistäs

11.00 Käyrä yhres liiterist hakemas Essolt sinne tilatu koivuklapi

11.30 Lounas
Yritettä sytyttä liäsi ja ihmetellä ohjees olevaa ohjet "avaa pelti ennen kuin sytytät lieden"
- Tuuletetta tuvast savup pois
- Päätetä pyssy salaattilinjal ja lisäks syärä ranskalaissi pilaantunei maitotuottei (juustoi) ja pilaantunut espanjalaist herukkamehu (valkoviini)
- Kerrota mehevimmä tyäpaikkajuaru

12.00 Ruakalepo
- Tilata pitsat lähimmäst kaupunkist
- Nukuta kauneusune
- Nee ku ei nuku nälän takkia haukkuva niit ku nukkuva

12.45 Tosihomma alkka
- Pikasuihku ja ehostust
- Ihmetellä kui lämmi vesi ei riittäny kaikil
- Lueta tuva käyttöohjeest, et boileri olis täytyny laittap pääl???
- Päätetä laitta suihku käyttökialtto
- Juara arkentiinalaist pilantunut punamehu

13.30 Ohjattu välineitte valmistelu
- Alotetta häpykarvojem poisto
- Kulmakarvoje nypinttä
- Pitsa tuara kaupunkist, kerätä kolehti ja loppu maksetaa Tertu rinnakaisvisal = Reinov visa
- Kinastella siit, kuka tilas Amerikaano valkosipulil
- Haukuta kaik ulkomaalaise, mist Terttu, Erja ja Eija suuttuva ku heijä miäsystäväs ova Mutumaanei
- Haukuta muu ulkomaalaise paitti Mutumaani, mihi Terttu, Erja ja Eija yhtyvä
- Katota saippuasarjoi 14:00 - 17:00
- Haukuta suamalaise saippuasarja

17.00 Illalline
- Kylmä hernekeitto ja näkkileippä
- Eteläafrikkalaist pilaantunut marjamehu
- Haukuta suamalaine elintarviketeollisuus

18.00 Ehostust
- Haukuta naapurim pennu ja kehuta omi lapsi

18.30 Lämmitettä sähkösauna ku kukka ei uskal sytyttä rantasauna
- Jokane kertto vuarollas, misä saunas on kenenki kans käyny
- Juara unkarilaist pilaantunut marjamehu
- Käyrä alasti uimas
- Seurata salapitte kenel riippu enite ja maha pömpöttä ja onk minkälaist selluliitti
- Valitetta omi riippuvi, pömpöttävi ja muitaki löyssi paikoi
- Ehostust

19.00 Päätetä lähte latotansseihi
- Paitti Mirja, Anne ja Tiina, ku heil ei ol mittä pääl pantava
- Yritettä yhres vaatetta nää naise

20.00 Perutaa latotansseihi lähtö
- Juara saksalaist pilaantunut marjamehu
- Haukuta latotanssi ja kaik maalaise
- Paula ja Kirsi pahastuva ku hee asuva maal
- Haukuta tasapualisuure vuaks kaik kaupunkilaise

21.00 Makkaranpaisto alkka
- Tyydrytä pelkki perunalastuihi ku polttopuu ova kastune sattes
- Syärä salapitte omi suklait ulkohuusis
- Haukuta ain vuarollas huusis olija
- Paruta yhres menneit ensirakkauksi
- Haukuta nykyisep pualiso

22.00 Lauletaa Karaoke
- Juaran kalja ja syärä kylmä makkara
- Kehuta suamalaise miähe
- Paitti Minna, Jaana ja Tiina, nee ei kehu ku nee ova juur nyy oksentamas
- Päätetä sittenki lähte latotansseihi ja käynnistettä knafti 20 fööni yhtaikka. Sulake pala ja peruta lähtö

23.30 Iltatoime
- Juara kusehaalia Koskenkorva kynttiläv valos
- Halata ja paruta yhres
- Kikatetta
- Ehostetta ja mennä vaattep pääl nukkuma.
Helmikuu 2006

KUMMOTTO SÄÄ OLE VOINU PYSSY ELOS?

oleksää syntyny 50-,60- tai 70-luvul...

- Autois ei ollu turvavöit, ei niskatukki eikä turvatyynyi.
- Takapenkil ol HAUSKA eikä milläntappa VAARALLIST.
- Pinnasänky oliva värikkäi ja lyijypitosel tai muil myrkyllisil ja vähintäs arveluttavil maaleil maalatui
- Ei ollu lapsiturvalukoi pistorasiois, auto-ovis tai lääkepullois.
- Voitti aja fillaril ILMA kypärä.
- Juatti puutarhaletkuist tai kaikemmaailma puroist tai lätäköist, EIKÄ mistä sterileist limsapulloist.
- Rakenneltti mitä ihmellisemmä näkössi mäkiautoi. Nee kenel oli onni assu mäem pääl, saiva kokke nopeusennätyksi ja joskus pualesvälis mäkke toreta säästänes jarrui...
- Saatti leikki ulko kunnes tul pimmiä. Ei ollu kännyköi. Koton ei paljo tiäretty misä pörrätti. USKOMATONT.
- Naarmui tul...murtunei luit...katkenneit hamppai - mut kukka ei ollu syylline. MEE ITE VAA.
- Mee voitti mutustella MAKKIA ja VOIleippi syärä, oikkioi SOKERIjuami juara, ei ollu paino-onkelmi - ulko ain leikkimäs!
- Voitti jakka keskenäs neljän tai viirenki kaverin kans limssa, juara samast pullost, ilma et siihe joku olis kuallu.
- Ei ollu Pleisteissonei, ei Ninttendoi, ei tiatokonei, ei kaapelikanavi. Jalkasi tai fillaril mentti kavereitte tykö välil ussiammanki kilometri päähä ja haetti kaveri ulos leikkimä.
- Nii, ULKON, kamalas pahas maailmas! ILMA MITTA VAHTEI! Jos joku kaveri ei joskus sil kertta porukka mukka päässykkä, nii ei siit mittä psyykkissi traumoi tullu.
- Joku kavereist ei ollu koulus yht hyvä ku toine ja ku jäätti luakalles, nii sithä kerratti se lukuvuas. Kettä ei sentakia lähetetty psykiatril tai psykolookil. Kouluvuas vaa uusiks ja jokane sai mahrollisuutes.
- Meil ol vapaut, vapa-aikka, takaiskui, menestyksi, tekemist... ja mee opitti niitte kaut toimima.

Kuuluksää näihi ikäluakki 50-, 60-, 70- ?
Kerro täst omil kakaroilles (ja niitte kakaril)
Nee varmaste sanova, et kyl teil oli elämä sit ykstoikkost, mut
PERKELE, MEE OLTTI ONNELLISSI!!


Tammikuu 2006

KIITOKSI VAA

TäysiTurhaKotisivu ilmestysivä netti tasa viis vuat takaperi ja aluks Sunpointi palvelimelt. Sivuil oli mun miälestän hauskoi jutui ja kuvi. Kuvat jäi tekijäoikeus syitte takia aikanas pois, mut jutui mää ole erelle koittanu koota ja itekki hiuka kirjotella. Vapaa-aika o kuitenkin rajotettu ja ku muitaki tärkkiämppi hommi onku tämmöste paskoje juttuje keräämine nii uussi turhi jutui syntty vaa sillo-tällö
Uussi juttuireoi ja vinkei kannatta silti lähetellä, osote o tosa ylhäl. Ja palautesivun kaut palautet!
Kiitoksi kaikil juttuje lähettäjil, moittijoil ja kiittäjil ja osotet saa erelle ettempäite lähetellä!
Tervessi vaa
Lahtine ja Karvane


Tammikuu2006

HÄÄPÄIVÄ

Yks pariskunta viätti 30- vuatishääpäivä ja pariskunta päätti elä uurestas hääyäs. Hee menivä sama hotelli ku sillonki, ja tekivä kaik niinku sillo enne. Hotellis miäs otti vaatte yltäs, men sänkky ja sammut valo. Vaimo men kylpyhuanesse, ot vaatte yltäs ja nojas alasti ja kiihottavaste ovenkarmi valon taittues takka kylpyhuanest, ja hää kysys miäheltäs, et mitä hää ajattel täl hetkel 30 vuat sitte. Miäs vastas: "No jos mää iha rehelline ole , nii mää ajatteli 30 vuat takaperi, että mää halusi nus-PIIP-si sun aivos pellol ja ime sun tissis kuivii." "Noo, mitä sää nyssit täl hetkel ajatteles?" kysy vaimo. "Mää ajattele, et mää taisin tehrä varsi hyvää tyät.


Joulukuu 2005

EI MIKKÄ SÄHKÖMIÄS


Veikko tul töist kotti ja vaimo ol ovel vastas:
-Veikko, pesukone ei linkoo. Voisit yrittä vaik korjata.
Veikko vilkas eukkotas, haki jääkaapist kaljapotu, korkkas ja heitti ittes pitkäks soffal ja sano:
-Emmää mikkä perkele hualtomiäs ol.!

Seuraaval päiväl Veikko tul taas töist ja vaimo seiso pimmiäs eteses ja sano:
- Veikko, etese lamppu men pimmiäks, voisiks vaihta lampu.
Veikko mulkas akkatas, men jääkaapil, otti kaljapotu ja men löhömä sohval ja sano:
- Ja perkele, emmää mikkä sähkömiäs ol!

Kolmannel päiväl Veikko tul taas töist kotti ja eikös eukko ollu vastas, täl kertta jo ulkorappusil:
-Veikko, rapuist o yks lauta irti, voisikssää korjat sen ennenku sattu mittä vahinkoi.
Nyy Veikkoo alko tosissas ketuttama, hää tuuppas muija sivu paino jääkaapil ja siält sohval ja huus:
-Emmää mikkä perkele timpuri ol !!

Neljännel päiväl Veikko tul taas töist kotti. Veikko vähä ihmettel ku akka ei täl kertta ollukka vastas jäkättämäs. Rappuse ol korjattu, eteses ol uus lamppu ja kylppäris pesukone ol juur linkomas. Eukko röhnöt soffal tyytyväise näkösenä ja katto Kaunei ja rohkei. Ei auttanu Veiko muut ku kyssy:
- No mitäs tääl o tapahtunu?
Ja eukko vasta:
-Ei täs mittä ihmeellist. Naapuri Jorma kävi laittamas paikak kuntto tosa iltapäiväl ku mää pyysi.
Siihen Veikko:
-Älä helevetis, ottik see mittä maksu eres?
Ja eukko vasta:
-No, se sano, et pullaa pöyttä tai hame korvi, ja niinku sää tiäräs, em mää mikkä perkele leipuri ol!


Joulukuu 2005

PIKKUJOULUSÄÄNTÖI

Pikkujoulujuhla sivistyne ja kunniakka onnistumise kannalt o otettava huamio seuraavi asjoi:

1. Tilaisuutte saapumine ja juhlapaikal liikkumine:
Tilaisuutte saapuja o kyettävä liikkuma juhlapaikal pääasiallisest omi voimi, simmotti et liikkumise o tapahruttava suuremmaks osaks alaraajoje varas. Liikkumise suorittamist saa avusta vaa yhrel kärel kerrallas, ja niin sanottu ottanahkaetenemine johta hylättyy suoritukse. Avustaja saa käyttä ainoastas sisääntulos ja sillonki erellytettä, että avustaja o rekisteröity taksikuski, jol o annettu ainaki 10 € juamaraha.

2. Virvokkeitte tilaamine ja nauttimine:
Tilaamise tule tapahtu turha melu ja ylemmääräst huitomist välttäe. Mikäli tilaaja ei ite pysty tilaust suarittama, voiva häne pöytäseurueeses kuuluvas sen suaritta tai siin avusta. Nauttimine tule suaritta hillityst ja paikkoi paskastamat. Kannustushuutoi tule välttä paitti, jos kyseessä o kansainvälises säännö täyttävä ennätysyritys.

3. Pöyrä al o kiartosuunta myätäpäivä:
Tääl ns. alakerrokses kaikellaist pysähtymist o vältettävä, niinku myäs siält avautuvie näköaloje koskettelu ja äänekästä kommentointti näkymie yksityiskohrist.

4. Sosiaalise yhteyrenoto muihi pöytäkuntti:
Pääsääntö on, ettei viarassi pöytti huurella paitti, jos kysees o huutoäänestys tai iskuyritys - tai huutelemine o muute välttämätönt.

5. Poistumine tilaisuurest:
Poistumine tilaisuurest tule tapahtu mahrollisuuksie mukka omiv voimi, nyy kuitenki o apuvoimie käyttö sallittu. Poistuttaes o yritettävä otta kaik omav varuste mukka. Viara esine tulis palautta viimestäs viiko kuluttu juhlist.

