©



Toukokuu 2010

Puujalkaporo

"Helsingin sanomien toimittaja on autolla Lapissa saatuaan tehtäväksi kirjoittaa Kuukausiliitteeseen ns. "human interest storyn".

Posion kohdalla hänen eteensä klenkkaa poro, jolla on puujalka ja se jatkaa matkaansa tien laidassa olevan maatalon pihaan. Toimittaja ajattelee, että poroon, jolla on puujalka, täytyy liittyä ainakin kohtalainen tarina. Niinpä hän tekee u-käännöksen ja ajaa pihaan, johon porokin nilkutti. Kuistilla istuu kiikkustuolissa tupakkia kärytellen arvatenkin talon isäntä neljän tuulen lakki päässä.

"Hyvää päivää. olen HS:n toimittaja ja ajattelin, että mahtaisitteko te tietää jotain tuosta puujalkaisesta porosta?"

"No thiedänhän mie." sanoo isäntä, "oma on poro, annas kun mie vähä kerron siithä. Yhtenä yönä sytthyi talo palamhan ja poro haistoi savun. Sepä ajoi perhen pihalle ja vieläpä juoksi hakemhan VPK:n ja pelasti ei vain talon mutta myös ihmiset."

Toimittaja kirjoittaa ennen kokematonta tarinaa ylös ja sanoo: "Aivan uskomatonta! Mutta haluaisin tietää puujalasta..."

"Miepäs kerron toisen tarinan tuosta porosta." isäntä keskeyttää, "Eräänä päivänä puota molskahti poikamma Aslakki kaivhon. Eikö poro kuullukhin mekastuksen, haki köyen ja ämpärin ja niillä veti Aslakin ylös."

Toimittaja kirjoittaa epäuskoisena, mutta tohkeissaan."Käsittämätöntä. Mutta tuosta puujalasta...."

"Yhen tarinan vielä kerron. On aivan pakko." keskeyttää isäntä jälleen, Viimme kesänä kun tyttäremme Liisa oli raskhana, tuli lapsivesi keskhellä yötä. Ennen kuin tohtori ehti tänne asti, oli poro keitthänyt veet, juossut yläkerthan ja auttanut vauvan mailmhan."

"Ymmärrän, hienoa, aivan erinomaisen uskomatonta! sanoo toimittaja, "mutta millainen tarina liittyy tuohon puujalkaan?"

"Etkös sie ole poika kuunnellut mitä mie olen tässä haasthellut?" Se on HIENO poro. Ainoa laathuaan. Ei semmosta syyä kerralla."


Helmikuu 2010

Nykyaja kysymyksi ja vastauksi

Kysymykse :

-Oleksää homo ja jos et ol niin kui et
-Syäksää kasviksi
-Mikä o naise orkasmi
-Mispäi o pohjone
-Onk Pate kova jätkä
-Mieliautos
-Omistak sää prätkä


Vastaukse :

-Ja vitu
-Ja vitu
-Hinkkaa jätkä vittuu nii opit tiätämä
-Vitustak mää tiärän
-Ei se mul pärjä
-Popeta
-Ja vitut


Joulukuu 2009

SAVOLAENEN JOOLU-UATTO

Uattouamuna herättään ja sitten myö syyvvään. Sitten juuvvaan kahvit ja sitten myö männään torille ja sitten myö syyvvään lihalörtsyt.

Sitten ostettaan joolukuus ja syyvvään munkkipossut. Sitten myö tuuvvaan kuus sissään ja juuvvaan päeväkahvit, koristellaan kuus ja sitten myö syyvvään.

Sitten Suomen Turku julistaa jooluraahan ja sitten myö syyvvään ja otettaan joolulökit ja sen piälle vähä syyvvään. Sitten naesväki lähtöö käämmään haovvoilla ja myö isän kansa sillä aekoo syyvvään ja ku naesväki tulloo takasin niin myö haokattaan väljpalloo.

Sitten myö kylypee ropsaatettaan joolusaanassa ja syyvvään joolumakkarroo, juuvvaan saanakahvit ja syyvvään pipaarit. Sitten myö outellaan jooluaterijjoo ja syyvvään outellessa parj kinkkuvoeleipee. Sitten syyvvään jooluateria ja juuvvaan piälle torttukahvit ja sitten myö leekittään joolukuusen ympärillä ja sitten myö syyvvään.

Sitten kyttäellään joolupukkia ja napostellaan pähkinöetä. Sitten tulloo pukki ja myö vähän syyvvään pukin kansa. Sitten aakastaan lahjat ja sitten isä kaevvaa evakkolekan puuluatikosta ja tarjovvaa pukille paakut, sitten pukki talutettaan taksiin ja sitten myö syyvvään.

Sitten katellaan telekkaria ja syyvvään, sitten tirraatettaan iltakahvit ja syyvvään suklaata. Sitten otettaan vähän suolasta ku hiukoo ja sitten myö männäännii jo muata.

Hyvvee Jooluva kaekille!


Joulukuu 2009

POSITIIVISSI FUNDEERAUKSI TURUKS

Totuus pakka ain tekemään kippiä. Ei tiätty niin kippiä kun se et aja fillaril misä ei ol satula, mut kippiä kumminki.



Jos sää suutut ja hyppäät sen tähren Aurajokkee, ni pääseks Sää sit ylös kun sää lepyt?



Voiraan Tampereestaki fundeerata positiivissi ajatuksi. Esimerkiks simmottos et jos ei Tamperet olisis olemas ni tamperelaiset olisis levällän ympärs maailma.


Maaliskuu 2009

LAPINAKAM MURHEI

Lyhyenläntä lapin-akka meni lääkäriin ja valitti...
-Aina sateellha kun kävelen, niin pillunhuulhia särkhee.
Lääkäri tutki ja sanoi että hänen täytyy tehdä pieni leikkaus.
Lääkäri otti veitsen ja leikkasi vasemmalta puolelta - ja oikealta...
-No niin- hän sanoi.
-Kokeilkaapa nyt kävelyä.
Nainen kokeili ja oliinnoissaan
-Mithä the teitthe. Ei sattunut ja kävellesshä ei huulia särje.
-Lyhensin teidän saappaanvarsia.


Helmikuu 2009

POLIISIT

Isoon taloon isäntä kuuli yölla autotallistaan kolinaa ja vieraita ääniä.

Isänta tietysti päätteli, jotta siellä on murtomiehiä varkaissa ja soitti heti poliisille. Posliisi vastasi, että ei meillä nyt juuri ole autua ja miestä, mutta tullahan kun keriitähän.

Isänta kuunteli autotallin ääniä vielä hetken, mutta soitti sitten uudestaan poliisille: "Ei tartte tulla enää, mä ammuun jo ne varkahat."

Ei menny kun muutama minuutti, niin pihalla oli kolme maijaa ja varkahat otettiin kiinni.

Poliisi kuitenkin uteli isännältä, jotta "me luultihin jotta sä oot ampunu nua murtomiähet."

Siihen isäntä:"Joo, mä taas luulin jotta teillä ei oo autoja.


Joulukuu 2008

RUÅTTIS

Peräpohjalainen koulukuraattori oli käymässä Haaparannalla. Puiston penkillä istui tyttö joka itki katkerasti. Kuraattori lohdutti tätä:
- Älähän likka kränäjä, kyllä se pillu täälä Ruottisakin vielä muotiin tulee!


Syyskuu 2008

HOROSKOOPPI MEÄN KIELELÄ VUELLE 2009

Peura (23.12.-20.1.)
Solet yks iänikunen taivastelija, ootat saavasti vaikka tähet ja kuunki taihvaalta. Mitä rietasta sie siinä vielä tökötät, painu hakehman net sieltä jos halvat. Vai ootaksie että net joku sulle raakaa kotia? Justhiisa tuomonen sie olet,ootat vain että kaikki kannethan nokan ethen. Ei kuule onnistu.
Jos jotaki halvat, tehe itte!

Vesiäijä (21.1.-19.2.)
Kevhäälä nämät lutraajat friskaantuvat mahottomasti ja alkavak kukkimhan ko mettäperän ämmän kukkapenkki kesälä. Rakkauen asioissa vesimiehet ouvak kyllä koko alkuvuen aika laila ulala. Jaa no vishin syksypuolela voi olla että törmäät yhtheen tyyphin, mutta ei voi sanoa varmaksi. Jos niin käypii, niin siinä sitä olhan. Palluuta entishen ei ole.

Silhakat (20.2.- 20.3.)
Sie olet aina ollu ko mikäki hökäle! Haluat lappaa omia ja muittenki asioita siinä sivussa, oli homma sitte mikä vaineski. Koita nyt tukkia lärvisti, pese se vaikka saipuala. Käytäppä vaihtheeksi enerkioitasti vaikka raha-asioitten hoitamisheen, tuomonen persaukinen ko aina olet ollu.

Pässi (21.3.-20.4.)
Pässeile tämä vuosi on mahotonta hellustamista. Niinko riivattu olet, ihmettelet ittekki, mikä rietas sielä päässä surraa. Kesä ko tullee, alat kuitenki ittekki havaittehman, että taisi olla sääski. Pässit nähhään tänä vuona aina niin mahottoman maireina, että oikein sivulisia ällöttää kattoa.

Sonni (21.4.-21.5.)
Sie se olet aina ko persheele ammuttu karhu, jatkuvasti on nokka huulen päälä. Ittepäinenki olet ko mahoton. No älä nyt kuitenkhan ala möökymhän, kyllä sinustaki vielä jotaki tullee. Pittää vain löytää hyvä kouluttaja tuomosele ärmätile!

Kaksonen (22.5.-21.6.)
Et ymmärrä sitten milhän antaa mishän asiassa perhän, aina vain vänkäät ja piät päästi. Ei sinua kukhan tuomosena ala vahtaahman. Josset sie lopeta tuota tieraamista toukokuuhun mennessä, niin paha sinut perrii viimeisthän syksylä.

Krapu (22.6.-23.7.)
Sie olet mahottoman aikhaansaapa ihminen. Missä vain sie kylälä liikukki,niin sieltä kuuluu mahoton plutina. Sinussa sitä riittää enerkiaa vaikka muilekki jaettavaksi. Jos sie jotaki päätät tehä, niin siehän sitte tehet sen. Muista kuitenki välilä löysätäkki, johan sinua kaehtiva naapurikki.

Leijona (24.7.-23.8.)
Luulet olevasti kovaki poika. Ootat että kaikki mennee aina justhin niinko sie itte halvat.Ylheensäkki kuljet aina nokka pystössä. Ei kannattais: sinun työasiat alkavakki menehmän hunningole. Jos sulla on ämmä tai äijä, seki kerrää kampsunsa ja häipyy kläpitten kanssa, eihän tuomosta mulkvistia kestä kukhan. Ala jo hyvä ihminen hillittehmän ittesti!

Hieho (24.8.-23.9.)
Sie olet yhtä riethaallisena ko sonniki vuen alkupuolella. Kläpikki pölkäävät tuomosta pörröä ja sukulaisekki alkava eppäilemhän, että sinua sitä on vishin pietty puutheessa juhannuksesta asti. Kessää kohen sulla kiirit kuitenki paranee. Voi hyvinki olla, että näkkyy sinuki pläsilä pikkusen ilosempi ilme, ainaki kerran.

Puntari (24.9.- 23.10.)
No sie se olet aina yhtä tasanen, oikein sivulisiaki välilä pölättää. Vishin luuleva sinua joksikki tsompiksi, nulppea olet ko mahoton. Sinua ei hetkhauta, oliko pyhä vai arki, ko kaikki mennee sitä samaa rattaa. Sinun pitäis vasitenki vähän rävhäyttää. Pistäppä kunnola ranttaliksi ja katto sitte minkä näkösiksi muitten naamat mennee!

Skorppioni (24.10-22.11)
Sulla piisaa vientiä: alituisheen laukot niin että ihmisekki jo ajattellee.Yritä nyt vähän hiastaa vauhtia, muuten makkaat raatona ennen kessää. Etenki niitten miespuolisten skorppioonien, joita naisleijonat ahistelee, kannattaa olla vähän pölkösilhän.

Jousiäijä (23.11- 22.12.)
Sie raukka se et hoksaa, vaikka sinua viehän ko pässiä narussa. Hymmyilet vain ja luulet että hyvin mennee. Yksinkertanen saapii olla muttei pöljä! Hunteeraa nyt hyä ihminen tilanettasti! Ota kintut allesti ja häivy ennenko kaikki mennee persheelleen!


Elokuu 2008

KORREKTIA KÄYTÖSTÄ POHOJALAASITTAAN


ULUKOMAALAASET:
Ulukomaalaanen on monaasti ihimetys, sellaasen kohorates on hyvä muistaa notta ulukomaalaanen on useen vilikas luantoonen ja kova puhumahan. Ulukomaalaane vaa useen puhuu ulukomaankiältä jotei kaikki ymmärrä, prasiliaa, pelkiaa, sveitsiä ja muita kummallisia kiäliä. Ulukomaaselle kannattaa kuitenki puhua vaikka suamia jos ei muuta osaa, pääasia nottei oo tuppisuuna ja anna töykiää kuvaa ittestänsä. Puheen voi aloottaa vaikka säästä, "K Y L L Ä-O N-K O M I A- I L I M A"! Kannattaa puhua kuuluvalla äänellä ja harvaksensa jos se sattuus vaikka ymmärtää. Jos ulukomaalaanen on hyvin tumman sorttinen voi kysyä, "O N K O-S I Ä L Ä-K A I K K I-M U U K K I N-N E E K E R I Ä" ? Kyllä se smooltookki siitäsitte lähtöö käyntihi ku on päästy alakuhun. Ulukomaalaasista pitää viälä muistaa seki nottei ne kaikki välttämättä oo silti maalaasia vaikka niistä käytetähänki nimitystä "ulukomaalaaset".

HOMOT:
Homojen kans taas on siitä helepompaa notta varsinki kotimaiset homot osaa kiältä oikeenki hyvin. Monet vaan ei osaa olla homojen seuras luantevia vaa heirän käytös muuttuu jäykäksi ja jopa kankiaksi. Jos ei tiärä mitä sanoos homolle keskustelun avaukseksi voi sanua rennosti vaikka notta: "Sitä ollanhan sitte niinku homo"! Näin annetahan ittestä homolle avarakatseenen kuva eikä homo luule heti notta joku aharasmiälisyyren esikuva siinä. Jos miäshomo eherottaa saunailtaa ja jos sinne lupaa mennä kannattaa ainaki kysyä onko saippua nestehenä vai palana, jos nimittäin palasaippua lipee kärestä sitte pestes sinne saunanlaattialle sekyllä kannattaa jättää sinne.

KAUPUNKILAASET:
Kaupunkilaaset on kaas sellaasia joille kannattaa asioota selostaa kärsivällisesti. Niitä yleensä kiinnostaa mitä kummallisimmat asiat ja ymmärtämisen kaas niillä kuitenki pakkaa useen olla vaikeuksia. Yleensä ne kyselöö, "mikä tua on" ja "minkä tähäre"? Näihin kannattaa vastata asiallisesti turhaa kiihkoolua ja varsinki päälle käymistä pitää välttää. Jos kaupunkilaanen ihimettelöö mihinkä kaikkehen tarvitahan niitä viittä uutta raktoria jokka siinä pihas seisoo, se kannattaa viärä pirummoosen sontatunkion viärehe ja antaa tarikko kätehe ja ruveta sen kaas luamahan sontaa korkeehin kippikärryyhin. Ja toimitella notta "konehet on kaiken pahuuren alaku ja juuri, tälläänen talakoomeininki onki palio mukavempaa"! Yleensä parin kuarman jäläkihi kaupunkilaanen on valamis takaamahan sulle lainan vaikka minkälaasen sonnanajokonehen ostua varte. Kaupunkilaasia on palio mutta maalla kaupunkilaaset kuuluu vähemmistön joukkoho.

Näitä korrektin käytöksen malliesimerkkiä voi tapauskohtaasesti soveltaa sitte tarpehen mukahan.


Toukokuu 2008

SAVOLAANEN JOOSTO-OHJELMA

Työntekijän ohjeet:

1. Jos pomo ärjyy.
Taputa ja kehu, että siinä oes aenesta heviyhtyveen laalajaksj.

2. Jos töetä on liikoo.
Kiittele pommoo siitä, jotta on ies töetä paljo. Ku kaekesta muusta on pula.

3. Jos palakka on liijan pienj.
Hihkase tilipäevänä, että nero pomo on keksinä aekakonneen! Se suoltaa viime vuosjtuhannen tilinaahoo.

4. Jos työn vaahti on liijan kova.
Sano jotta pomossa on suurel luokan valtijomiesaenesta. Tarjovvaa vuan verta, hikkee ja kyynelijä.

5. Jos lommoo on liijan vähä.
Tuo hiilirilli työpaekalle ja kutu pomo paestammaan makkarroo ja juommaan kaljjoo.


Pomon ohjeet:

1. Jos työntekijä lintsovvaa.
Kun se sitte tulloo töehin, nii halloo sitä, itkee tirraata ja sano jotta kun niin harvon nähhään.

2. Jos työn jäläki on kelevotonta.
Kehu antaamuksella työntekijän nuorekkuutta. Että tuntuu ihan ku oes koolun harjottelija.

3. Jos työntekijät haakkuu ilikeeksi.
Liikutu ja kiittele, kun ne aotto sinnuu viimeennii tulemmaan ulos kuapista.

4. Jos valitettaan pienijä palakkoja.
Ou laskevinas konneella ja sano, jotta työhän tienootta vielä enemmän ku sinä ite. Yhteensä, ja sano jotta niitä on kaekel lisäksj monta, sinnout polonen yksinäsj.



Maaliskuu 2008

POHOJALAANEN MIAHUUSKOE

Pohojalaanen miahuuskoe: Mennähän Ilimajoen Kantakrouvihin, otethan olut, nojathan baaritiskihin ja huurethan salihin,notta:
"PESÄPALLO ON HOMOJEN PELI!!".