Huamautettako, että ove, josa o epätavallise korkkia kynnykse, ova ikkunoi ja niitte käyttö poistumisteinä tule välttä eritote yläkerroksis juhlies.

... ja eiku juhlima !


Joulukuu 2005

OPETTAVAINE TARINA

Kaveri lähti hommi Afrikka ja otti koiras mukka. Siäl ol paljo haisteltava ja nii siin sit kävi et koira hävis viirakko. Pia koira huamas, et leoparti havittel siit lounastas ja koira miätti hetke, mil hää saa ittes pelastettu. Niimpä koira keksis: Hää nappas jonku vanha luu maast, kääns selkäs leopartil ja juur ku leoparti ol hyäkkäämäs, koira sylkäs luum pois suustas ja sanos "Huh, huh, olipas pahmmakune leoparti, onneks se o nyy syäty". Leoparti kiitti onnetas, ettei ollu ehtiny hypätä koiran kimppu ja lähti tiähesäs. Apina ol kuitenki puus ja näki koko tapaukse. Apina ajattel, et jos hää käräyttä ton koira valehtelemisest, hää voisis saara leopartist ystävä, eikä tää enä yrittäis syärä apina. Apina men kertoma leopartil, et kummotto koira ol tätä kusettanu. No leoparti tiätenki suuttus helkutimmoisest ja huus apinal "Hyppä mun selkkäsän nii pääses kattoma kummotto höynäyttäjäl käy". Koira näki leoparti juakseva apina seljäs hänt kohti. Sillo koira kääns selkäs ja huus suurel äänel "Misä see saatana apina viippy. Määhä läheti sen hakema uut leopartti ainaki pual tuntti takaperi. Nälkä täsäs tule"

Tarinan opetus:
Perssenualemine voi autta hetkeks, mut Taitava Paskanpuhuja selvii tilanttest ku tilanttest!!


Syyskuu2005

KIPPIÄ PEUKALO

Pari Saloseutulaist naispualist liikkeharjottaja ol ensmäst kertta elämäsäs pelamas kolffi Salo kolfkentäl, vai oliksee ny tosa Wiurilas, emmää nyy varmaste muist, mut kumminki ku toine löi avauslyäntis, lens pallo niimpal mettä et see osus yhten pelaava miähe.

Miähe käre lennähtivä salamana haaroihi ja miäs vajos polvillas maaha. Naise juaksiva kauhial kiirul miähe lua ja kysysivä kui kävi ja voik autta.

Miäs ähis ja puhis ja vastas ettei tää nyy ol ensmäne kert ku pallo häne ossu ja et kyl see siit sit.

Toine naine sano olevas vysioterapeutti ja halus autta miäst ku tämmöne vahinko kävi. Miäs pist vähä hanttinki mut naine otti miähe kärep pois haaruksist ja avo sepalukse. Sit naine lykkäs kätes miähe sepaluksest sisäl ja alko simmotti rytmikkäste hiaroma.

No sitä hiaromist kest sit ainaki kymmene minutti ja sit naine kysys miähelt et milt nyy tunttu. Miäs vastas et helkuti hyvält mut peukalo o erellenki vähä perkulen kippiä.


Elokuu 2005

NAINE, ONK VANHA VÄSÄHTÄNY?

Valitse jatkuvasti vaihtuvasta valikoimasta itsellesi uusi vaihdokki:

AHTI 1955 Siisti, vähänajettu, taloudellinen. Myydään käteisellä tai vaihdetaan nuorempaan. Talvitossut ym. lisävarusteita.

ALPO 1930 Hyväkuntoinen veteraani rauhalliseen ajoon. Juuri entisöity. Sopii harrastelijalle. Uudet lasit.

ASKO 1943 Myydään tarpeettomana tai vaihdetaan koiraan tms. käypään tavaraan. Äänenvaimentajassa pikkuvikoja.

BERTIL 1949 Kohtalaisen siisti. Vaihdetaan mielellään uudempaan ja pienempiruokaiseen. Ensimmäinen omistaja. Edullisesti.

CHRISTER 1969 Paljon ajettu, mutta hyvin pidetty. Diplomaattikäytössä. Hyvät puristukset. Juuri maalattu. Teknisesti hyvä.

IIRO 1945 Lämmin, pieniruokainen. Halvalla, perässä pientä laittamista. Radio tulee mukana.

JAAKKO 1958 Hyvin pidetty. Alkuperäinen kunto. Otettu käyttöön vasta 1980 lokakuussa.

KEIJO 1934 Halpa. Pieni nivelvika. Yksityiskäyttöinen. Uudella peitolla. Savuttaa vähän.

LASSE 1984 Tässä tosi tilaisuus. Urheilullinen, tosi hieno, täysin ajamaton yksilö. Lukkoperä.

MATTI 1971 Taloudellinen, loistokunto. Hyvin pidetty, ei kolhuja. Kiihtyy hyvin.

IGOR 1963 Hyvin säilynyt. Ei vingu, 6 kk takuu. Alkuperäinen kunto. Pientä vuotoa. Tuotu maahan 1992.

PENTTI 1967 Lämmin, siisti, pieniruokainen. Perä vähän roikkuu, muuten hyvä.

MIKIS 1970 Tiukka perä, hyvät puristukset. Suhteellisen siisti. Vaihdossa käy vanhempikin. Tuotu Ruotsista 1979.

TONY 1976 Tosi sportti. Ainut Suomessa. Musta. Juuri testattu ärhäkkä, makeet äänet. Teknisesti hyvä - kovaan ajoon. Tämä yksilö pidemmällä kardaanilla.


Kesäkuu 2005

AAMUTOIME

1. ENGLANTILAINE SARLES
- hää herä vaimos viärest, mene jääkaapil, otta siält muni ja pekoni, paista nee ja lähte töihi.

2. RUATSALAINE ÅÅKE
- hää herä poikaystäväs viärest, mene jääkaapil, otta siält muni ja pekoni, paista nee ja lähte töihi.

3. RANSKALAINE JEAN-PIÄRRE
- hää herä rakastajattares viärest, mene jääkaapil, otta siält muni, paista nee, syä nee patonki kans ja lähte töihi.

4. VENÄLÄINE IIKOR
- hää herä vaimos, siskos, mummis, veljes, serkkus, kaimas, tätis ja setäs viärest, mene sin misä jääkaapi pitäsis olla, raappi munias ja lähte töihi.

5. KIINALAINE SHI JONK
- hää herä syntyvyyrensäännöstelijä viärest, mene sin misä jääkaapi pitäsis olla, raappi itteäs siält, misä munie pitäsis olla, ja lähte töihi.

6. SUAMALAINE JORMA
- hää herä käyttämättömie munies viärest, totea, et vaimo o viäny jääkaapi ja pekoni, ja jättä menemät töihi, ku o kannattavamppa nykyä pyssy koton.


Kesäkuu 2005

SUAMI O SULJETTU

Suami o suljettu juhannuksest heinä- ja osittai elokuul loppus saakka.
Huamattava osa eri aloje yrityksist o lomil, korjaamoitte, kauppoje, virastoje ja erilaiste toimistoje palvelu o vajavaisemppa ku muuhu aikka vuarest.
Telkkarist ei tul muutama seuraava viiko aja sitäkävertta kattomise arvost ku muullo.
Vaikkem mää mikkä telkkari himokattoja olekka, nii sitä mää en ymmär, minkätakija noi molempien kanavie aamu-tv:t alottava kesä-elokuus ohjelmas tuntti myähemmmi ku talviaikka. Mihi see oikke perustu?
Emmää ainaka saa kesäsi nukku aamul tuntti kauemppa ku muuhu vuareaikka.
Emmää vaa ymmär...


Toukokuu2005

PIÄN SIÄNIOPAS


Lomavinokas (Pleurotus holidayrios)
Tavalline alkoholii imevä siäni koko maas. Esiintty koko kesä, mut erityise yleine juhannuksest alkkae ain elokuu puolväli asti.
Viihty terasseil, rannoil, piantareil ja jopa kosteis sisätilois.
Olemus turvonnu, punakka, lakki vinos.
Esiintty yksi tai piänis ryhmis.
Viihty aurinkoisil paikoil. Katoo maisemast kesälomakaure jälkke.

Rantasiitake (Lenitus bikinikus)
Maan etelä- ja keskiosas yleine viinaa imevä siäni.
Viihty hiakkasil ja aurinkoisil ranta-alueil piänis ja isois ryhmis.
Häviää noppiaste aurinko laskies.
Jalka usse solakka ja notkia.
Väri varsinki loppukesäl paahtune ruskija, joskus palanee punane. Lakki värikäs, usse niskas. Vaatti erittäi paljo nestet.

Tuurijuopokas (Hygorophorus intervalligus)
Alkoholii imevist siänist yks tavallisimmist. Esiintty tavallisimmi suurte juhlapyhie jälkke, jollo se juurttu sitkiäste ravitsemusliikkeissi, joutoväe kansoittami peräkamareihi ja kolmanne luaka kuppiloihi.
Tunnistaa kalvakast ulkoasust, tyypillisest, pistäväst hajust sekä hontelost jalast.

Räkänuljaska (Gomphidius spyttagus)
Tuurijuapokkaitte sukulaislajike. Sen tunnista harmahtavast ulkoasust, jalka usse horjahtanu, maiti tyypillisest rinnuksil, lakki silmil. Yleine kaikkial maas koko satokaure.
Kannattaisis korjata taltte,mut hapahkon hajus ja epämääräse muatos takia jää usse oma arvosas. Huam: ain ryäpättävä.

Kotkaseitikki (Cortinarius feminius)
Kaikkie alkoholii imevie siänie esiintymispaikoilt löytty yleensä yks tai kaks kotkaseitikki. Turpeahko vars, hompsune ulkoasu. Lakki epämääräne (voi olla myäs huivi tai nuttura).
Heltat usse levjä ja roikkuva.
Jalka lyhy ja horjuva.
Tuaksu tyypilline eltaantunu hajuvesi.
Esiintty yleensä hämäris loukois, viihtyy ravinneköyhäs ympäristös, mut vaatti paljo nestet. Huom: erittäi vaaralline, varsinki kiäli terävä ja myrkylline.

Kaappijuopokas (Clitocybe fingerporilus)
Koko kesäkaure varsi yleine viinaa imevä siäni koko maas, mut vaatimattomie elintapoje ja syrjäste esiintymispaikkoje takia jää usse huamaamat.
Viihty kaikellaisis olosuhteis, jos saatavil on nestet (sitä ei tarvit paljo kerrallas, mut sitä o oltava saatavil koko aja).
Jalka ja varsi usse ryhdikäs ja suara, mut nenä punertava.
Tunnushaju olemato tai korkeintas vaa hiukam pistävä. Tavaomane harmiton lajike.

Aamuvalmuska (Tricholoma dagenefterum)
Kaikkial maas verrate yleine.
Tavata tavallisimmi aamupäivisi. Pinta tyypillise maitomaine ja niljakas.
Haju tympäsevä ja läpitunkeva.
Jalka raskas ja huajahteleva, lakki tärisevä. Nää tuntomerki kuitenki väistyvä, ku lajike saa lissä nestet.

Syyshapero (Russula dogalus)
Viinaa imevie siänte syyslajike: ilmaanttu kesälomakaure jälkke työpaika nurkki ja hiljassi katvepaikkoihi.
Tunnusomasest turvonnu ja pöhöttyny vars, himmiäpintane ja/tai punertava läikikäs.
Malto hauras, viottuneist kohrist verestävä. Jalka väsähtäny, muato haalistunu ja kulahtanu. Saavutta ryhtis erittäi hittaste.
Hyätyarvo tyäpaikoil vähäne.


Huhtikuu 2005

KUMMOSE MIÄHE MÄÄ HALUUN!

Turhie sivuje yks naisavustaja o lähettäny tämmöse lista:

Kummose miähe mää haluun!

1. Kommia
2. Viähättävä
3. Varakas
4. Huomaavaine kuuntelija
5. Fiksu
6. Hyväkuntone
7. Pukeuttu tyylikkääste
8. Arvok kohrallas
9. Yllättää ilosest
10. Mielikuvituksekas, romanttine rakastaja

Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (32 v.)

1. Hyvännäköne (mialute hiuksi pääs)
2. Pittä mul ove auk
3. On tarppeks raha hyvä illallisse
4. Kuuntele enemmä ku puhu
5. Naura mun vitseillen
6. Kantta ruakakaupa kassik kotti
7. Omista ainaki yhre solmio
8. Arvosta hyvää koton tehty ruakka
9. Muista syntymä- ja vuaspäivä
10. Romanttine ainaki kerrav viikos

Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (42 v.)

1. Ei liia ruma (kalju OK)
2. Ei lähre ajama ennenku mää ole auto sisäl
3. Tyäskentele säännöllisest - törssä sillontällö ulkosyämisse
4. Nyökkäile suunnilles oikkiois kohris, ku mää puhu hänel
5. Yleensä muista kertomies vitsie juane
6. Riittävä hyväs kunnos et jaksa siirrellä huonekalui
7. Käyttä simmost paitta mikä peittä häne mahas
8. Ossa olla ostamat samppanjaa kiärrekorkillisis pullois
9. Muistaa laskee vessa istume
10. Ajaa partas viikonloppusi

Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (52 v.)

1. Ajele korva- ja nenäkarva
2. Ei röyhtäil eikä raavi itteäs julkisest
3. Ei laina raha liia usse
4. Ei nukahra ku mää kerro hänel tärkkei asjoi
5. Ei kerro sama vitsi liia usse
6. Riittävä hyväs kunnos päästäkses sohvalt ylös viikoloppusi
7. Yleensä käyttä samanpari sukki ja puhtai alusvaattei
8. Arvosta hyvä einesateria
9. Muista nimes tarvittaes
10. Ajaa partas eres sillontällö

Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (62 v.)

1. Ei säikyttel pikkukakari
2. Muistaa, misä wessa o
3. Ylläpito ei vaari liikka raha
4. Kuorssa vaan kevyeste
5. Yleensä muista, miks naura
6. Riittävä hyväs kunnos seisoakses omi avui
7. Useimmite käyttä vaattei
8. Pittää pehmeist ruuist
9. Muista, mihi jät hamppas
10. Muista, et o viikoloppu

Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (72 v.)

1. Henkittä
2. Käy wessas


Helmikuu 2005

LOMASIMULAATTOREI

Nyy ku ulko joka toine päiv o pakkast nii et muna meina jäätty ja joka toine päivä rännittippuva, nii o hyvä aika miätti kummotto loman voisis simuloitta, ku lomast ei ol tiattoka.

Ulkomail mennä lentokonesimulaattoris:

Istu lastentuali, siro kätes kyynärpäist käsinoji ja yrit syädä muaviveitel ja haarukalla piänest laatikost kylmä kanaviillokki. Kaar lasi halppa punaviini viäres istuva syli.

Kummone olsis laaja ostoskiarros maailma metropoleis:

Me kotipaikkakunna halpahalli, ost alennuskoreist kaikelaissi heikkolaatussi ja tarpeettomi tavaroi (made in Taiwan), juur simmossi, mihi sää et lomakaure ulkopualel vilkaisisiskaa.

Viihtysikssää paremmi etelällomal:

Osta kymmenenkerra lippu solariumi ja käytä kaik heti ensimmäisel lomapäiväl. Astu paljail jaloil lasinkappala ja istu loppuviikko varjos jalka paketis.

Aloittelija kolfloma on helppo simuloitta:

Tyännä aamust ehtosse kottikärryllist sateenvarjoi paikallisil viheralueil pöheikköi penkoe ja luuluvaste kirote. Men jälkkenpäite kyläkapakka valehtelema.

Mökkiloma:

Jää kotti, ot sähköp pois päält ja lämmin vesi. Syä joka päivä säilykesikanautta suaram purkist ja kylmää lenkkimakkaraa. Ost pilailuvälinekaupast kutinapulveri ja raavi kätes ja jalkas veril. Lue uurelle ja uurelle sama vuare -71 Korin kuvalehti.

Saunailta:

Saunailta syntty kokkomal pönäkkä ukkoporukka ahtasse keittokomero tai muuhu piäne koppi. Jokane vuarollas mene nurkka sihahtelema ku muuj juava pullosuust Koskenkorva. Loppuehtost joku hyppä pää erel kivirappussi.

Kalastusreissu:

Korvaak kalastusreissu liukastelemal aamuyällä kivikos. Pistel sormisas piäni haavoi. Pala kotti tyhjinkäsi väsyksis ja nälkkäsenä. Kiroilu ja valehtelu kute kolfis.

Purjehdussimulaattori:

Pue sarevaatte pääl, men seisoma/istuma (veneest riippue) kylpyammesse, joka on pualillas kylmä vet ja pist suihku kylmäl. Lait valop pois ja tee suihku alla erilaissi voimisteluliikkei nii, et vesi taatuste päässe läpi sarevaatteistas ja kolhik kaik jäsenes mustelmil. Jatka tätä muutaman tunni aja ja revi isoi setelei (veneenkoost riippue). Jos yäpurjehrus kyllästyttä nii sää vois siirtty aamuu ja laitta käsisolariumi täysilnaamas ette ja yrittääp pittä silmiäs auk.

Simuloiru loma lopputulos o iha samanlaine ku ennevanha hyvin aikoin: sää ole onnelline päästessäs taas töihi !!


Tammikuu 2005

ETTINTÄKUULUTUS


Joulukuu loppupualel 2003 katos kotontas Taivalkoske Korvatunturilt Maurizio Johannes Joulupukki.
Hää o syntyny Muurlas 1855, painoltas vähä-toistsatakilone, pituus suunnilles kaks halommitta, ihovväriltäs hiukkase punakka.
Hää ol puettuna punasse ohkasse saunatakki josa o valkose tekokarvareunukse liäppeis, hihasuis ja kaulukses.
Pääl hänel ol lisäks ohkase punase housu ja jalas uure talvikenkä.
Pääs hänel ol tonttulakki josa ol tekokarvasomistei, tupsu ol matka aika ruttantunu.
Hää käyttä tummakehyksissi silmälasei.
Viimine havanto hänest o oheine valokuva jostan kaupast, misä hää valhettel piänil lapsil.
Sitä enne o ainaki yks havainto et hää o liikunu Haliko Pappila aluel.
Ainaki josku, vaikkei nii usse, hää tykkä karillost ja präntist ja hää o voinu vaik alkka viihtymä jossa eteläsuames.

Kaikist havainnoist pyyretä ilmottama Muaril Korvatunturil hyvis ajois enne Joulu!


Joulukuu 2004

JOULUEVANKELIUMI TURU MURTTEL

Sihe aikka anto keisari Aukustus käsky, et koko valtakkunnas tarttis ruvetak kokkoma vero. Tämä veronkokkomine oli ensmäine sentyyppine, ja se tapahtus sillon kun Kyrenius oli Syyrias maaherra.
Ja nii sit kaikki meni omin kaupunkeihis , et heijä voittim panna ylös verolistoihi. Joosefki lähti sit kans Kalileast, Nasaretin kaupunkist ja meni maksama veros Juurea Raavirin kaupunkki, minkä nimi oli Peetlehem; näi hän teki sentähren, kun hän oli Raavirin kans sukku. Hän meni sinne yhres Marja-morssiames kans, ku oli sillo jo pikkassimpäi.
Ja sit ku he oli siäl, ni kävi simmottis, et Marja synnyttämise aika rupes olema aika lähel, ja nii hänet sit syntys poika, mikä oli häne ensmäises.
Marja sitos palan kapalo ja pani häne makkama seimesse, ku kestikiavaris ei ollu yhtän tyhjä huanet.
Sill samal aluel oli yäl lampattem paimeni siin kerol vahtimas lamppaitas. Ja sit yhtäkki heijä eressäs seisos Herra enkeli, ja Herra valo paisto heijä ympärilläs, ja paimenet rupes pelkkämä. Mut sit enkeli sanos heil: "Ei kannatap peljätä, mää ilmotan teil oikke aika ilose assia, ja siit o ilo kaikil.
Tänäpän teil o syntyny Raavirin kaupunkis Vapahtaja. Hän on Kristus, meijä Herra.
Ja teil on tämmöne merkki: te löyrätte mukulan ku makka kapalos seimes."
Ja siinsamas enkeli ympäril oli taivast tullu sotaväkke ku kehus Jumala ja huusi tämmöttös: "Kaikki kunnia Jumalal korkeures ja rauha kaikil ihmisil maam pääl ketä vasta Hänel ei ol yhtäkä paha sana."
Ku enkelit oli mennyt takasin taivasse, nim paimenet rupes keskenäs ihmettelemä:" Tarttis vissi lähte Peetlehemin kattoma, et mitä siäl oikke on tapahtunu ja mitä Herra äsken oike meil mahto ilmotta.
Ja he lähtiki siit aika äkki ja sit he löysivä Marja ja Joosefi ja sem mukulan ku makas seimes. Ja sit kun he huamasivat tämä, ni he rupesivak kertoma niit jutui, ku he oli siit mukulast aikasemmin kuullu.
Kaikki nee ku kuulivap paimenitte jutut ihmettelivä, et mitä oikke oli tapahtunu. Mut Marja pisti kaikki jutut miälesses ja ajatteli niit sit yksinäs.
Paimenet lähti takasi ja kehus ja kiitti Jumalatas siit kaikest, mitä he oliva nähny ja kuullu. Ja kaikki oli menny niinku heil oli alust saakka sanottuki.

LUE JOULUEVANKELIUMI RAUMAN MURTTEL KIÄLPUAL-SIVULT!!



Joulukuu2004

IHAVVAA TIAROKS

Naaras- ja urosporoil kasva sarve kesäl.

Alaska kala- ja riistaministeriöm mukka urokse purottava sarves talve alus, ylensä marraskuu lopu - joulukuu pualiväli aika. Naara purottava sarves synnytettyäs keväl. Vanhois kuvis joulupuki poroist joka ikisel niist, Petterist Salama, o sarve, eli nee o filoi!

Kyl see ny olis pitänu tiättä et vaa naispualise pystyvä raahama läskiperssest punapukust wanhha ukko ympärmaailma yhres yäs eksymät!


Joulukuu 2004

TILANNETTAJU RATKASSE

Lasse heräs lauantaaamu kauhias kankkuses kottotas. Erellisel ehtol oli ollu firman pikkujoulut, semmoset hiuka enemmä ku vähä kostiat.
Lasse avas väkisi silmäs ja ensmäne asja minkä hää näki ol pari Burana ja lasi vet yäpöyräl. Hää nous istuma ja huama, et häne vaattes ova tualim pääl siististe laskostettun ja iha puhtaan.
Kateltuas ympärilles hää huama, et koko huane o tahrattoma puhras. Ottaessas Buranat ja vet niittem pääl hää huama paperilapu yäpöyräl. Siin lukke: "Rakas, aamiainen on uunissa, lähdin ajoissa tekemään ostoksia."
Lasse mene keittiöö ja huamaa, et koko kämooä on täysi järjestykses ja viimisempääl siisti. Keittiös hänen poikas istu pöyrän tykö ja tosiaa, uunis o lämmin aamiaine orottamas.
Lasse kyssy "Kuule poika, mitä viime yä oikke o tapahtunu?"
Poika vasta "No sä tulit siin kolmej jälkee yällä himaa, ympäripäissäs ekkä sää oikeen edes tienny misä sää olit. Sää rikoit pari tuolii ja oksentelit pitki eteistä ja olohuonet, sit sä sait mustan silmän, kun kävelit päi makuuhuaneen ovee."
"No, miks tääl o sit nii puhrast ja aamiainenki orottamas mua?" Lasse kysy hämmentyneenä.
"Ai se!" poika vastas, "Mutsi raahas sut sit sänkyy ja rupes riisumaa sua, nii sä sanoit sille: 'Hei sori nainen, älä yritä mitää, mä oon kuule hei naimisissa."


Joulukuu 2004

KUMMOTTI VOIRA TUNNISTA KÄRPÄSE SUKUPUAL?

Naine tul keittiöö ja näki miähes heiluva kärpäslätkän kans
-Mitä sää tees?
Miäs vastas:
-Tapan kärpässi
-Montaks oles saanu tapettu?
-Kolme urost ja kaks naarast
Epäileväste naine kyssy:
-Mist sää mukamas erotat, mikkä niist ova uroksi ja mikkä naarai?
-No ku kolme istu kaljalasil ja kaks puhelimem pääl!



Marraskuu 2004

KOIRAMPASKAVOORUMI

Joka keväne ilmiö: koirampaska tule taas näkyvi ku lumi sula. Kerro miälipites koirampaskast, lähetä viästi koirampaskavoorumii osottel pauli.lahtinen@gmail.com

Sivujem päivittäjä pirättä oikeure valikoirap postin ja hyljät kaikkem paskasimmak kommenti!!