Joulukuu 2007

JOULUEVANKELIUMI ETELÄ-POHJANMAAN MURTEELLA

1. Niihin aikoohin keisari Aukustus antoo käskyn, notta koko valtakunta oli pantava verolle.
2. Verollepaneminen tapahtuu ensimmääsen kerran, ja silloon oli Kvirinius käskynhaltija Syyrias.
3. Kaikki meniväkki kirioottautumahan verottajan luettelohon, itte kukin omahan kaupunkihinsa.
4. Niin Joosefki lähti muiren joukos Kalileasta, Nasareetin kaupungista ja meni sen veroasian tähäre Juureahan, Raavirin kaupunkihin, Peetlehemihin, johonka kaikki toisekki Raavirin jäläkelääset kerääntyy.
5. Se otti föliyhynsä Marian, kihilatun morsiamen, joka oli sinne päin, flikkaraukka.
6. Ja viimmeesillänsä kun oli, niin justihin niiren sielä ollesnansa
7. Maria synnytti poijan, esikoosensa. Se kietaasi lapsen kapaloohin ja pisti sen seimehen, kun majataloosta ei ettimälläkää löytyny tilaa.
8. Niillä seuruun sattuu olemahan paimenia yöllä taivasalla paimentamas laumaansa.
9. Yhtäkkiä niiden etehen ilimaantuu Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröötti ne joka puolelta. Paimenet peliästyy aiva veteliksi asti,
10. Mutta enkeli sanoo: "Äläkää ny turhia peliästykö! Mull'on teille iloonen sanoma, isoo ilo kaikelle kansalle.
11. Tänä päivänä teille on Raavirin kaupungis syntyny Vapahtaja. Se on Kristus, Herra.
12. Täs on teille merkki siitä: te löyrättä lapsen, joka makaa seimes kapaloosnansa."
13. Ja siinä siunaamas oli enkelin ympärillä maharottoman isoo taivahallinen sotaväki, joka näillä sanoolla ylisti Jumalaa:
14. - Jumalan on kunnia korkeuksis, maan päällä rauha ihimisillä, joille se ei mitää muuta taharo ku hyvää.
15. Ku enkelit oli menny takaasi taivaasehensa, paimenet sanoo miehis: "Ny äkkiä Peetlehemihin! Sielä me näjemmä, mitä täs ny on oikeen tapahtunu ja mitä kummaa se Herra meille äsköön ilimootti."
16. Ne lähti kiiruhumman kaupalla ja löyti Marian ja Joosefin ja lapsen, joka nukkuu seimes.
17. Ku ne oli sen omin silimin nähäny, ne kertoo muilleki, mitä kaikkia niille oli lapsesta tieretty sanua.
18. Ne jokka kuuli paimenten puheet, olivat aivan ihimeesnänsä.
19. Mutta Maria painoo mielehensä kaikki mitä oli tapahtunu ja tutkaali sitä.
20. Paimenet palaali takaasin kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä ne oli kuullu ja nähäny. Kaikki oli justihin niin ku niille oli sanottuki.


Joulukuu 2007

RASKAANA

Tyttö tuli itkien kotiin ja sanoi äidilleen:
"Äiti, mie taian olla raskaana..."
Äiti vastasi: "No voehan kevät, mittee vasten sie annoit semmosen tapahtua?"
Tyttö sanoi: "Halkopinnoohan vasten mie.


Joulukuu 2007

JOULUEVANKELJUMI SAVON KIELEL

Ja tapahtupa siihen aekaan että keisarj Aakustus anto semmosen ukaasin, että koko muailma olj pantava verolle. Tämä tämmönen verolle panemine olj ens kerta ja se tapahtu, kun se Kyrenius olj Syyrian muaherrana. Ja niimpä kaekki mänj kirjan piälle pantaviks ite kuhhii ommaan kaapuhiisa.

Niinpä Joosehvikkii lähti mänemään Kalilejasta Nasaretin kaapunnista ylös Juuttaanmuan Tuavetin kaapuntiin, jonka nimi on Peetlehem, hiän kun olj niät synnyltään Tuavetin sukukieppiä, verolle pantavaks morsijamesa Marijan kansa, jok¹ olj jo pieniin päen.

Niin tapahtupa heijjän siellä ollessaan, että Marijan purkuaeka tulj ja hiän tehnä pyöräätti poejan, esikoesesa, kiäräsj sen kapaloon ja panj aperuuheen, kun kievarista ei löötynnä ennee tyhjee tilloo.

Siellä seuvulla olj lammaspaemenia kejolla yöllä vahtimassa katraetaan. Niin heijän eissään seeso Herran enkelj ja Herran kirkkaas loesti heijän ympärillään, ja hyöhän säekähtivät pahanpäeväsesti. Mutta enkelj sano heille: ³Elekee työ pelätä tyhjee, sillä kahtokees, kun minä ilimotan teille ihan ilosen asijan, jok¹ on tulova kaekelle kansalle: teille on tänä päevänä syntynnä Vapahtaja, jok¹ on Ristus Herra, Tuavetin kaapunnissa. Ja tämä on teille osviittana: työ löövätte lapsen kapaloetuna aperuuhessa makkoomassa.² Ja hyötähyvijään olj enkelin kanssa emä jookko taevaallista sotaväkkee ja hyö ylistivät Jumaloo ja huutivat: ³Kunnija olokaan Jumalalle korkeoksissa ja muassa raoha immeisten keske, joeta kohtaan hiän ei vihhoo pie.²

Ja kun enkelit olvat männä paementen luota tiehensä, niin nämä tuumaelivat toesilleen: ³Mitähän, jos lähetään sinne Peetlehemmiin päen kahtommaan, mittee siellä oekeestaan on tapahtunna ja mittee Herra äskön tuossa ilimottelj.² Ja niihä hyö lähtivät täätältämmään oeken juoksujalakoo ja löysivättii Marijan ja Joosehvin ja lapsen, joka muata köllötti aperuuhessa.

Ja kun hyö olivat tämän nähnä, ilimottivat hyö sen uutisen, jokolj jo heejän tiijossaan tästä lapsesta. Ja kaekki, jotka sen kuulvat, päevittelivät siinä iha uuvestaannii, mittee paemenet heille ilimineerasivat. Mutta Marijapa panj nämä kuulopuhheet tarkasti korvasa taa ja vatvo niitä hiljoo ite mielessään.

Ja paemenet palasivat takasi ja kiittelivät ja ylistelivät Jumaloosa kaekesta, minkä olivat kuullu ja nähnä, sen mukkaa mitenkä heille olj alu¹alakaen huastettu.


Marraskuu 2007

NAISET-SUAMI-NAISET -SANAKIRJA

Se on ihan sun päätös
= eihän asiaan ole kuin yksi ratkaisu, ja sen pitäis olla sullekin selvä.

Tee sä mitä tahdot
= kosto on kauhea.

Meidän pitäis puhua
= mä aion nyt avautua ja sä kuuntelet

Siitä vaan, senkun menet
= älä lähde.

En mä ole loukkaantunut
= tietenkin mä olen loukkaantunut, ääliö.

Oletpas sä tänään huomaavainen
= onko tänään seksipäivä?

Vähennetään romanttisesti valoja
= olen ihan jumalattoman turvoksissa

Onpas tää keittiö epäkäytännöllinen
= ostin uuden keittiön, se pitää asentaa huomenna.

Mitäs jos hankittais uudet verhot
= ..ja huonekalut ja maalataan makuuhuone.

Mä kuulin jotain melua
= sä olit melkein nukahtanut ja mua ei vielä väsytä.

Mä rakastan sua ihan hirveästi
= meillä on tyttöjen lomareissu tiedossa.

Oonkohan mä lihonut?
= kato nyt miten hyvännäköinen mä olen.

En mä mitään huuda
= totta vitussa huudan, kun mulla on hyvä syy.

Tottakai
= kyllä tai ei

Ei
= kyllä tai ei

Niin kai
= ei

Ihan miten vaan
= ei


Lokakuu 2007

Kun tualt pohjammaalt on ennenki tullu valituksi, et mää ole joskus varastanu jotta jutui joltan toiselt, nii täsä on taas sit yks, nii et jos joku voisis ilmotta mist tää on varastettu, et mää tiärä kennelt mää kysym käyttöluppa!

POHOJALAASTA NAISEN ISKENTÄÄ

Miähet aina valittavat, notteivat tiärä kuinka aloottaasivat keskustelun vastakkaasen sukupualen kans. Nuan niinku sujuvasti. Silla lailla, notta tekisivät myänteeseen ja persoonallisen vaikutelman riskos tai terassilla. Mää, Aimo Jalla, oon laatinu aiheesta väitöskirjatasoosen tutkielman. Pitkät empiiriset tutkimukseni osoottivat, notta pohojalaaset miehet osaavat parahat alootusrepliikit vastakkaasen sukupualen hurmaamisehen tähtäävis sessioos. Oon koonnu niitä tuahon alle, notta voitta ottaa opiksenna. Ja kun ny näin hövelille päälle satuun, niin lupaan repliikit vapaasehen kayttöhönne. Ei muuta kun tuumasta toimehen.

- Meilla on sata hehtaaria mettää. Teherähänkö yhyres avohakkuu?
- Mää oon kuiva kangasmettä kesäheltehellä. Nua sun silimäs sytyttää mettäpalon.
- Porsas on loppupeliis yllättävän siisti elukka, kun tarkemmin kattoo. Niin oon määkin.
- Kuka ny Pariisihin lähtis, kun Seinäjoki on täs palijon lähempänä. Otetahanko huane Hotelli Lakeuresta? Voin pitää sulle esitelmän pellettilämmityksen erullisuuresta.
- Mulla ei oo halakopinos kossupullua,vaan valakoviiniä. Mennähänkö siemaasemahan se ensiksi, puhutahan syvällisiä ja otetahan sitten vasta kossupullo siitä viäreesestä pinosta ja ruvetahan riahumahan sammalmättähillä.
- Pirkules, sun ruppis on loistokunnos. Tehoja yhtä palijon kun uures Tojota Korollas.
- Sää oot niinku Teuva kevätauringos.
- Ostettaasko samanlaaset tuulipuvut. Kahistaas yhyres.
- Mennähänkö meille, saat huamenaamulla äireen leipomia sämpylöötä.
- Valametti!Valametti!Valametti! Se on raktoriista paras. Täharokko ajaa mun sylistä?
- Kiatouru muhun, mää pirän susta hualen.
- Ookko koskaan kokeellu isoäireen hetekalla. Se joustaa mukana.
- Eikös ookkin tämä Mennen yllättävän viekootteleva tuaksu.
- Musta saat nöyrän miehen. Hehtaarit teköö nöyräksi, kun niitä on tarpeheksi palijon.
- Puun hinta on nousus, voisin ostaa sulle vaikka turkin, jos lupaat, nottet paa sen alle rihimankiertämää.
- Sun reiret on niinku vastahöylättyä hirttä.
- Lähärekkö hirvimettälle? Piretähän siihen päälle peijaaset, aivan kaharestansa. Syärähän koko ruho, ei jätetä muille mitää.
- Mää hemmottelisin sun pilalle.
- Meirän äireellä olis justihin sulle sopiva kansallispuku, saisit varmahan lainata sitä, jos tahtoosit.
- Jos sää oot luanto, niin mää on luannonsuajelija.
- Toisin sulle aamulla piimävelliä vuateesehen.
- Muutetahan Jurvahan.
- Isoäiree jätti mulle mukavan perinnön, yksin en kerkiä sitä millään haaskaamahan.
- Sää oot niin voimakastahtoonen nainen, notta tuu meille nuareksi emännäksi, niin saarahan kunnon syytinkisota pystyhyn äireen ja isän kans. Tapellahan veriispäin.
- Mulla on karvootusta pakarootten päälläkin. Haluakko nähärä?
- Mennähän johonkin rauhallisempahan paikkahan puhumahan Kekkosesta.
- Ajattele. Vain me kaksi ja kaikki muut pualuekokouserustajat.
- Saanko ny jo lopettaa tämän paskanjauhamisen ja pakonomaasen yrittämisen. Meille vai teille? Riisun sut jo porstuas. Repääsen kimonos. Saat kohorella mua kaltoon. Mää pirän siitä.
Jos näilla alootuksilla ei alakaa homma sujua, niin ei sitten millään.


Syyskuu 2007

HEVIROKKARIT

Hevirokkarityttö heräsi aamulla, silitteli aristavaa pimppiään ja katsoi vierellään haukottelevaa tatuoitua karvanaamaa:
- Sie sit nightwishiin minnnuu yöllä..


Elokuu 2007

KAKSI IRAKILAISTA

Kaksi irakilaista perhettä muutti Helsinkiin. Perheen isät päättivät kilpailla siitä, kumpi heistä olisi vuoden päästä enemmän helsinkiläinen.
Isät tapasivatkin vuoden kuluttua toisensa.
Toinen alkoi selittää melko varmana voitostaan:
- Kato, moi, kävin tossa handelissa hakeen pari flindaa Kosanderii, tulee kato Suomi-Svedu maaottelu illalla, tota joo kato nii ja tolleen.
-Painu sinä rättipää vittuun siitä!


Heinäkuu 2007

SOKEE

Pohjalaismies koitti saatilla päästä sisälle asti "kaffille". Vähän ihmetteli, kun jo 4-kymppinen nainen esteli:
- Ei ny, äiti on yläkerras ja huamaa..
Mies vonkasi ja lupasi olla hiljaa.
- Äiti on kuuro, sanoi nainen.
- Ollaan pimeässä, niin äiti ei näekään, mies sanoi.
- Äiti on sokee, ei silti uskalla..
Mies ei hellittänyt vaan jatkoi vonkaamista ja viimein pääsi naisen viereen alakerran sohvalle. Kun mies riisui housut, niin ylhäältä kuului huuto:
- Mistä nuin ristuksen makia mulukunhaju tuloo..!


Kesäkuu 2007

KOOKNIASIA SNAOJA

Eärän enlgatniliasen tuktiemlan preusetella on saamnteekvää msisä jäjresytkssesä kijraiemt snasasa oavt, anioa täkreä on se että esnimäminen ja vimienien krijian oavt okiealla paiklala. Lpopu voi olla tyättä hlöypnölyä mtuta viot kiuteknin imlan viakekusia lkuea tesktiä. Tmää oninstuu sen tädhen että me emme lue yskitätisiä kijraiima vaan kookniasia snaoja.


Kesäkuu 2007

IKÄVÄ MUISTO

Lapin suunnalla pikkukylässä ukko täytti 100v. Paikallisradio lähetti toimittajan haastelemaan ukkoa juhlan kunniaksi.

Toimittaja: Sinulle kun tuota ikää on kertynyt niin kerroppa joku hauska muisto vuosien varrelta.

Ukko: Noo kerran naapurilta karkas sika methän ja myö kokosimma sellaise etsintäpartion sitä hakemhan. Kun sen löyshimme niin panthin sitä persheeseen.

Toimittaja: Hullu äijä! Eihän tollasta voi radiossa sanoa, eikö olisi mitään mukavampaa muistoa?

Ukko: Noo kerran naapurin nuori tytär eksyi metshän, myö kokosimma toas etsinthäparthion ja kun tytär löytyi niin panimma sitä persheeseen.

Toimittaja: Hullu! Hullu!!! Eihän nyt tuollaista voi radioon laittaa! Kerro nyt sitten vaikka joku ikävä muisto.

Ukko: No kerran mie itte sitte ekshyin methään ja kyläläiset kokosi etsinthäparthion......


Toukokuu 2007

KIROILU

Kiroilu on rumaa. Mutta tässäpä ainoat tilanteet historiassa, jossa ärräpään päästämistä voidaan puolustella...

"Säätiedotus lupaa pelkkää sadetta, p..le!" - Nooa, 5341 eKr
"P..le, tämä on vain pelkkä flunssa" - Aleksanteri Suuri, 323 eKr
"Miten p..leessä sait tuon ratkaistua?" - Pythagoras, 126 eKr
"Voi p..le, se mies oli sittenkin syytön" - Pontius Pilatus, 33
"En minä mitään p..leen haarniskaa tarvitse" - keisari Julianus, 365
"Ja te haluatte MITÄ maalattavaksi tuohon p..leen kattoon?" - Michelangelo, 1512
"Täällä on p..leen kylmä!" - Napoleon Moskovassa, 1812
"Mistä p..leestä nuo inkkarit oikein tulivat?" - kenraali Custer, 1878
"Jumala on kuollut, p..le!" - Friedrich Nietzsche, 1880
"Kyllä nyt joka p..leen uuno ymmärtää tämän" - Albert Einstein, 1906
"P..le täällä mitään jäävuoria ole" - Bruce Ismay kapteeni Smithille Titanicilla 1912
"Noissa meidän p..leen laivoissa on jotain vikaa tänään" - amiraali Beatty Skagerrackissa, 1916
"Onhan se niin p..leesti hänen näköisensä!" - Pablo Picasso, 1926
"Missä p..leessä me oikein ollaan?" - Amelia Earhart, 1937
"Mikä p..le tuo oli?" - Hiroshiman pormestari, 1945
"Ei ne p..leet uskalla tehdä sitä toista kertaa" - Nagasakin pormestari, 1945
"Ja minunko pitää jäädä sinne p..leen moduliin käkkimään?" - astronautti Michael Collins, 1969
"Tuo on p..le leikkipyssy!" - John Lennon, 1980
"Älkää nyt p..le kertoko että tämä on täynnä bugeja" - Bill Gates DOS 1:0:sta 1981
"Mikä p..leen punainen valo tuolla vilkkuu?" - Tshernobylin pääinsinööri, 1986
"Se p..leen putki oli sittenkin rikki" - Union Carbiden käyttöinsinööri Bhopalissa 1989
"Ketä se kiinnostaa jos me vallataan joku p..leen Kuwait?" - Saddam Hussein, 1990
"Kuka p..le jätti keulaportin auki?" - Estonian kapteeni, 1994
"Eikö tällä p..leen rakkineella pääse kovempaa?" - prinsessa Diana, 1997
"Hei haloo, kuka p..le siitä ikinä saa tietää?" - Bill Clinton, 1999
"Kuka p..le jätti sen torpedon tarkistamatta?" - sukellusvene Kurskin kapteeni Gennadi Liatshin, 2000
"Miksi ne nyt noin p..leesti suuttuivat?" - Osama bin Laden, 2001
"Riskianalyysi? Mikä p..leen riskianalyysi?" - Kaj-Erik Relander, 2001
"Mihin p..leeseen se lääkelaukku jäi?" - Kari-Pekka Kyrö, 2001
"Hobitit? Keitä p..leitä ne ovat?" - Sauron, tosi kauan sitten
"Mikä p..leen hedelmä tämä on?" - Aatami Eevalle, silloin kun kaikki alkoi
"Nietzsche on kuollut." - Jumala P..leelle, 1901


Huhtikuu 2007

YMMÄR TURKULAISSI

Turkulainen aloittaa kysymyksensä negaatiolla, koska siten kielteinen vastaus ei tuota pettymystä.

Paljonko kello on?
-Ei sul tiätenkä kello o?