Meil on kans koira, tommonen aika iso rotjake viäl. No, kyl me ollaan ain kerätty ne paskat pois karunpiälest, mutku joskus on nii ettei ol pussi mukan tai ne ei ol riittäny. Ja kyl me ollan sit ain käyty hakemas se pussi jos ei kauhian pitkä matka ol ollu. Kerra sit kävi nii et mää oli just hakemas sitä pussi, ku kortteli takane "naapuri", ol ilmesest kyllästyny orotteleman ja toi itte omas pussissas meirän koiran paskat meirän rappusil. Ei siin oikke tiänny et itkeekkö vai nauraa... 02.11.04 klo 22.17 Simo-Pekka
Hämeenlinna
Miejän Tessu ei pasko tiäl tai karul vaa ojaa tai rakentamattomal tyhjäl tontil tai pellol ja mää ole sitä miält et mää en paskapussik kainalos ala juaksema niinkaua ku ihmine saa roskata kummotti haluu... 03.11.04 klo 19.15 Turhiejuttujepäivittäjä
Moikka,
ongelmahan ei kosketa meitin perhettä koska koiramme on koulutettu tekemään tarpeensa muiden tonteille.
Hauskaa kevättä.
15.04.04 klo 9.12 Juha
Ei meijänkä Tessu suastu paskantama meijän tontil..
Kauhian kiirunkans se juakse välil naapuri..
15.04.04 klo 16.57 Turhiejuttujepäivittäjä
Eikö valtio voisi perustaa asiaa valvomaan erityiset valvojat etteivät naapurin rakit tekisi tarpeitaan ainakaan minun orapihlaja-aitani ja tsypressipuuni alle? 11.04.04. klo 09.32 Aune Haapanen, Turku
Toi ol kyl aika hyvä irea. Saatais tyättömil töit, vaik alus nyy 100000 koiranpaskantarkastajav virkkaa ymäri maat ja vaik sit myähemmi muutama lissä... 12.04.04. klo 14.34 Turhiejuttujepäivittäjä
Se on kyllä niin, että koirat paskantakoot tien reunoihin, puistoihin jne. niin kauan kun ihmiset rikkovat tien reunoihin, puistoihin jne. pulloja.... 04.04.04 klo 19.30 Nimim.Lasinsiruihin kyllästynyt.
Niinii, mutku see ei vissi ol viäl rankastava teko, niinku koirie paskomine... 09.04.04 klo 12.10 Turhiejuttujepäivittäjä
Me emme tiedä mitä tapahtuu todella, jos tahomme sekä useiden erilaisten sidosryhmien ja muiden meille tärkeiden instanssien vankka tuki työryhmän viikon takaiselle esitykselle antaa mahdollisuuden parantaa ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa. Arkielämä on opettanut meille, että koiranpaska antaa mahdollisuuden parantaa hyvinvoivan yhteiskunnan rinnalle muodostuneita epäkohtia. Ei sovi unohtaa, että sijainnin ja joissain määrin myös muiden vallitsevien olosuhteiden vaihteleva vaikutus sesonkitulokseen on kiteytetty aatteeseen, jossa pohditaan huomaamattomia haittatekijöitä. On hyvin vaikea johdatella asioita siten, että luovien näkemysten huomiointi havainnollistaa hyvinvointimalliamme sekä tahojen yhteistyön kariutumisesta aiheutuvia hyökyaaltoja rahoitus- ja sijoitussektorilla. Tapahtumat viime aikoina osoittavat, että juridisesti huomiotta jäänyt epistemaattinen käännekohta noudattaa epäilemättä ideatasolla meihin kohdistuvaa tietotarvetta. Todellisuudessa koiranpaska auttaa käyttäjää ymmärtämään yleispätevien toimintaohjeiden tavanomaisia käyttökohteita. 17.02.04 klo 09.22 Paavo Lippanen
Onk toi puppukeneraattoril kirjotettu? 17.02.04 klo 16.42 Turhiejuttujepäivittäjä
Kevät on tulossa. Ja koiranpaska. Ettekö te arvoisa turhien sivujen tekijä voisi perustaa sivuillenne KOIRANPASKAFOORUMIN? 14.02.04 klo 21.28 Kaisa Nieminen
Kylmää voisin. 15.02.04 klo 09.47 Turhiejuttujepäivittäjä



Lokakuu 2004

PAVIAANIASJA

Korkkiasaare punaprssese paviaani ova saane täsä alkukuus enemmä julkisuut ku kunnallisvaaliehrokka. Korkkiasaare pomo uhkas tappa nykyse paviaani ja otta tilal muit apinoi sit myähemmi ja siitäkös parku tuli....
PAVIAANI-JULISTE

Nyy sä vois kattoo ja vaik tulostaa A4 kokoset julisteet (3 kpl) paviaaniasjast, ota kantta paviaaniasja, tulost julistee ja teippa vaik huusi seinä tai anopi makuuhuanesse piironki yläpualel, paina al olevaa "katso PDF-tiedosto" linkkii (tarvittet PDF-tiarostoje lukemisse Acrobat Reader-ohjelman, ellei koneellas ol jo sitä, lataa se ilmatteks al olevast linkist)

Katso PDF-tiedosto PAVIAANIT!


PS. PDF-tiarosto o helppo myäs tulosta myähemppä tarvet varte.

Lataa koneellesi Acrobat Reader-ohjelma PDF-tiedostojen katselua varten painamalla oheista linkkiä:




Lokakuu 2004

IKÄ TEKKE TEHTÄVÄS!


Nii se vaa o...

-Kaikest kivast alkka olema ainaki 20 vuat.
-Voi sano yhä ussiammal: "Kun mää oli sun iässäs.."
-Alkka ostama housui, misä vyätäröl o kuminauha.
-Kauneus o vaa valokatkasijam pääs.
-Kuarssamine o tapa osotta viarustoveril, et o elos.
-Ei enä mistä hinnast haluaisis olla yät missä muual ku omas sänkys.
-Luule, et o tapahtunu jotta, jos puhelin soi illal yhreksä jälkke.
-O alkanu pelata kolffi.
-Pittä kaittest kii, ku mene rappussi alas.
-Paino ei ol noussu, se o vaa laskeutunu harttioilt vyätäröl.
-Kylmä kahvi kaunista, mut maha ei kestä niim paljo ku naama vaatisis.
-Enne vanha sattu ja tapahtu; nykyä ei tapahru mittä, mut joka paikka sattu kyl.
-Elämän korkkia arvot tarkottava kolesteroli-arvoi.
-Lääkäri kyssy, mitä hyvä syä ja jua ja mitä hauska harrasta ja sej jälkke kiälttä nee samas järjestykses.
-Joka paikka koske ja se mihi ei koske, ei toimi.
-Olo onku rilluttelu jälkke, vaik ei ol käyny missä.
-Lääkäri ova lähes ain likaharakoi ja pojanklopei.
-Ikäsiäs alkka olema vaa mainoksis,misä mainostetta vitamiinei tai tuattei verenpainesse, ummetukse ja unettomuutte.
-Tarvitte lasit löytäkses lasit.
-Silmää sytty tuli vaa sillo, ku aurinko ossu silmälaseihi.
-Ei enä välit, jos ajatukse alkava karkailla, kuha tuleva takasi.
-Kirjotta muistilappui, mut unhotta, mihi nee o laittanu.
-Ku löyttä hävinne tavara, oj jo unohtanu, miks see piti löyttä.
-Tekke kolme asja yht aikka, mut unhotta, mitä nee kaks muut olivakka.
-Seksi maistusis ussiamminki, mut esileiki viävä kaik voima.
-Sammutta valo säästösyist, ei romantiika takia.
-Kakskertta yäs tarkotta vessas käyntei.
-Alkka ostelema kevyttuattei ja huama, kui piänel tekstil kaik käyttöohje o kirjotettu.
-Ei koska punnitte ittetäs aamul,ku sillo silmäluame ova raskammillas.
-Kaikil o valokuvamuisti, joillaki ei vaa ol filmi !





Elokuu 2004

HÄIRIÖI TELKKARIS

Kuvaruurus vinoi viivoi.
-Naapuri ajaa parttatas.

Näet pahoi varjokuvi.
-Vähemmä koskenkorva, enemmä vissy.

Televisios o kuva mut ei äänt.
-Kattelet mykkäfilmi vuarelt 1921.

Et nää lähetyst.
-Tarkista onksul ollenka televisiot.

Et näe kuva, mut ääni kuulu.
-Istut televisiontaka.

Ei kuva ei äänt, mut TV o kytketty pääl.
-Töpsel o irti.

Et näe kuva mut ääni kuulu hyvi.
-Kattelet ratio.

Kuva liikku, mut musiikki ei kuulu.
-Kattelet pesukone ikkunaluukku.

Kuvaruurussa lumisaret.
-On talvi.

Ohjelma o värilline, ja huano.
-Vastaanottimes o täysi kunnos.



Kesäkuu 2004

SOVITAK NÄI?

Tänä juhannukse ei sit ryypät. Juttuha o simmone, ettei juhlatunnelma ain tartte ryyppämist. Voi sitä pittä muutenki hauska: juara kaffet ja muistella mennei simmotto muute vaa, vai kui?

Jos KUITENKI ryypätä, niin ryypätä iha vähä vaa. Oteta korkentas yhret tai kahre ja maistella niit hittaste niinku herrasmiähe. Sit voira otta vaik jotta viini, ettei ain kossu tai votka kauhioi määri.

Jos KUITENKI ryypätän paljo, niin ei ainaka ruvet laulama. Se on simmost ku juavuksis oleva ihmine laula, nii ei sitä miälelläs kuuntel. Eli ei sit laulet, olla juavuksis vaa.

Jos KUITENKI ruveta laulama juavuksis, niin ei laulet mittä härskei värssyi. Ei se loppuje lopuks ol mittä hauska, et ain tartte olla nii härski, voi sitä juavuksis olla siivostenki.

Jos KUITENKI lauleta härskei värssyi, niin ei laulet niin kovi, et joku naapuri tai isäntä tule valittama.

Jos KUITENKI tulla valittama, niin pyyretä silt vaa iha kiltiste antteks, eikä ruvet tappelema.

Mut jos KUITENKI ruveta tappelema, nii tapella simmottis iha vähä vaa, ettei tul mittä yleist mellakka.

Mut jos KUITENKI tulee simmone yleismellakka, niin lähretä aikonas pakko, ettei koko viikoloppu men iham piäle.

Jos koko viikolopp KUITENKI menee iham piäle, niin ei sit ryypät ens juhannukse yhtää!

VAI KUI?



Huhtikuu 2004

KU EI MIKKÄ RIIT!

Uus Levottoma-elokuva pian tulos!

Ku mikkä ei riit!
Klikka kuva!




Tammikuu 2004

SEKSIN KALORITAULUKKO


Vuassi o jo tiäretty, et seksi o hyvää fyysist harjottelu, mut tähä asti kukka ei ol tehny tiätellist tutkimust kalorie kulumisest erilaisis seksitouhuis.
Nyy pitkie tutkimuste jälkke täsä ova tutkimuste tulokse:
Naise riisumine:
Häne hyväksymiselläs= 12 kalori
Ilma häne hyväksynttätäs= 187 kalori

Rintsikoitte avaamine:
Kahrel kärel= 6 kalori
Yhrel kärel= 12 kalori
Hamppail= 85 kalori
Tekohamppail= 120 kalori

Kumim pääl laittamine:
Jos SEE o pystys= 6 kalori
Jos SEE ei ol pystys= 315 kalori

Esileiki:
Klitorikse haku= 8 kalor
G-pistee haku= 92 kalori

Asenno:
Lähetyssaarnaaja= 12 kalori
69 makuul= 78 kalori
69 seiste= 224 kalori
Kärrynpyär= 292 kalori
Koiratyyli= 316 kalori
Italialaine kristallikruunu= 912 kalori

Orkasmi:
Oikkia= 112 kalori
Feikki= 315 kalori

Orkasmi jälkke:
Makoilu toissias halamal= 18 kalori
Nousse heti ylös= 36 kalori
Selittä, minkä takia nousse heti ylös= 816 kalori

Pukemine seksij jälkke:
Rauhallisest= 32 kalori
Kiiruste= 98 kalori
Häne isäs kolkutta oventaka= 1218 kalori
Meijä muija kolkutta oventaka= 3512 kalori