Pääseekö tällä linja-autolla Artukaisiin?
-Ei tää tiätenkä Persaukiste pellol mee?

Olkaa hyvä ja ajakaa autonne pesulinjalle.
-Eks sää ny saatana nää et tääl ei o kettä?

Grillikyljykset ovat valitettavasti loppuneet, mutta sisäfilettä on vielä jäljellä.
-Meil myyrä vaa oikia liha. Jos sää tahrot fläski, mee Sitimarketti.

Ei kiitos, en tällä kertaa osta partiolaisten joulukalenteria.
-Menkä helvetti siit kinumast.

Tuolla on joukko ulkomaalaisia turisteja pulassa.
-Noi molotta jottai viarast kiält. Mennä äkki pois.

Parisuhteessa: (kaunopuheisuus ei ole turkulaisen vahvimpia puolia)

Menisimmekö illalla ravintolaan?
-Haetaak Heselt pari kerrost?

Pidätkö tanssimisesta?
-Et sä mittä Lyni mun kans lähtis?

Omenakeittosi on taivaallista! Maltan tuskin odottaa pääruokaa.
-Tääl o jottai krämmälei joukos. Kuuluuk tän olla kylmä? Onk meil kunnolist ruaka kans?

Olen varsin tunnettu seuramies täällä päin.
-Mullo vippi Prima ja sit mä ole laulanu saundofrelssis taustoi. Ja Jussu morjesta munt jokirannas.

Ihanaa torttua. Sinähän olet varsinainen jauhopeukalo.
-Kyl tätä syä, mut ei tää o nii hyvä ku Askaanil.

Anteeksi että olen myöhässä. Oletko todella seissyt täällä pakkasessa odottamassa minua?
-Mää nukkusi. Orotiks kaua? Mul o vilu.

Uusi hajuvetesi tuoksuu raikkaalta.
-Sää haiset omenal.

Haluan että käytämme kondomia.
-Tota et munsse paljalttas tyännä.

Kahvipöydässä: Olen paljasjalkainen turkulainen.
-Mää ole syntyny Heirekeenil.

Avopuolisoni on kotoisin Turun seudulta.
-Muija o syntyny Tyksis.

Asun Aurajoen eteläpuolella.
-Mää asu täl pual jokke.

Asun Aurajoen pohjoispuolella.
-Mää asu täl pual jokke.

Olen innokas penkkiurheilija.
-Tapparapelit mää käyn kattomas, mut muute mää e viitti sinne hallil mennä.

Turku on Suomen virallinen joulukaupunki.
-Joulukuus Yliopistonkarul o vähä enemmä valoi ja Kauppatoril simmone kamala rautane hökötys.

Isoäitini on vakavasti sairas.
-Mummu viäti Kurjemmäkke kualema.

Opiskelijaelämässä: Meillä on fuksien kastajaiset Yliopistonmäellä.
-Mää mene illal Ryssänmäel juopottelema.

Kävele tästä viisisataa metriä ja käänny risteyksestä Rehtorinpellonkadulle. Kulje kauppakorkeakoulun ohi ja käänny vasemmalle kohti Arcanumia ja Caloniaa. Valtio-opinlaitos on niiden takana sijaitsevalla kasarmialueella.
-Eiks se tual päi o?

Olen saanut yliopistossa useista eri puolilta Suomea kotoisin olevia ystäviä.
-Mää ole jutellu pari kerta yhre Marko kans. Se o Paimiost.

Tenttikysymykset olivat haastavia. Uskon kuitenkin saavani kakkosen.
-Älyttömi kysymyksi! Uusinnas nährä.

Kolme neljäsosaa uusista opiskelijoista tulee Turun ulkopuolelta.
-Uusist vukseist sentäs joka neljäs o Turust kotosi.


Huhtikuu 2007

TAPAHTUI LAIHIALLA

- Sinäköös sem meiräm poja eilen avannosta pelaastit?
- No minä satun paikalle
- Misääs sem pipo on?


Maaliskuu 2007

TYÖPAIKKAHAASTATTELU

Turkulainen ja tamperelainen olivat työpaikkahaastattelussa, johon kuuluivat muun muassa psykologiset testit. Testaaja antoi kummallekin hakijalle arkin paperia ja kynän ja käski: "Kirjoittakaa paperiin niin monta e-kirjaimeen päättyvää eläimen nimeä kuin tiedätte."

Turkulainen alkoi heti kirjoittaa kynä sauhuten. Tamperelainen sen sijaan mietti ja mietti, mutta hänen paperinsa pysyi melko tyhjänä.

Testin päätyttyä tamperelaisen oli pakko tunnustaa mielessään tappionsa, sillä turkulainen oli koko testin ajan kirjoittanut lakkaamatta. Lopulta tamperelainen ei voinut olla kysymättä kilpakumppaniltaan:
"Kuinka sää tiesit noin paljon niitä nimiä? Nääs emmää keksiny ku hylje ja käärme."
"No onhan niit vaik kui", turkulainen vastasi. "Hyttyne, kärpäne, hiirulaine, perhone, hevone, satiaine, matone ...."}


Tammikuu 2007

KELAN PÄÄTÖKSIÄ SELKOKIELELLÄ

Kelassa on viimein havahduttu sieltä lähtevän niin kapulakielisiä päätöksiä, että asiakas ei ymmärrä mitä niillä on asiaa.
Tässä muutama malli selkokielisestä uudistetusta viestinnästä:

Asumistuki:
Ei makseta mitään. Mitäs menit sellaiseen kämppään, ettei ole varaa vuokraa maksaa. Mitä tästä tulee, jos ruvetaan jokaisen asumisia makselemaan. Muutat heti, saatana. pienempään ja halvempaan kämppään tai näin kesällä vaikka telttaan. Mikä järki tässä on, että sinulle maksetaan osa vuokrasta että pääset niillä rahoilla Turkkiin ja karaokeen. Tästä päätöksestä ei sitten voi valittaa ja jos näytät naamaasi meidän konttorilla, niin usutan vahtimestarin heti kimppuun. Tuliko selväksi vai tulenko vääntämään nenästä. Hä?

Eläkeleikkaus:
Vanhus! Nyt otetaan sinulta vähän eläkkeestä pois. Ei viitsitä vanhaa ihmistä vaivata lainkohtia ja eduskunnan päätöksiä luettelemalla. Näet sitten, kun tulee eläke, että on pienempi. Tässä vielä selkokielisesti. Eläkkeesi pienenee! Saat vähemmän rahaa! Hyvää kesää!

Lapsilisä:
Teille on kuulemma tullut toukka. Mikäs siinä, kai sitä on jotain maksettava. Mutta sen verran tulevaisuuden varalta, että et kai nyt ala niitä urakalla tekemään. Ei se ole pohjaton meidänkään rahamassi. Mistä sitä tietää kuinka kauan tätä riittää. Äitiyspakkaukset pitää olla, kelakortit painaa näille kakaroillekkin. Ei ole halpaa lystiä se. Että pitkin hampain maksetaan. Muumivaippoja ostelet sitten ja persikanmakuisia purkkimössöjä. Kuuleppas pikkupiika, kun me toimiston tädit oltiin pienten lasten äitejä, niin sideharsovaipat kuivateltiin, tissiä annettiin kolmevuotiiaaksi ja jos jotain sosetta niin pihlajanmarjasta. Silloin ei käyty synnytysvalmennuksia eikä olleet isät kädestä pitämässä kun saunassa heinätöiden ja iltalypsyn välissä kuusikiloisia pojanjölliköitä syöksysynnytettiin.

Lääkekorvaus:
Sinähän Juhani olet kun, perkele, tänne lähetät Viagrakuittejasi, että korvauksia, kuule menee meidän rahat tärkeämpiin lääkekorvauksiin kuin sinun syntymävelton kalusi tukemiseen. Onko tässä mitään järkeä, että sinä, vanha mies, alat sitä akkaasi vuosikausien tauon jälkeen kiusaamaan. Se menee siitä sekaisin ja kantaa tänne sitten lääkärin kuitteja. Tämähän on päättymätön noidankehä. Kun luonto on järjestänyt sinut pois pelistä, niin anna olla hyvä mies. Nauti ettet ole enää vaginan orja. Mitä alat itteäs kiusata mokoman värkin kanssa. Riittäköön sinulle tämä kirjeen liite. Me konttorin likat arvottiin yksi kuka on istunut kopiokoneen päällä. Turha tulla konttorille arvailemaan kuka se on. Hanki terveempiä harrastuksia, käytä liitettä katiskamallina.

Opintotuki:
Teini! Kyllä se on tämä sinun opintotukesi kanssa sillä lailla, että ei makseta mitään. Sen helvettiäkö sinä menit sinne kulttuurituottajakurssille! Mikä se sellainen kulttuurituottaja on? Mitä se kulttuuri on? Pitäisikö sinulle pöljäkkäälle maksaa tuhansia euroja, että narraat jotain patalapunvirkkaajia, joilla on korvat kuin kierrevihko. Säästäisitte ne lävistys- ja tatuointirahat niihin opintoihin. Menisit töihin, iso ihminen.