Joulukuu 2003

TÄYRELLINE PÄIVÄ


Nii se o et miähil ja naisil o hiuka erilaise ajatukse täyrellisest päiväst! Täsä eräi versioi:
Naisen täyrelline päivä:
8:15 Herätys halauksii ja suukkoihi
8:30 Vaaka näyttä 2kg vähemmä ku eile
8:45 Aamupala sänkys, tuarest appelsiinist vastpuristettu mehuu ja kroisantei
9:15 Kuuma kylpy liljan tuaksusel kylpyvaahrol
10:00 Kevyt jumppa kuntoklupil kommia, hauska yksitysohjaajaseuras
10:30 Kasvohoito, manikyyri ja hiustenlaitto kampaajal
12:00 Lounas ulkoilmakahvilas parha ystävänkans
12:45 Sää huamas ex-poikaystäväv vaimo, joka o lihonnu 15kg
13:00 Ostoksil ystävie kans
15:00 Päikkäri
16:00 Kukkalähetti tua tusinar ruusui, kortti o salaselt ihailijalt
16:15 Kevyt jumppa klubil, senjälkke hiaronta
17:30 Vaatteitte valinta illallist varte peili eres
19:30 Kynttiläillalline kahrel ja tanssamist
22:00 Kuuma suihku(yksin) koton
22:30 Rakastelu
23:00 Jälkikeskustelu sänkys ja hykertely
23:15 Nukahdas häne voimakkal käsivarrel

Miähe täyrelline päivä:
6:00 Herätys
6:15 Suihiotto
6:30 Kunnon pano samal ku sää lue aamulehre urheilusivu
7:00 Aamupala. Pekoni, kananmuni, paahtoleippä ja kaffet
7:30 Limusiini tule pihal
7:45 Lentokentäl. Matkal limon minipaarista Plootu Marin
8:15 Yksitysjetil Aukustaa(Keorkia, USA)
9:30 Limol Aukusta National Kolf Klubil
9:45 Pelat yhreksä ensmäst reikkä, tulos 2 alle par
11:45 Lounas kerhol, 3 Heinekeni
12:15 Suihiotto
12:30 Pelat seuraavat yhreksä reikkä, tulos 4 alle par
14:15 Limo takaisi lentokentäl, matkal pari Martini
14:30 Yksityisjetil Nassauhu Pahama-saaril. Nokkaune matkal.
15:15 Iltapäiväl kalastust. Yksityisjahti misä naispualine(toplessi) miähistö apuna
16:30 Sää pyyrystät maailmanennätysmiakkakala - 615kg
17:00 Jetil takasi kotti, matkal viästi Pamela Anterssonilt ja Janina Frostellilt
19:10 Urheiluruutu
19:30 Illalline. Alkupala hummerii, Dom Perignon(1963) ja 450g härä sisäfilepihvi
21:00 Rentoutumine seuranas 1789 Auker Koknak ja kuupalaine sikari
22:00 Panot kahre 18-vuatia nymfomaani kans
23:00 Kokovartalohiarontta
23:45 Sänkky
23:50 Päästät 12 sekuntti kestävä, 4 oktaavi piaru. Katok ku koir lähte huanest
23:55 Nauras ittes unee



Marraskuu 2003

FINIS RISAIN


Lapinporokoirauros Vili (kuvas ylärivil ensmäsenä) o saavuttanu nuarest iäst (s.21.3.03.) hualimat jo huamattavaste tunnettavuut erilaisil muatoilualan töil.
Sir Vili
Muovikori
Pakastusrasia
Kukkaruukku
Kolme kirjaa
Lenkkarit
Ohesena muutama Vili mestarityä jälkipolvil tallennettuna. "Muavikori"-tyä paljasta häne perääantamattoma luanttes torellise laira. "Pakastusrasia"-tyä taas tua esil Vili sitkeyre. Ns.välityänä tehry "Kukkaruukku" ja "Kolme kirja"-tyä erustava häne uut suuntautumistas ja häne parhaks mestarityäkses voira nimetä suurel antaumuksel tehty tyä "Lenkkarit". Mainittako, et samas talourem elävä Vilin pikkuserkku Huli o jo nyy osottanu suurt kiinnostust samantapasse muatoiluu...


Marraskuu 2003

KUVAKALLERIA



Jos sää haluak katto kuvi tän sivun tekijän kotiseurust, ota ja klikka yll oleva kuva ja kato kummossi kotiseutukuvi mää ole saanu aikkaseks...


Lokakuu2003

LUAMISKERTOMUS


Jumala loi aasi ja sanos hänel:
Sää oles aasi. Sää tees tyät aamust ehtosse ja kannas painavi tavaroit selässäs. Sää syäs ruaho ekkä ol kovi älykäs. Sää eläs 50 vuat.

Siihe aasi vastas: 50 vuatt semmost elämä o iha liia pitk, älä an mul enemmä ku 20 vuat. Ja nii toteutus.

Sit Jumala loi koira ja sanos hänel: Sää olek koir. Sää vartiois ihmiste omasuut. Sää oles ihmiste uskolline ystävä. Sää syös sen minkä ihmine sul jättä ja sää eläs 25 vuat.

Koira vastas: Herra, 25 vuat semmost elämä o liia pitk. Ol hyvä, älä an mul enemmä ku 10 vuot. Ja nii toteutus.

Sit Jumala loi apina ja sanos: sää oles apina. Sää heilahras puust puuhu ja käyttäyrys ku mikäki pelle. Sää oles hauska ja simmotti sää elä 20 vuat.

Apina sano: Herra, 20 vuat pelle elämä o liia pitkä. Ol hyvä äläkä anna mul enemmä ku 10 vuat. Ja niin toteutus.

Lopuks jumala loi miähe ja sanos hänel: Sää oles miäs, maa ainova rationaaline elävä. Sää käytäs älykkyyttäs alistama muut olenno. Sää hallitte koko maat ja eläs 20 vuat. Siihe mies vastas: Herra, olla mies vaa 20 vuat o liia vähä. Ol hyvä ja an mul nee 30 vuat mikkä aasi jätti, 15 vuat koiralt ja 10 vuatta apinalt.

Ja nii Jumala hualehti siit, et miäs elä miähenä 20 vuat. Sit hää mene naimissi ja tekke 30 vuat aamust ehtosse töit ja kantta painavi tavaroi ku aasi. Sit hänel o kakari ja elä 15 vuat ku koir, hää vartioi talo ja syä mitä perhe jättä. Sit, vanhemmal iäl, hää elä viel 10 vuat ku apina, käyttäyty ku mikäki pelle ja huvitta lapselapsias.


Helmikuu 2003

VAROITUKSIA


Nykyään kun tupakka-askeissa on kaikenlaisia varoituksia, tulisi myös alkon pulloihin lisätä seuraavat varoitustarrat:

VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut ihmettelemään mihin helvettiin jätit rintaliivisi.

VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut uskomaan, että kuiskaat, vaikket niin teekään.

VAROITUS:
Alkoholin käytöllä on suuri merkitys siinä, että näytät idiootilta tanssiessasi.

VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut jankuttamaan kavereillesi kuinka paljon heistä välität.

VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut ajattelemaan että osaat laulaa.

VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut uskomaan, että ex-rakastettusi kuolee ellet soita hänelle neljältä aamuyöllä.

VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut luulemaan, että sinulla on ihmeellisiä Kung Fu-voimia, johtaen siihen, että tulet itse piestyksi (koskee useimmiten miehiä).

VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut pyörähtämään aamulla herätessäsi ympäri ja näkemään jotain todella kauheaa.

VAROITUS:
Alkoholin käyttö on suurin syy selittämättömiin asvaltti-ihottumiin otsassa ja polvissa.

VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa aiheuttaa harhaluulon, että olet kovempi, fiksumpi, nopeampi ja paremman näköinen kuin muut ihmiset.

VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut luulemaan, että olet näkymätön.

VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut uskomaan, että ihmiset nauravat KANSSASI.



Tammikuu 2003

MIÄHEM PUHE KÄÄNNETTYNÄ NAISEL


Mul o nälk = mul o nälk

Mää ole väsyny = mää ole väsyny

Tahroksää katto telkkari = mennäk sänkky?

Haluaisik sää lähte ravinteli syämä = mennäk sänkky?

Voink mää joskus soitta sul = mennäk sänkky?

Tuleksää tanssama = mennäk sänkky?

Sul o kiva mekko = kivat tissit!

Sää ole jännittyny, voik mää hiaro sua? = mennäk sänkky?

Mikä nyy o? = ei tairet mennäkkä sänkky?

Mitä tehtäsis? = mennäk sänkky?

Mää rakasta sua = mennäk sänkky?

Määki rakasta sua = mennäk sänkky?

Sul o sit hyvännäköne kampaus = mennäk nyy sänkky?

Jutella vähä = mää yritä tehrä vaikutukse. Mennäk sit sänkky?

Tuleksää mun vaimoksen? = mää en halu, et sää mene kenenkä muun kans sänkky!





Tammikuu 2003

LÄÄKÄRIPALSTA
Tohtori Pimpero vasta visaisemppiinki kysymyksii.

Kysymys:
Hyvä Tohtori Pimpero!
Tulin juuri rippileiriltä ja huomasin että aina kun pojat puristelevat tissejäni, housuni kastuivat. Mikä minua vaivaa ja onko se vakavaa?
(Sanni)


Vastaus:
Ol vai sii, ei se mittä vakava ol. Kaik johtu vaa niist hekumaalisist jutuist mitä see pappi o siäl rippiskoulus puhunu. Ja mitä sää sit lopeti niitte tuppoje käyttämise liija aikasi, vanhankorissaki niit nykyä vanhah ämmäkki käyttävä. Kyl sitä nyy ain joku paikka jokasel vähä vuatta, mulki vuatta harva se päivä. Hmm, oleksää varma, et nee housuk kastuva siit puristelust, pitäsis varma tutki vähä tarkemmi. (Sähköpostiosote al)

Kysymys:
Rakas tohtori Pimpero.
Olen ollut poikakaverini kanssa "sillai" jo monta kertaa.
Poikakaverini vastaväitteistä huolimatta kysyn Sinulta, että pitäisikö "pallit" kuitenkin jäädä ulkopuolelle?
Terveisin nimimerkki "tiukkaa tekee"


Vastaus:
Sisälvaa, sisälvaa, kyl nee siält sit hetkempääst pois tuleva.

Kysymys:
Hei!
Olen arkipäiväisen näköinen 52-vuotias ns. ikäneito, joka en ole koskaan saanut. Asun lounaissuomalaisessa pikkukaupungissa. Työskentelen asiakaspalvelussa. Mitä voisin tehdä että saisin?
t.Marketta


Vastaus:
Lait lehte ilmotus:"Kaunis parikymppine tyttö hakke päiväkahviseura.Huom!Tammiale!.Vast.tlk.Nimim.Neitsyt"


Marraskuu 2002

NAISEM PUHE KÄÄNNETTYNÄ MIÄHEL
Juu = ei
Ei = juu (usse myäs ei)
Niinkai = ei
Mää olempahollan = sää tules olema pahollas
Mee tarvittais = mää tahro
See o sun päätökses = eihä asja ol ku yks ratkasu, ja se pitäsis olla sullekki selvä
Tee sää mitä tahrot = sää maksat täst viäl myähemmi
Meijän pitäsis puhu = mää haluan valitta.
Siit vaan, men vaa = emmää halu sun lähtevä
Emmää ol loukkaantunu = tietenki mää ole luokkaantunu, ääliö
Oleppas sää tänä huamaavaine = turha yrittä, emmää sul ehtol mittä anna
Ol romanttine ja sammut valo = mun reiten ova niimpal läski.
Meijän keittiö o epäkäytännölline = mää tahro uuren keittiö.
Mää tahro uure verho = ja huonekalu ja tapeti.
Mää kuuli melu = mää huamasi, et sää olis melkke nukahtanu.
Rakastaksää viäl mua? = mää pyyrän koht jotta kallist.
Kuimpal sää rakasta mua? = mää tei tänämpä jotta semmost mist sää es tykkä.
Mää ole valmis minuutis = ot kengäp pois ja kato telkkarist jääkiakko.
Onk mun takamuksen liia läski? = san mul, et mää olen kaunis.
En mää mittä huur = tiätenki mää huura, ku mul o hyvä syy.

OPETTEL NÄÄ NII ELÄMÄ VOI OLLA HELPOMPPA!