Tammikuu 2007

TIATOTEKNIIKA SANASTO - TURU GIÄL

Computer = Tiatokone
Hardware = Rautapual
Software = Se toine pual ku ei toimis
Operating system = Käyttis
UNIX = Simmone käyttis mistei kukka ymmär mittä
VAX/VMS = Iakaike vanha käyttis
DOS = Pilkeitse puulaaki käyttis
Windows = Erelise pääl akkunoi
Floppy disk = Lärppy
Hard disk = Vinkku
Hard disk failure = Vinkku kaatus
Backup = Muistik kukka otta ?
Format = Vormaati
Menu = Onk nakei ?
International settings = Säärö ulkomaaelävi vartte
Hardware failure = Rautapual kaatus
Software failure = Taitta ol Pilkeitse puulaaki tuate ?
Linux = Hesalaise sälli avuto kyhäelm
Computer professional = Joku nörtti ketä luule olevas kai jotai
Systems administrator = Mei mikrotue sälli mik ei mittä ossa
E-mail = Emmä saa tätä viälkä aukke
Attachment = Tää o tiätty vääräs vormaatis
Modem = Piippari
File = Tiarosto
CD-ROM Drive = Kaffeteline
Bus = Linkkari
Logon = Miksemä pääse sissä ?
Logout = No ny se piru pukkas mu poiees
Device driver = Jonku vehkke suhari
Plug and play = Lyä sissä ja lue Isämeirä
Display = Telkkari
Windows compatible = Taas hommi mei mikrotuel
Network = Äl ny kompastu siihe piuha
Network failure = No ny sää potkasi se piuha irti


Joulukuu 2006

JOULUEVANKELJUMI TAMPEREEN KIÄLELLÄ

Ja tapahtu niihi aikoihi, että Keisari Aukustus määräs, että se pruukaa pitääv verot koko maalle. Soli ensimmäinev verollepano ja tapahtu siilo ku nääs Kyrenius oli Syyriam maaherra. Ni jokaise tartti ryysiä verovirastoon, kuki omaan kaupunkiinsa.

Ni Jooseppiki läksi Kalileasta Nasarettii, Juuttaa maa Taaveti kaupunkii, jonka nimi om Peetlehem ku se oli meinaa itte sitä Taaveti sukua. Verotettavaks sem morsmaikkansa Marian kans, joka vartos lasta. Ja just ku ne nääs kerkis siihe kohralle, eikös Maria alkanukki synnyttää. Ja poja pyäräyttiki, ensimmäisem mukulansa, kääri ser rätteihi ja tälläs semmosee seimee sen tähre kum majapaika huushollit olit oli joka lukaasi täys.

Ja siä seurulla oli paimenia niityllä vahtimassa väliä laumaansa. Ni heirä eressää seiso Herra enkeli ja heirä ympärillä paisto Herra Kirkas valkee ja ne pelästy. Mut enkeli sano, jotta Moro! Älkää peläästykö, mää sano teille oikee ilose asia ja se koskee kaikkia muitaki. Teille o just tänää syntyny Vapahtaja, Taavetin kaupunkissa, joka or Ristus - Herra. Ja semmosem merkim mää anna, että sei lapsel löyrätte ku se on kapaloitu ja makaa seimessä. Ja siinä samassa enkeli kans' oli kauhee määrä taivaallista sotaväkee, ja nää ylisti Jumalaa ja sano:
”Kunnia olkoo Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmiste keske, jolle hällä o hyvä tahto.”

Ja ku enkelit oli mennyp paimentel luota tiähensä, niin nää sano keskenää, et kaim mar meki lähretää kiiruukaupalla Peetlemii kattoo, mitä siä nyt on tapahtu ja mistä Herra anto tiaro. Ja hehäl läks oitis ja löysi Maria ja Joosepi ja niirel lapse, joka köllötti seimessä. Tän nähressää nää sano, että mitä ne nääs oli kuullu tästä mukulasta. Ja joka ainoo, kuka kuuli paimenie sanat, oli ihmeissää.

Mutta Maria laitto korvansa taa kaikki, mitä ne oli sanonut ja miätti sitä miäleesänsä. Ja paimenet palas takasi ja mennessää kiitti ja ylisti Jumalaa kaikesta siitä nääs, mimmottia ne oli kuullu ja nähny ja niinku niille oli meinaa ilmootettu.


Marraskuu 2006

ENGLANTI-TURKU -sanakirja

Big Mac = Hesen kerrari
Business-to-business = Vaihretam muna munasse
Company = Puulaaki
Connecting people = Oleks pahas paikas?
Fitness center = Syäks napei?
First class = Pirun kallis
Grazy = Hullu mikä hullu
Home sweet home = Eimar mää lähren kotti
How do You do = Morjens
Hurry up! = Tuleksää!
Ice hockey = Tami-kiakkoo
It's a deal! = Sainpas kusetetuks!
I'll have a beer please! = Yks iso!
International = Ulkolaissi
Enjoy Coke! = En jua Kokakola!
E-mail = Emmää saa tätä auki
Light = Paha
Make love not war! = Anna nyp pikkasen äläkä rähjä!
Managing director = Meirän pomo
Sales manager = Se piänempi nilkki
Chairman of the board = Se ketä sai kenkä
Secretary = Kaffenkeitin
Please = Tosa o
So? = Kui?
Second hand shop = Vanhoi romui
Rock and roll = Hetkutan pikkase
New fashion = Kallei krekkali
Show must go on = Puulaaki kaatus, vaihretan nimi
Show-business = Komeljanttarei
See you later! = Menisis sääkin kottis vaa
T-shirt = Puulaakin mainosrätti
College = Puulaakin kallimpi mainosrätti pomoil
Team work = Porukas sählämine
Where's the toilet, please = Tarttis käyrä kusel
We are the champions! = Tepsi viä poja!
Sorry, I don't speak English = Puhusis sääki suame vaa


Marraskuu 2006

PIELAVEEN POIKA

Pielaveden poika oli ollut kesän asfalttihommissa.
- No miltee se tuntu?
- Hyvihä minuva siellä piettii.


Marraskuu 2006

POHOJALAASIA

- Meitä on kolome komiaa - minä , äiree ja minä ja äiree yhyres...
- Mihinä tolitta ku rumia tapettihin?
- Onhan se komia ja maksookin vissihin palio, mutta onko sen pakko olla nuon saatanan mautoon? ( tämän kysyn joskus parkkipaikalla Hummerin kuskilta )
- Mihinä tootta
- "hyppää, hyppää, siinon oja" , sano Esko ku sokiaa seinää päin hyppyytti.
- Ei näläkäänen tierä kuinka vaikiaa on syönehen olla.
- Miäs on ku velliä pussis vaikka seljäs lukoo notta Virkiä.
- Moomma meleko komia pari, jonsei sua lasketa.
- Kylän kohoralla komiasti, vaikka mettällä vähän kompuroottooki.
- Ennemmin paimentaa kopallisen kirppuja ku yhyren miehen kullia.
- Tulis jo talavi niin näkis mitä köyhät pukoo yllensä.
- Meni virma nuritten, sano huara ku jäällä kössäähti!
- Niin mukava että epäälyttävää.
- Son tuollaanen nyrkillä tapettava
- Kaikki saa mutta komiat ensi!
- Kaikkehen tottuu, paitti puukkoon seljäs ja siihenki tottuu, jos makaa vattallansa.
- Minen palio mitää tee, jos mä jotaki teen, niin mä makaan.
- Aina sopiva lohkaisu tupaantuliaisissa: Kyllä täällon hyvä köyhän elellä...
- Vahtaa niinku kytösonni
- Siittä asti om mulla rahaa ollu, ku äitee mun housuuhini plakkarit neuloo.
- Sitä son ,sanoo äitee ja vei tikulla pihalle.
- Kattokki notta tuut kotia ennen pirunkenkimää.
- On ollu niin kuria vuosi, ettei kasvanu ku kakarat.
- On se niin isänsä näköönen, että aiva pahaa teköö.
- Mukulan pitää saara huutaa ja kyllähän tuo huutaaki.
- Niin jännää notta puota karvasteloo
- Minkä sille voi että oon nii komia että peiliki särkyy.
- Son sitte sen sama tulooko se suoraa kanan perseestä vai kaupan hyllystä sano muori ku kakarat paskaasista kananmunista prutaji.
- Pränkkää minkäs kerkiät, muttet sä siltikää tuu saamahan.
- Pysyys ny pystys eres siihen asti ku uurestaan kaatuu.
- Josei muuta saa nii eres sokerinpalan suuhunsa, sano renki ku hyppööltä kotia yksin palas.
- Lähtee kuin purkka tukasta.
- Kohta mennähän niin notta pää klopajaa ovenkarmiis
- Kyllä soot tyhymä ku vaihroot kutomon apinaratsunihin
- Tuu ny sitte ku jo kerran miähen häpääsit, sanoo paappa ja piaraasi uuremman kerra.
- Klopit on niin miäheltänsä, että pitäs pari kertaa oikeen pyyhkäästä
- Soot varmahan Kurikasta ku niin oot olovinas
- Poijat Tulukaa Lapualle täälä saa Selekähä
- Jos et poika opi taloon säännöölle nii ala kalappia...
- Pöhönäs on mukava olla - henki haisoo ja kaatuuluttaa.
- Tulin teille ku en ihimisihin keherannu mennä
- Akkaa ja kissiä pitää potkaasta aina kun muilta askarehilta joutaa; Jos ne ei tee pahaa, niin ne aikoo.
- Kaukaa komioota ku kyrölääset
- Oo ny akka hilijaa jotta mä näen lukia
- "Si so" sanoo sussu ku putos prunnihin eikä päässy pirullakaa ylähä!
- Ja se piaru, joka ruustinnalta pääsi, olokohomun. Ilimootti pappilan piika viarahillen.
- Ei se luikoo mitää, mutta se kössährys. Sano paappa ku katolta putos.
- Nii on jano notta sylki pölisöö
- Hyvä on ja ojas ollahan.
- Olipas lyhyt vuos, sanos mummo kun koomasta herääs!
- Mihinä teitä pirettihin ku rumia tapettihin
- Se jokon ensimmääsenä vappuna katolla on yleensä ensimmääsenä myäs sairaalas!
- Se on pian oksat pois ja pala runkoo, niinku suutarin emännän joulukuuses
- Pitääs suaki hiuka hyppyyttää mökkyriäises mäes, että oppisit,kehu pappi kun kanttori väärin soitti
- Son komiaa ku on illalla liivin nappi auki.
- Valot sammuksiin ja tummut nurin.
- Komiaa sano faari ku päivää piti sanoa.
- On nii kiire jottei varistakaa eheri sanoa ku linnuks
- Pimeää niinku Pokelassa jouluna
- Siinä lepää niinku Huksvarna jäis
- Ei se kauas räi, joka rinnoollensa räkii
- Tukkakin on niinku Ojalan uuniluuta
- Toinen silakka jo talteriikilla vapajaa, ku toista suus kurmoottaa.
- Son pikkujuttu ku piika pussas.
- Kyll' on kiva ku tuloo kesä ja kärpääsiä, niin ei köyhän tartte olla yksin.
- Suu kii jottei hampu näy, sanoo akka kersoolle kun'ne maraji.
- Äläkää ny, olokaa ny.
- Kyllä kolloo olla saa muttei tyhymä.