Lokakuu 2002

RAPULAPÄHKINÄ


Jos sul o kova rapula nii täsä sul o hyvä älypähkinä, miäti sitä, saatta vähä rassata hermoiki:
Kolme miäst men majatalo. Isänt otti jokaselt miähelt 10 euro raha, mut tul myähemmi katumapääl ja anto apupojal 5 euro viätäväks takasi miähill.
5 euro o hankala jakka kolmel miähel jote poik anto jokasel miähel 1 euro ja piti itse 2 euro.
Eli jokane mies ol maksanu majapaikastas 9 euro.
Eli 9 kertta 3 on 27 ja lisäks apupoja ottama 2 euro tekke: 29 euro.
Mihin hävisi euro?
Syyskuu 2002

SATUOLENNOT HUMALAISEN KIMPUSSA

KRAPULAKEIJUT
Aloitatko illan lompakko täynnä seteleitä ja heräät aamulla pussissasi vain kaupan kassakuitti, pari markkaa ja kourallinen kymmenpennisiä? Peittääkö kieltäsi aamulla sitkeä ja kammottavan makuinen epämääräinen tahna? Jos vastaat "kyllä", niin juopottelusi on houkutellut paikalle krapulakeijuja. Pahanilkiset krapulakeijut vievät rahasi, paskovat suuhusi ja nauravat räkäisesti päälle. Lisäksi krapulakeijun taikasauvan kosketus tyhjentää muistisi, jolloin joudut kyselemään edellisillan tapahtumista kavereiltasi - he taas kertovat sinulle juuri ne tapahtumat, joita et haluaisi muistaa. Krapulakeijut vihaavat tupakoitsijoita ja paskovat näiden suihin useammin kuin muiden.
JYSÄRIPEIKOT
Kun nukahdat, se tapahtuu. Lattianraoista ja kukkaruukkujen takaa marssii esiin armeija möriseviä pikkuruisia peikkoja, jotka suustasi tuleva alkoholin tuoksu on houkutellut paikalle. Janoiset jysäripeikot hyökivät suusi ja sieraintesi kautta elimistöösi tarkoituksenaan suunnistaa vatsaasi siellä muhivan oluen ja viinan vuoksi. Luonnostaan tyhminä ja hidasälyisinä ne eivät kuitenkaan ikinä löydä perille, vaan eksyvät pääsi sisälle josta ne eivät enää löydä tietä ulos. Epätoivoiset jysäripeikot tarttuvat tällöin moukareihin, nuijiin, varstoihin, seipäisiin ynnä muihin astaloihin ja alkavat takoa kallosi sisäpuolta halki päästäkseen vapauteen. Peikot kuolevat nälkään ja hapen puutteeseen ennen kuin ehtivät saada aikaan todellista tuhoa, mutta sitä ennen sinulla on edessäsi monta piinallista tuntia.
HUMALATONTUT
Joissain pulloissa asustaa humalatonttuja. Nämä leppoisat olennot elävät elämäänsä kelluen alkoholipitoisessa nesteessä kaikessa rauhassa, kunnes pullo korkataan ja joku kohottaa sen huulilleen. Kurkkutorvea pitkin alas mahalaukkuun putoavat tontut huomaavat kauhukseen autuaan elinympäristönsä vaihtuneen vatsahappojen, kahvin ja puoliksi sulaneen ruuan täyttämään hornankattilaan. Kunhan alkushokki on haihtunut, muutoin niin rauhalliset humalatontut joutuvat mielettömän paniikin valtaan ja alkavat potkia, rimpuilla ja puskea päätään mahalaukun seinämiin. Tämä aiheuttaa hyvin epämiellyttävän tunteen epäonnisen kännikalan vatsassa. Tonttujen määrästä ja juhlijan yleiskunnosta riippuu kuolevatko tontut hiljalleen vatsan sisälle vai tapahtuuko joukkopako suun kautta. Jälkimmäisestä ilmiöstä käytetään jostain syystä nimitystä "laatta lentää" - ehkä tontut on joskus assosioitu rakentamiseen.
MUSTELMAAHISET
Yrität ylittää kadun ja kävelet päin lyhtypylvästä. Suuntaat kulkusi pensaikkoon lievittääksesi virtsarakkosi painetta - yhtäkkiä oletkin turvallasi muurahaispesässä. Yrität avata olutpullon mutta amputoitkin toisen peukalosi pullonavaajalla. Mikäli näin käy, tiedät että metelöintisi on herättänyt äreän menninkäisen, mustelmaahisen. Ihmissilmälle näkymätön mustelmaahinen vihaa syvästi rauhanhäiritsijöitä ja kostoksi tönii, tyrkkii ja kampittaa näitä parhaansa mukaan tarkoituksenaan saada nämä telomaan itsensä mahdollisimman pahasti. Mikäli luulet, että mustelmaahinen on kimpussasi mene rauhallisesti makuulle - lopulta se kyllästyy ja lähtee pois.
RÄYHÄHENGET
Äreät, oikukkaat ja alati pahantuuliset räyhähenget jakaantuvat useisiin epämiellyttäviin alalajeihin. Kaikki lajit tartuttavat uhrinsa menemällä tämän verenkiertoon, jossa ne aiheuttavat ns. "pahaa verta". Eräät alalajit yllyttävät tuhoamaan julkista tai yksityistä irtaimistoa, toiset pakottavat sinut haastamaan riitaa muiden ihmisten kanssa (aivan liian usein riitakumppanina on iso, ruma ja karvainen bodari tai kymmenpäinen skinilauma). Tietyt henkilöt ovat alttiimpia riivatuksi tulemiselle kuin toiset. Katolinen kirkko ja herännäiset kristityt ovat yrittäneet parantaa riivattuja rukouksin ja raamatunlausein (huonolla menestyksellä), mutta omasta mielestäni paras hoitomuoto on edelleenkin potilaan päänahan hieronta kovalla materiaalilla - tämä kivikauden ajoilta periytyvä hoitomuoto tunnetaan veikeällä nimellä "nuijanukutus". Eräs räyhähenkien alalajeista on nimeltään örmy. Örmyn vaivaama ihminen istuu vaiti yksin pimeässä nurkassa ja tuijottaa lasinpohjaa kasvoillaan ilme joka pysäyttäisi jopa käsistä karanneen puskutraktorin. Kierrä örmyn uhri mahdollisimman kaukaa.
JORINAPIRUT
Jorinapirut ovat kaukaista sukua räyhähengille. Ilmojen halki liikkuessaan jorinapiru saattaa sukeltaa humalaisen korvan kautta aivoihin, joissa pahahenki sulkee välittömästi kaiken ajattelukyvyn sekä kaikki aistit. Jorinapirun valtaama uhri yleensä liimautuu tiettyyn henkilöön ja jankkaa tälle mielipiteitään tylsimmästä ja kuivimmasta mahdollisesta aiheesta. Uhri toistaa samoja lauseita yhä uudelleen ja uudelleen ja viljelee näiden välissä fraaseja kuten "vittu niinku", "kyllsätajuut" ja "tiätsä silleen tota niinku". Lopulta jorinapirun lamaannuttava vaikutus lakkauttaa aivoista puhe- ja liikuntakyvynkin jolloin uhri vajoaa sammuneena maahan kaikkien helpotukseksi.
KALMA
Yletön alkoholin käyttö saattaa houkutella paikalle Kalman, joka tahtoo viedä innokkaan juhlijan kotiinsa jatkoille. Kalman mukaan lähteneen juhlijan tunnistaa kalpeasta ihosta, pulssin ja hengityksen pysähtymisestä sekä lautumista ruumiissa. Tällöin ei voi tehdä juuri muuta kuin todeta tilanteen, ilmoittaa viranomaisille ja kohottaa maljan edesmenneen muistolle.


Syyskuu 2002

LÄÄKÄRIPALSTA
Tohtori Pimpero vasta visaisemppiinki kysymyksii.

Kysymys:
Onko eläimeen sekaantuminen rikos vai teinkö telineet turhaan?
(nimim.a.m.@panimo.fi)


Vastaus:
Essää mittä turha niit tehny. Hanki pirempjalkane akka itelles!




Kesäkuu 2002

TUPAKINPOLTTO O IMEMIST!
Tupakinpolto erui:
Henkitykse haju -karkotta kärpäse ja hyttyse lähelt
Yskäs syvä ja niimpal aistikas sävy
Keltane iho -ei herät huomio Kiina reissul
Kiälenpeite -grilliruaka ei maistu niin kamalalt
Varatukkäre -ek kaivel nokkatas tai takapualtas
Savuverho -salaperäne tunnelma
Ryppynen iho -muut ei karehri nuarekasta ulkonäkkö
Huano potenssi -säästä muilt paheilt ja seksitaureilt
Piän keuhkotilavus -et viä muilt ilma
Kivoi puheeaihei keskusteluu, kute keuhkosyäpä, syränviat jne.
Uussi miälenkiintoissi tuttavi, kute lääkärei, sairaanhoitaji jne.
Naise ihaile miäst, mikä katto kualema silmäst silmä



Kesäkuu 2002

LÄÄKÄRIPALSTA
Tohtori Pimpero vasta visaisemppiinki kysymyksii.

Kysymys:
Olen 44-vuotias ent.pankinjohtaja Lounais-Suomesta. Ongelmani on se että minulla on SE niinsanotusti liian pieni? Kysyn nyt teiltä herra tohtori, millä saisin sen pidemmäksi?
Vastaus:
Venuttel sitä pualevuare aja aamul ja ehtol joka päivä. Alot ens vaik senti venutuksel ja venuttel sitä nelkymmentnel kertta, seuraaval päiväl venut kaks sentti ja taas nelkytnelkertta ja nii ereskäsi. Jouluaaton sen pitäsis sit olla sopivam mittane eikä pitäs entisel pankinjohtajal olla enä paljo valittamist.
Muijal voi olla....



Huhtikuu 2002

TIATOKILPAILU


Ovak Nykäse Matti ja Tapolam Mervi viäl yhres?
Ruksa oikkia vaihtoehto:
JUU
EI
Paina lopuks TÄST! (nii sää näes vastaukse)


Maaliskuu 2002

PIÄNI ANNOKSI


-Ruaka ol hyvä mut annos ol kauhiampiän, sano Vianteri ruakakaupa lihatiski taka, ku pataruakamaistiaissi sai!


Maaliskuu 2002

LÄÄKÄRIPALSTA
Tohtori Pimpero vasta visaisemppiinki kysymyksii.
Kysymys:

"hei
olenko omituinen kun kuukautis vuotoni on punaista, eikä sinistä, kuten kaikissa mainoksissa??

t. anneli 34v"

Vastaus:
Hyvä Anneli 34vee.
Tuski sää mikkä omituine ole, sää ole vaa värisokja. Sinist seenyo ainollu. Vai olikseenysittenki punast.Mistvitustmäämuista?

Kysymys:

"Haluaisin lapsen, mutta en miestä.Mitä voisin tehdä asian hyväksi?"

Vastaus:
Lähet noppiaste yhteystiatos allekirjottanel sähköpostitse Os: tohtori@pimpero.net

Kirjeen lähettäjä on nuori nainen. Kysymystä ei häveliäisyyssyistä julkaista.

Vastaus:
Teitin kirjeest ei käy kaik yksityiskohra ilmi, mut suaralt kärelt mää voin sanota, et see minkä teijä sulhane siäl mettäs näytti ei ollu umpisual.



Joulukuu 2001

JUOMATESTI
Testissä vanhojen klassikoiden seurana uusia pirteitä haastajia.
SINOL
Runsasvärinen, voimakasmakuinen ja makea. Roteva, kehittynyt ja tuore aromi, viipyilevä jälkimaku. Tuoksu hunajainen ja kukkea. Valmistettu Siltasaaren seudulla. Pullotuksessa suuria eroja. Vuoden 1997 elokuun lopun erä kovahko, runsashappoinen ja maku väsynyt. Sokeria n.20 g/l. (31,5 p%, 38 t%)
EAU DE COLOGNE
Ranskalainen pullote. Yleistyypiltään keveä, helmeilevä ja ohut. V.D.Q.S-laatua. Pehmeä ja notkea, suhteellisen vähän parkkihappoja, runsaasti glyserolia ja alhainen happopitoisuus. Harmoninen ja sopusuhtainen. Suositellaan yleisjuomana läpi koko aterian, erityisesti jälkiruuan kera. Cote de Beaune. (11 p-%, 13 t-%)
OKSALAKKA
Blended straight. Maku hapanimelä, tuoksu kevyesti äitelä. Maustettu uutteilla ja tisleillä. Voimakas aromi, hivenen kellertävä, suhteellisen neutraali, mutta luonteeltaan jyrkkä. Lattea jälkimaku. Voidaan nauttia kuivana, mutta yleisin tapa on nauttia grogina tinnerin kanssa. Kolmen leijonan oksalakka (väh. 3 viikkoa kypsytetty muovitynnyrissä). (36 p-%, 43 t-%)
TALOUSSPRII
Tuore, puolikuiva, runsashappoinen ja vetreä. Impregnoimalla valmistettu hyväarominen, täyteläinen ja pehmeä pullote. Beerenauslese. Puhdas selväpiirteinen ja kirkas. Suositellaan tarjoiltavaksi jäähdytettynä ja dekantoituna kalan, riistan tai juuston kera. Sokeria n. 10 g/l. Vouvray a.c (23,5 p-%, 33 t-%)
AIRFIX
Väritön, hieman pehmeä, mutta samalla tunkkainen. Aromiltaan voimakas ja rohkea. Tahmeahko ja laimennettuna samevena. D.O.M. (Deo Optimo Maximo). Lajityyppinä brittiläinen. Vuoden 1998 satomäärältään keskinkertaista hieman pienempi, laadultaan suhteellisen hyvä. Pullotteet terveitä, melko runsashappoisia ja kypsiä. (29,5 p-%, 41 t-%)
MASINOL
Aromi jankuttava, lässyttävä ja maku jahkaava. Yleistyypiltään vetelä ja epäsiisti. Jälkimaku loikkiva ja väyrysmäinen. Pullotus ruusuinen, mähnäinen ja blöde. Kypsytetty avotulella ilman käsiä. Viljelyalueet Seinäjoki ja Ivalo. Apporea/Vino de coloria. Sokeria n. 25 g/l. (33,5 p-%, 42,5 t-%)

Joulukuu 2001

ERIKOISHAASTATTELUS JOULUPUKKI


Erikoishaastattelus Korvatunturi Herra Joulupukki,joka täälpäi tekke hyväntekeväisyyshommi nuarte urheiluhyväks.
K: -Arvosa herra Joulupukki, mitä te tees vapa-aikanas?
V: -Minä katson yleensä Salatut Elämät-sarjaa televiisionista, ja joulumuorin kanssa tietenkin.
K: -Jos tee voittasi vaik lotos muutama miljoona, nii mitä tee sit tekisi?
V: -Minä katsoisin ainakin muutaman kymmenen jaksoa tv-sarjasta Salatut Elämät.
K: -Jos tee saisi valita kahre paha välilt, Salpa jääkiakko-ottelun vai Viästi lentopallo-ottelun kattomise, nii kumma tee valittisi?
V: -Noo, minä valitsisin tuon Salatut Elämät...
K: -Ku must nyy jotenki tunttu et tee ole niinku sanota et tee ole koukus Salattuihi Elämi, nii mitä tee ite meina, et olek tee?
V: -En valitettavasti ehdi nyt enempää vastailemaan kysymyksiinne kun tuo joulumuori huutaa että pitää mennä katsomaan nauhalta vanhoja Salattujen Elämien jaksoja.....

Lokakuu 2001

RAKOPALLIPELIN SUURPIIRTESE SÄÄNNÖ

 

 

1. Jokase pelaaja täytty varustauttu pelii puhtail pelivälineil - normaalivarustus o yks hyväkuntone, hyvi pesty maila ja kaksi täyt palli.

2. Pelineuvotteluk käynnistä mailamiäs, mut varsinaise ottelu käynnistämise hyväksy haastaja eli pelirao omistaja.

3. Pelirao omistaja ja mailamiähe o yhteisvastuullisest järjestettävä aika sekä pelipaikka griini/redi kunnostamiseks ottelu varte.

4. Tavallisest kolopallost (GOLF) poikete päämäärä o päivastane, eli tarkoituksena o saara maila rakko ja kyetä pitämä pallit ulkopualel.

5. Tehokast peli varte o mailamiähe varustauruttava jäykäl mailal, ja sen tarkastamise vastustajal on oikeus misä pelin vaihees tahas.

6. Pelin tarkotuksena o suaritta maila/palli-yhristelmä puttauksi rakopelaaja maalilinja taakse nii kaua ja sopivaa tahtii, jopa useit eri peräkkäi nii, et rakopelaaja kokke tulles voittajaks. Puutteelline pelitaito johta torennäkösemmi pelioikeure väliaikasse tai useimmite pysyvä menettämisse.

7. Pelitilante ajankohrasta o mailamiähe syyt neuvotella rako-osapuale kans etukätte, kosk joskus pelioikeure yksinoikeure hankkinu mailamiäs o havainnu viara mailamiähe tunkeutune omal pelikentäl omine puttausvehkeines. Tämmöses tilantes pelioikeure omistaja o havaittu joskus keskeyttäne aggressiivisest pelin kulu likviroimal pelivälineitte kantaja.

8. Mailamiähe o syyt varauttu siihe, et pelirako ei ain ol pelikunnos. Monep pelaajat ova huamanne pelirao välil tulviva ja oleva liia noppia pelamisse ja jokku ova tällö jopa olle pakotetui vaihtama pelikenttä kohtuullise tulokse saavuttamiseks. Tämmöne tilanne vaatti hyvält mailamiähelt erityist tahrikkuut.

9. Pelin akressiivine käynnistämine heti pelialueel saavuttaes o epäsuatava. Kokeneemma pelaaja käyttävä yleensä runsaste aikka tutustuakses pelialue topokrafia ja huomioire pelialueel mahrollisest asetetu väliaikase estee ja pelikiallo.

10. Varotukse sanana o syyt mainita etenki toiste pelaajie aiheuttama pelialueitte ja/tai -välineittee vauriot. Kateelliste pelialueitte omistajie o joskus havaittu katalaste mitätöivä haluttuje mailamiäste pelioikeuksi niitte omil vakiokentil.

11. Mailamiähelt orotetta kunno sareasun käyttö.

12. Pelirao omistajal o ain oikeus merkiannoil ohjata myätäpelaaja mailan käyttötappa rakotuntuma parantamiseks sekä ohilyäntie ja muitte vahinkoje välttämiseksi.

13. Pelis erellytettä rauhallisuut, kuitenki nii, et rakopelaajan toive tule kuitenki ain täyttä esim. eri temposi puttaussarjoil.

14. Mailamiähen tule varmistu siit, et peli o ain pelattu päätökse, etenki jokase uure peliraon kohral, kosk jokase raon kunnialline läpäsemine johta ain tasotuspisteitte paranemisse. Molempie pelaajie o hyvä kannusta toisias pelin kulues kuiskaille, maanitelle ja huurahrelle.

15. Pelaajie o syyt vakuutta toisilles jos ja ku peli o onnistunu, etenki osapualie ensimmäise pelikiarrokse kyseesolles. Muuto pelivire voi kärssi jatkos. Tällö o syyt huomioitta pelirao omistaja ja mailamiähe onnistumisist johtuva tunnepohjase reaktio ja käytettävä rohkeaste erilaissi kannustusmenetelmi.

16. Mailamiähe täytty pyyttä erityislupa saarakses pelata vaikkiahkon perä-ysin.

17. Pelaaji varoitetta mainittemast sanallaka toisilles muist kilpailevist pelaajist, keitten kans he joko ova pelanne, tai joskus jopa pelaava rinnakkai toisen tiätämät siit. Rao haltija päättä yksi eri pelaajie paremmuusjärjestykse. Tulost ei yleensä julkisteta.

18. Puttauksie vaikeusastetta voira muunnella vaihtelemalla esim. pelie kestoaikka, puttauskulma, puttaustaajuut, puttaussarjoje kestoaikka yms. Yks vaikkiamppi puttauksi o ammattilaiste kehittämä pikaputtaus kuljetusasennos olevaa puttausrakko.


Lokakuu 2001

TAIRAKKOS TÄN SELKIÄMMI SANO:

See, joka ei tiär mittä ja tiättä, ettei tiär mittä, tiättä enemmä ku see, joka ei tiär mittä eikä tiär, ettei tiär mittä.


Lokakuu 2001

LÄÄKÄRIPALSTA
Tohtori Pimpero vasta visaisemppiinki kysymyksii.
Kysymys:

"Doc, help me! Mulla on pari tosi kipeetä ongelmaa. Yx niistä on mun olemattomat rinnat. Mä oon ihan lauta! Arvaa onx kivaa lähtee uimaan, kun kaikki näkee ettei mulla oo rintoja nimekskään! Oonko mä jotenki epäkehittynyt?
Olen 8-vuotias."

Vastaus:
Orot nyy viäl ainaki vuare verra rintojes kans, mut jos sää oles lauta viäl kahrenkymmene vuare pääst, nii hanki itelles silikonirinna.

Kysymys:

"APUA! Olen 14-vuotias poika. Eilen leikin pippelilläni ja se tuntui mukavalta. Mutta yhtäkkiä kun tuntu tosi hyvältä, vuosi siitä jotain valkoista. Mitä se oli? Oliko se verta?"

Vastaus:
Älä hualehri. Ei se ollu verta. Se ol iha normaali valkovuatto jota ilmene kaike ikäisil naisil.

Kysymys:

"Tsau doc! Jelpi vähän meitä kun meillä on pieni ongelma. Mä oon seurustellu tyttöystäväni kanssa jo kahdeksan tuntia ja me haluttais rakastella. Lääkäri ei kuitenkaan suostunut antaa meille e-pillereitä! Kondomia ei voida käyttää, kun se lipsuu mun pippeliltä pois. Miten me voidaan rakastella, ettei tulis raskautta."

Vastaus:
Ota kortonki ja pue se sun jalkoje välis oleva vehkes pääl. Sit solmi se varrest vaik maalarinteipil kii ittesäs tai lait tiukka kumminauha vehkem pääl nii eiköhä se kortonki siin pysy. Kaikke hyvä teil jatkos!

Kysymys:

"Yo doc! Mä oon vittu tosi kova jätkä ja aattelin nussia vittu yhtä muijaa tänä iltana vittu. Mut vittu sitte yks mun kamu kerto vittu että muistathan käyttää kortsua. No tästä vittu tuleekin kysymys: Mikä vittu on kortsu?"

Vastaus:
Kortsu eli kortonki eli kondomi o väline, jol ehkästä sukupuolitaurit, et muija koton ei tietäsis mittää vieraiskäymisist. Kortsui saa lähimmäst Alkost. Vai saik siält nee pillerit..? Hmm. No en ol iha varma. Se o kyl varma et tualt Alkost löytty jotta hyäryllist jos sää mene sänkky flikan kans.

Kysymys:

"Rakas Tohtori! Pussasin mun parhaan kaverini koiraa eilen. Voikohan mulla olla nyt joku sukupuolitauti?"

Vastaus:
Hyvin pal mahrollist. Hakeuru välittömäst lääkäril!


Elokuu 2001

KOLMEN ASTEE RAPULA


Ensimmäise asteen rapulas velli polttaa kahrest. Kerra ku se mene alas ja toisen kerra ku se tule ylös.

Toisen astee rapulas sisäl pyssy vaa Rapalan isompi kolmen kouku haukiviähe.

Kolmanne aste rapulas ei kannat lähte liikkeel, ku näkövammase voiva luulla maksan vinkumist liikennevaloje opasteääneks.



Elokuu 2001

TYYLIKKÄÄSTI

Ei ol vaikkia munata ittetäs.
Vaikkia on tehrä se tyylikkäste.



Kesäkuu 2001

Jokupa muinoin kirjoitti tuommoisen:

KAUNIS VEERA ELI BALLADI SAIMAALTA



Huomatkaa! Tervetuloa kesailtaan kaikki nai-
set ja herrat Harjun Kesateatteriin katsele-
maan Kaunista Veeraa ja siina sivussa myos
koko naytelmaa: romaaneja, poliiseja, laivamiehia
sievia hovinaisia ja kauniita mustalaistyttoja.
Richard, Daarja, Salomo: sina muutama nimi.
He tulevat antamaan Teille vain parastaan ja huo-
lettoman puolitoistatuntisen. Kenenkaan nar-
raamisesta tuskin on kysymys, silla tasta ilosta
ja taysipainoisesta ja retevasta ohjelmasta
on 60mk nykyisin ehdottomasti aivan naurettava hinta.
Tassa vaiheessa voitaneen viela lisata:
Yli 10 hengen ryhmille sallitaan alennus,
eika ennakkovaraus ole valttamaton. Tulkaa ryhmissa,
jolloin hinta on vain 40 mk miesta kohti. Siispa ka-
dunmittaaminen sikseen taikka kotiaskarte-
lut kuntoon ja sitten kohti Veeraa ja Harjua.

Ps. Yleiso voi luonnollisesti makunsa mukaan panna
paalleen vaikka kirkkovaatteet. Asu on vapaa. Paras sopia
vaikka keskenaan niin ei pety. Aluksihan Veera
tanssii ja laulaa tassa naytelmassa. Sitten lava
onkin laivamiesten kaytossa.


Jos et saanu tolkkua, lue vain joka toinen rivi.