Heinäkuu 2006

SUOMEN KIELTÄ HUUMORILLA

Joskus joutsenet näyttävät kurjilta.

Kiropraktikot vetävät lonkkaa.

Mielisairaalassa ottamani kuvat olivat pääosin onnistuneita, vaikka joukossa oli muutamia tärähtäneitäkin.

Taksifirman perustamisen perustaksi riittää perustaksi.

Arkkitehdille sattui vahinko; oli käytävä vessassa.

Saunottajan lempiasiakas on vastapäinen mies.

Mitä teit puolityhjälle pullolleni?
- Vein vajaan.

Huonon pidon vuoksi 10 panssarivaunua piti teloittaa.

Ette tulleet kutsuntoihin?!?

- Minulla oli oma syyni.

Huomenna kylvetään sanoi likainen maanviljelijä.

Kaljanjuontikilpailuissa otettiin pitkästä aikaa.

Tietokonehakkereita ei voitu syyttää, kun näyttöä ei löytynyt.

Suutari toivoi saavansa paljon kanta-asiakkaita.

Mies ajoi auton katolleen ja joutui korjauttamaan katon sekä savupiipun.

Naamiaisissa haarniskapukuinen mies oli kokoajan pelti kiinni.

Kuuntelen etupäässä rokkia, sanoi linja-auton kuljettaja.

Kumpi on parempi hevonen vai auto?

- Koneista ei ole mihinkään.

Enpäs lentänyt retkuun, sanoi kärpänen kun pummia väisti.



Toukokuu 2006

KEVÄT LÄHENÖÖ

Kevät lähenöö (vaikkee uskoos), joten tehkääpä tämä testi niin tiärättä mitä on olla pohojalaane.
Samalla huamaatta oottako itte yhtää pohojalaas-verisiä.

Muuttolinnut saapuu joka kevät Suamehen, sua askarruttaa:
1. Kuinka ne osaa takaasi
2. Mitä ne susta ajatteloo
3. Onko linnuus homoja
4. Minkä ihimeen takia ne yleensä tuloo

Meet joen tai järven rannalle kattomahan ku jäät löhtöö, muistelet paikkaa mihinä piti olla sun:
1. Laituri
2. Venes
3. Rantasauna
4. 700 rehupaalia

Vappua juhulii yleensä:
1. Ylioppilahat uus ylioppilaslakki pääs
2. Sosialistiset ylioppilahat vanha ylioppilaslakki pääs
3. Remarit ja punaporvarit koskenkorvaa pääs
4. Kommunistit kommunistiset ajatukset pääs

Parasta kevähäs on ku:
1. Ilimat lämpenöö ja kesä tuloo
2. Aurinko paistaa ja kuumottaa
3. Saa nauraa ku naapuri jää raktorilla jumihin ja sarattaa ja kirnuaa kovahan äänehen
4. Saa täyttää EU-tukipaperia

Mukavin kevähinen sanonta on:
1. Mikä vappuna katolla se pian sairaalas
2. Maalliskuu maata näyttää ojat kuivaa kaivot täyttää
3. Puut on viälä mettäs mutta ompa sonta kaikki navetan takana
4. Jonsei hellua helluntaina niin ei sitte

Kevähällä kesäaikahan siirryttäes kellot siirreetäh
1. Tuvasta pihalle
2. Vasemmasta ranteesta oikiahan
3. Yksi tunti johonki suuntaha kävelyvauhtia
4. Yks tunti autolla myätäpäivähän

Mukavin luannon ääni kevähällä on:
1. Linnunlaulu
2. Kolomosturpon pörinä öisellä pellolla
3. Lumiauran kolina maantiällä toukokuus
4. naapurin lehemien pihalle pääsyn aikahan siältä kuuluva aitojen kaatumisen rytinä ja isännän tauotoon saratus

Ensimmääsestä vaihtoeherosta saa yhyren pisteen, toisesta kaks ja niin eres päin. Olis hyvä saara vähintään 9 pistettä kokohon. 36 pistettä on jo palio pisteetä. Yli 36 pistettä on jo rouppinkitestin paikka


Joulukuu 2005

UUSI AAPINEN

Kaikki muuttuu niin nopeasti, myös Aapinen... :)

A:
Ant-ti on al-ko-ho-listi. Ant-ti-a ah-dis-taa kun a-pe-ri-tiivit on lop-pu.
An-til-le an-ne-taan lää-kä-ri-a-se-mal-la i-lo-kaa-su-a ja an-ta-bus-ta.

B:
Bertta on bimbo blondi joka tekee kadulla bisnesta.

C:
Cecilia on transvestiitti. Cecilia saa turpiin puistossa.

D:
Daavid on dorka. Daavid saa dunkkuun. Daavid on erilainen nuori.

E:
Eemeli sekaantui eläimeen. Eemelista tehtiin esimerkki. Eemelillä ei enää ole edes esinahkaa. Eemeli on erakko.

F:
Fabian on fiksu. Fabian fuulaa sosiaalityöntekijää. Fabian saa fattasta fyffee.

G:
Gabriel on gigolo. Gigolot pääsee gigimään gimmoja.

H:
Hannu on homo. Hannulla on herppes ja HIV.

I:
Imbesilli Immu imppaa kontaktiliimaa. Immun aivot sulavat ihan itsekseen.
Immusta tulee isona inisevä impotentti.

J:
Joosef asuu Jerusalemissa. Janne asuu Joensuussa. Joosef juo Jaffaa. Janne juo Jaloviinaa ja jyystää Jaanaa. Janne on järkevämpi.

K:
Kalle käyttää kokaiinia. Kallen kovassa kamassa on kuitenkin kissan kusta.
Kalle kuolee kauheisiin kouristuksiin katuojassa. Kallen kikkeli katoaa kalmistossa.

L:
Liisi on läski. Liisin läskiperse lotisee Ladan takapenkillä lauantaisin.
M:
Maunun maksa on mäsänä. Maunun mutsi on muodoton möhkäle.

N:
Nebukadaneessa on neekerityttö. Isät ja poikaystavät haluavat nopeasti Nebukadaneessalta nirrin pois.

O:
Ollilla on omituinen olo. Olli oksentaa ostarilla.

P:
Paavo popsii pillereitä. Poliisi pamputtaa Paavoa ja pistää Paavon putkaan. Paavon peräaukosta pilkottaa pukamia.

Q:
Quatseloquatil on vaikea nimi

R:
Riikka on ristihuulinen ja rimppakinttuinen. Riikalla on ripuli.

S:
Saku juo sinolia ja sitten Sakun suusta tulee sappea. Saku on sekaisin ja sitten Saku sammuu. Saku saa sairasautossa sydiksen ja sairaanhoitaja Sakulta satiaiset.

T:
Tolu on tuotemerkki. Tanja on tinneristi. Tanja tykkaa myös tolusta. Tolu on tehokasta. Tanjan tissit törröttävät tanakasti ja takapuoli tuksaa.

U:
Urpolla on ummetusta useasti. Urpo ulisee ulkohuussissa.

W:
Waldo juo whiskyä. Waldon maksa winkuu.

V:
Ville juo Viru Valgeaa. Ville ei näe enää. Valde ja Veija vievät Villeltä vaatteet. Ville jää veturin alle Vantaalla.

X:
Xavier on kolumbialainen huumekuriiri. Xavier jai kiinni tullissa. Xavier opettelee vankilassa Xylofonin soittajaksi.

Y:
Ylermi on yksinäinen. Kaikki pihan lapset kiusaavat Ylermiä. Ylermi vetää itsensä kaulakiikkuun. Lapset taputtavat.

Z:
Jaska kuuntelee ZZ-topin uusinta levya taysilla keskella yötä. Naapurin bodari hermostuu ja Jaska joutuu syömään uuden ZZ-topin albuminsa.