Kesäkuu 2001

PIENI, VANHA NAINEN JA VETO

Pieni, vanha nainen meni Canadan suurimpaan liikepankkiin mukanaan kassillinen rahaa. Han vaati päästä pankinjohtajan puheille avatakseen talletustilin, koska hänellä oli paljon rahaa !
Hetken emmittyään virkailija päästi naisen johtajan puheille. Kun johtaja kysyi talletuksen määrää, nainen vastasi 165.000 jenkkidollaria ja kumosi laukkunsa sisällön johtajan pöydälle.
Johtaja oli tietysti erittain utelias tietamaan, miten ihmeessa naiselle oli kertynyt niin paljon rahaa ja sita kysyikin naiselta.
Nainen siihen vastaamaan, etta han tekee vetoja.
Johtaja ihmetteli minkalaisia vetoja ja nainen siihen, etta no esimerkiksi lyon vetoa sinun kanssasi 25.000 dollarista etta pallisi ovat littanat !
Johon johtaja: Tuohan on aivan absurdi veto !
Nainen: No, suostutko vetoon ?
Johtaja: Varmasti. Lyon vetoa 25.000 dollarista, etta pallini eivat todellakaan ole littanat !
Pieni, vanha nainen sanoi: OK, mutta koska niin suurista rahoista on kyse, saanko tuoda huomenna kello 10 lakimieheni todistajaksi ?
Johtaja: Tottahan toki.
Yolla johtaja oli hyvin hermostunut vedosta ja vietti pitkan tovin peilin edessa tutkien pallejaan. Han tutki ne perinpohjin, etteivat olleet littanat ja sita kautta oli varma, etta voittaa vedon.
Seuraavana aamuna tasmalleen kello 10 pieni, vanha nainen ilmestyi pankinjohtajan huoneeseen lakimies mukanaan. Han esitteli heidat toisilleen ja kertasi viela vedon sisallon 25.000 dollaria, mikali pallit eivat ole littanat. Johtaja hyvaksyi vedon ja niinpa nainen pyysi johtajaa riisumaan housunsa, jotta kaikki nakisivat kiistakappaleet.
Pieni, vanha nainen tarkasteli hyvin lahelta sukukalleuksia ja pyysi, jos viela saisi koskea niihin."No okei", sanoi johtaja, 25.000 dollaria on niin paljon rahaa, etta taytyyhan sinun olla aivan varma."
Juuri silloin johtaja huomasi naisen lakimiehen pamauttelevan paataan seinaan.
Johtaja: Mita helvettia sinun lakimiehesi tekee ?
Nainen: Ei mitaan. Paitsi etta loin juuri vetoa 100.000 dollarista hanen kanssaan siita, etta tanaan kello 10 minulla on Canadan suurimman pankin pankinjohtajan pallit kadessani !!


Kesäkuu 2001

LAIHRUTUSVINKEI MIÄHEL

Kärsiksää selluliitist?
Jos sul o selluliittipommi kotonas, pääset selluliitist ero noppiaste, nourattamal tätä ohjet.

Tee näi:
- Alot jo koton, vetäs paripullo kossu naamarisas
- Lähre paikallisse ravintola
- Rymy oikke kunnol
- An mahrollisimma monel naisel kotipuhelinnumeros ja pirä hual, et ne soitta kännis kottiis
- Ku viiko kuluttu menet kottiis, o selluliitti varmaste karonnu

Jos selluliitti josta syyst pala takasi, tätä lääket saa käyttä toistekki, ei tul riippuvaiseks.




Toukokuu 2001


KLIKKA TOTA LAATIKKO TOSA YLÄPUALEL,
JA TEE OMA KOTISIVU!



Toukokuu 2001

EI TULLU
Osastopäällikkö ol lopullisest suivaantunu erää alaises myähästelyihi. Hää päätti ryhty valvoma tän tulemissi ja menemissi oikke kellon kans. Kui ollakka, seuraavan aamun kello tul jo yhreksä, eikä työntekijä viäläkä kuulunu. Osastopäällikkö kävi viire minuuti välein alaise huanees, kirjotti lapul huamautukse kelloajast ja poistus jälle. Ku tyäntekijä sit lopultas saapus, sai hää lukke tyäpöyrältäs seuraavanlaise litania:
"Kello 9.00. Kävin tääl. Ei tullu. Osastopäällikkö.
Kello 9.05. Kävin tääl. Ei tullu. Osastopäällikkö.
Kello 9.10. Kävin tääl. Ei tullu. Osastopäällikkö.
Kello 9.15. Kävin tääl. Ei tullu. Osastopäällikkö.
Kello 9.20. Kävin tääl. Ei tullu. Osastopäällikkö.
Kello 9.25. Kävin tääl. Ei tullu. Osastopäällikkö.
Kello 9.30. Kävin tääl. Ei tullu. Osastopäällikkö."
Työntekijä miätti hetke, otti lapun ja kiinnitti siihe teipi, men WC:he ja ripust viästi seinäl kaikkie nähtäväks.


Maaliskuu 2001

MUUTTUMISLEIKIS
Tiina K. Halikost


Tiina alus

Täs kuvas Tiina K. enne muuttumisleikkii.
Muuttumisleikis hänt kannetti Salo
ja takasi umpinaises jenkkikassis
eikä nostettu kantoje kohral.
Lisäksi hänt heitelti ilma,
eikä otettu kii ku joka toine kert.
Alakuvas Tiina K. muuttumisleiki lopus.

Tiina lopus

Klikka kuva isommaks!



Helmikuu 2001

RAKAS VAIMONI

Viimeisen vuoden aikana olen yrittänyt rakastella kanssasi 365 kertaa. Minua on onnistanut 36 kertaa, eli keskiarvolla yksi kymmenestä. Ohessa seuraa lista syistä, miksi en onnistunut useammin:
54 kertaa lakanat oli juuri pesty
17 kertaa oli liian myöhä
49 kertaa olit liian väsynyt
27 kertaa oli liian kuuma
15 kertaa teeskentelit nukkuvasi
22 kertaa päätäsi särki
17 kertaa pelkäsit, että herätämme vauvan
16 kertaa sanoit olevasi liian kipeä
12 kertaa oli väärä aika kuukaudesta
19 kertaa sinun piti herätä aikaisin seuraavana aamuna
7 kertaa olit palanut auringossa
6 kertaa katselit iltaohjelmia
5 kertaa et halunnut sotkea uutta kampaustasi
3 kertaa pelkäsit naapurien kuulevan
9 kertaa sanoit äitisi heräävän
36 kerrasta, joina onnistuin toimitus ei ollut tyydyttävä koska:
6 kertaa vain makasit paikallasi
4 kertaa käskit minun pitää vauhtia ja hoitaa homma
7 kertaa minun täytyi herättää sinut ja kertoa, että olen lopettanut
ja kerran pelkäsin satuttaneeni sinua, koska tunsin sinun liikahtavan .

RAKKAALLE AVIOMIEHELLENI

Mielestäni olet hieman sekoittanut asioita. Tässä ovat syyt, miksi et saanut useammin:
5 kertaa tulit kotiin humalassa ja yritit naida kissaa
36 kertaa et tullut kotiin ollenkaan
21 kertaa SE ei toiminut
33 kertaa SE toimi liian nopeasti
19 kertaa SE pehmeni ennen kuin sait
38 kertaa olit liian myöhään töissä
10 kertaa varpaasi kramppasivat
29 kertaa sinun piti nousta aikaisin pelaamaan golfia
2 kertaa olit ollut tappelussa ja joku oli potkaissut sinua munille
4 kertaa SE tarttui vetoketjuusi
3 kertaa sinulla oli nuha ja nenäsi vuoti
2 kertaa sinulla oli rakko sormessasi
20 kertaa menetit vireesi ajateltuasi sitä koko päivän
6 kertaa tulit huoneeseen pyjamassasi lukien likaista lehteä
98 kertaa sinulla oli liian kiire katsoa jalkapalloa, pesäpalloa, jääkiekkoa tms. televisiosta.

Syy siihen, että niinä kertoina kun pääsimme asiaan makasin liikkumatta paikallani oli se, että et osunut ja itse asiassa nait lakanoita.
Silloin, kun tunsit minun liikahtavan olit pieraissut ja minä yritin saada ilmaa.



Helmikuu 2001

NÄI LISSÄT TEHOKKUUTTAS TYÖPAIKAL

8.15 - 9.00
Älä pinkot, se kostauttu päivä mitta.
9.00 - 10.00
Kokko ajatukses, mikäli niit o.
10.00 - 10.30
Kunno kahvitauko antta lisäenerkia.
10.30 - 11.00
Käy jututtamas kavereit - erittäi tehokas keino lisät työpaikkaviihtyvyyt.
11.00 - 12.00
Siivoo tyäpöytäs. Järjestys ja siisteys lissävä tyähalui. 12.00 - 13.00
Ny sä oles ansainnu tukeva louna.
13.00 - 14.00
Pyhit tää tunti ruoansulatuksel ja mietiskelyl, se terästä keskittymiskykky.
14.00 - 15.00
Tee tyäsuunnitelma.
15.00 - 15.30
Hellit hetkeks ja suorit muutama voimisteluliike.
15.30 - 16.00
Verensoker o päässy pahaste laskema. Siihe antta appu kuppi kaffet ja munkki.
16.00 - 17.00
Kiitos hyvi suunnitellu työjärjestykse, sää voip paiskii töit täyrel tehol viimise tunni aja, kentiäs jopa nii hyvi et sä pääses lähtemä jo klo 16.30.



Tammikuu 2001
PAINAJAINE

Kello on jo paljo, mää ole umpikänhis enkä vieläkä uskhal nukku - mää meinaa valvoo pään sellväksh! Syynä ova hirvittävä painajaise jokka toistuva ain rapula-aamusi. Joka saahtanan kertha sama uni: Mää ole hämähäkk ja roikun katos pää alaskäsi ja sitt iha yhtäkki mää huamaa alapuolellan ton pöyrä, misä on litran pullo huurteist kalja - ja sit pitäis päästä kiiruuste alas. Täyttyki ny tehrä seittii, et pääsis sen perskulen pullon lua, nooh, määhä pinnistele ja pinnistele ja pääsenki alemmas. Sit ku mää ole jo iha lähell ihana janojuoma, viel viimene ponnistus, viimene ähkäsy ja siin se on - ette muuten usko mite tylssä on herätä paskat housus.


Tammikuu 2001
NIÄMINE
-Tual Turus, Suame Turus siäl Ilpoisis on yks Niämine ruvennu kankkuset mittama Richterin asteikol. Pahin on ollu luakka kuus ja pual mikä ol jo nii kova vapina et oli pakko mennä mökil telttan nukkuma ku ei saunakamaris rakente kestäne


Tammikuu 2001

TELETAPPITESTI


Seuraavan testin ova kehittäne Euroopa ja USA:n johtava psykologit. Testin tulokse ova erittäi tarkoi, ja ne kuvaava henkilön persoonallisuut täyrellisest.
Ja tämmöttis se alkka:
Mikä seuraavist Teletapeist on sun suosikkis?
A. Keltane
B. Violetti
C. Vihree
D. Punane
Muist valita haluamas värine Teletappi, ennenku luet tulokse... Tämä ei ol älykkyystesti :)


....scroll...


....scroll...

....scroll...





....scroll...





Jok sää valittit?





...scroll...





....scroll...





Profiili naisil...
A. Jos sää valittit keltase Teletapi, nii sää ole ilone ja pirttiä. Ihmise tuleva sun luakses suruines, kosk sä saat heij paremmal tuulel. Et tul toime punase Teletapi valinneitte ihmiste kans.
B. Jos sää valittit violeti Teletapi, nii sää ole aktiivine ja ain liikkees. Sul on paljo uussi ajatuksi, ja sää aseta tavoittees korkkial. Pysy kaukan vihriä Teletapi valinneist, kosk he pahoittava miäles.
C. Jos sää valittit vihriä Teletapi, nii sää ole rauhalline ja luotettava. Perhe on sul kaik kaikes, ja sää uhraat joskus omaa aikkas mielyttääkses muit. Keltaise Teletapi valinne tuleva hyvi toimee kanssas.
D. Jos sää valittit punase Teletapi, sää ole tasane ja emotionaaline. Sää pysyt miälpiteissäs, sää ole äkkipikane, mut uskolline ystävilles. Violeti Teletapi kans sää ole räjähtävä yhristelmä!!



Profiili miähil...
A. Jos sää valittit keltase Teletapi, nii sää ole homo.
B. Jos sää valittit violeti Teletapi, nii sää ole homo.
C. Jos sää valittit vihriä Teletapi, nii sää ole homo.
D. Jos sää valittit punase Teletapi, nii sää ole homo.





Takasi sivun yläreunaan!



Näit sivui on viimitteks päivitetty
1.11.2011

Palautet sivuist ja/tai juttuvinkei saa lähettä osottel: pauli.lahtinen@gmail.com