Å:
Åke ån ruåtsalainen. Åke menee ensi viikålla Håkanin kanssa naimisiin. Åke taitaa ålla håmå.

Ä:
Äiti on ääliö. Äiti ärsyyntyy ja lyö ämpärillä äpäriään päähän.

Ö: "Ö, ö, hö-ö", on ruotsalainen runo. Se tarkoittaa: "Saari, saari, heinäsaari". Örjan on ruotsalainen homo joka asuu Öölannissa. Örjan lausuu Öölannissa runon, joka alkaa Ö...


Syyskuu 2005

SAVOSANASTO

Verpi(löit)ä - Savon kielen verbejä

aatteluttoo - panna ajattelemaan
arvuuttoo - panna arvaamaan
entraella - parannella, korjailla
Elähän entroo! - Ole hiljaa! Osaan minä itsekin. (oma tulkinta)
hatjaattoo - lyödä, läimäyttää
hetkaattoo - liikuttaa, harmittaa
hilepotella - kävellä keveästi
Siellä se vuarj jo (männä) hilepotjtelloo kylälle.
huastella - jutella, keskustella, puhua
huastattoo - keskustella jkn kanssa, jututtaa jotakuta
hurraattoo - kaataa nopeasti ja huolimattomasti
hyökkyyttee - viedä nopeasti, jouduttaa
ilikiä, ee ilikiä - ei kehtaa, nolottaa jo ajatuskin
jallittoo - jahkailla, panna vastaan
kehata - viitsiä
Empä häntä kehtoo.
kekkuloeja - isotella
luottoo - onnistua, menestyä
lonia - valikoida, ottaa parasta päältä
Ottoo järestää, elekee lonia.
männä lehmiin - mennä lypsylle, hakea lehmät laitumelta
männä pihhaan - mennä kotiin/kotipihaan
ossaella, ossaatua - etsiytyä (perille), löytää tie
Ossootsie syyvvä kalloo? - Pidätkö kala(ruoi)sta?
tehhä heinee - korjata heinää
tehhä virtasta, tehhä AIV:tä - korjata rehua A.I.Virtasen happomallilla
toekkaroejja - hoiperrella
tunnustoo - tuntua jltkn
unehtua, unneuttoo - unohtua, unohtaa
välttee - kelvata
yhyttee - tavata, löytää kohdalta (itse teosta)

Supstantiiviä - Substantiivejä

erreös - erehdys
jorriini - kukka, huonekasvi
kotjmies - kotiin jäävä vastuuhenkilö
kuljaas - vehkeily, hupitemppu, kepponen
linjakas - linja-auto, bussi, dösä, linkku
muapaekka - maatila
taekko - talikko
tiijjaenen - tiainen

Atverpiä, luatusanoja ja sananparsia

eepoo - eipä ole
eijjou - ei ole
enistäännii - ensinnäkin
jäähä, jäöhä - hiljainen, tasaluontoinen, vakaa
kohastaa - omasta osuudestaan
Itekunnii on vastattava kohastaa.
myötääsä, myötäällee - usein, tiheään, yhtenään
minusta nähen - minun puolestani
paekalla - heti oitis välittömästi
Tulukee paekalla syömään.
sievään - nopeasti, pian
Tokkopa tuota toentaa. - ehkä ei kannata
tuasiisa - taas, taaskin, jälleen
ykkös- (-puu, -kivi) - muutama, yksittäinen
Eehän siinä pellossa olluna kun ykköskivi.
äejän - paljon, monta, runsaasti, (kylläpä)
Äejän ossoo olla pahakurine.
öyllösä päevänä - eilen

Elokuu 2005

KILIPIKONNA

-kuulehan Juakko poekaseni,, vielökös se sinulla on se kilipikonna?
-kyllähän tuo taetaa olla tiällä jossahi päen tälläe hetkellä
-no käöppä vilikasemassa oesko se tuolla meejän lehmi aetuuksessa päen

- - -

-mistee sinä isä tiesit että se minun kilipparini siellä oll ?
-näätästi nuo kantturat sen veran hermo heekoelle äskettäen, niin uattelimpa niitten säekähtänneen tuota valtelevvoo paska läjjee


Toukokuu2005

ÄÄNTÄMISHARJOITUKSIA

Jos haluat parantaa englannin ääntämystäsi, toistele näitä sanajonoja, useaan kertaan mahdollisimman selkeästi ääntäen. Ensiksi voi tuntua, että lauseissa ei ole mitään tolkkua, mutta ne ovatkin vain ääntämisharjoituksia, joiden tarkoitus on parantaa ääntämystäsi varsinaisissa puhetilanteissa.

HIGH STUCK ARE WIT TO              haistakaa vittu

RICE COUSIN KISS SUNNY               raiskasin kissani

RA PICK ARE PEAR SET TANNY              raapikaa persettäni

TO LIP US CUT HOSE SOON               tuli paskat housuun

NINETY MICE TOO               nainti maistuu

Muistakaa harjoitella ääneen (bussissa tai vaikka työpaikalla), koska mielessä ääntäminen ei vastaa oikeata puheen tuottamista!


Huhtikuu 2005

POHJALAANEN KEVÄTTESTI

Kevät lähenöö, joten tehekääpä tämä testi niin tiärättä mitä o olla pohojalaane. Samalla huamaatta oottako itte yhytää pohojalaas-verisiä.

Varmoja kevähän merkkiä on ilimas, siksi onki hyvä aika kokeella läpääsöökö Pohojalaasta kevättestiä.

Muuttolinnut saapuu joka kevät Suamehen, sua askarruttaa:

-kuinka ne osaa takaasi
-mitä ne susta ajatteloo
-onko linnuus homoja
-minkä ihimeen takia ne yleensä tuloo

Meet joen tai järven rannalle kattomahan ku jäät lähtöö, muistelet paikkaa mihinä piti olla sun:

-laituri
-venes
-rantasauna
-700 rehupaalia

Vappua juhulii yleensä:

-ylioppilahat uus ylioppilaslakki pääs
-sosialistiset ylioppilahat vanha ylioppilaslakki pääs
-remarit ja punaporvarit koskenkorvaa pääs
-kommunistit kommunistiset ajatukset pääs

Parasta kevähäs on ku:

-ilimat lämpenöö ja kesä tuloo
-aurinko paistaa ja kuumottaa
-saa nauraa ku naapuri jää raktorilla jumihin ja sarattaa ja kiruaa kovahan äänehen
-saa täyttää eu-tukipaperia

Mukavin kevähinen sanonta on:

-mikä vappuna katolla se pian sairaalas
-maalliskuu maata näyttää ojat kuivaa kaivot täyttää
-puut on viälä mettäs mutta ompa sonta kaikki navetan takana
-jonsei hellua helluntaina niin ei sitte

Kevähällä kesäaikahan siirryttäes kellot siirretähän:

-tuvasta pihalle
-vasemmasta ranteesta oikiahan
-yks tunti johonki suuntaha kävelyvauhtia
-yks tunti autolla myätäpäivähän

Mukavin luannon ääni kevähällä on:

-linnunlaulu
-kolomosturpon pörinä öisellä pellolla
-lumiauran kolina maantiällä toukokuus
-naapurin lehemien pihalle pääsyn aikahan siältä kuuluva aitojen kaatumisen rytinä ja isännän tauotoon saratus


Helmikuu 2005

PIÄNE

Tamperelaine ihmettel Turu reissuj jälkke heimoveljelles, ett on ne nääs tarkkoi ja tietävi noi Turun likat. Toine siihe et "ai kui"?.
- No kun se tiesi mun kädestä, ett mul on piäni.
- Ei helvetissä voi nääs tiätää. Millai se sen teki?
- No mää sanoin sille kädestä päivää ja se sano mulle jotta ompas sulla suuret käret
ja mulku ova niin piäne! Kyllä se sen kärestä tiäsi nääs.


Joulukuu 2004

JOULUEVANKELIUMI RAUMAN MURTTEL


Siihe aikka anno keisar Augustus oorderi, ett koko valdkunnas täyty ruvet kokkoma vero. Tämä verongokkominen ol ensmäine lukkuas ja tapadus sillon go Syyria ol Kyreniuksen gomenos. Kaikki käveväkki sitt skriivaamas puumerkkis verorullaha, jokane omas kaupungisas. Joosef läks kans Galileast, Nasaretin gaupungist ja men maksama veros Juudeaha, Daavidin gaupunkkihim Beetlehemihi, sill etä hän ol sama sukku kon Daavid.

Hän läks sinn yhdes morssemes Marian gans ko odott last. Ja sill aikka ko hes siäll oliva, rupes Maria synnyttämise aika olema liki, ja nii hän sitt synnytt poja, esikoises. Maria kiärs kapalvyä lapse uumill ja pan sitt lapse makkama seimehe, sill et kestkeevris ei ollu yhtän dyhjä huanett.

Likipaikkeil ol karipoikki yätisse aikkan gedollp pitämäs vaari lamppaistas. Ja niingon duaksaus heijä edesäs seisos Herra engel ja Herran girkkaus ott heijä lämmjä sylyhys. Ja karipoja olivap pelko hallus. Mutt sitt engel sanos heill: "Älkkäm beljäkk! Mnää näättäk ilmotan deill oikke ilose asja ja siit piissa lysti kaikell väell. Tänäpä on deill Daavidin gaupungis syndyn Vapattaja. Hän on Gristus, meijä Herran. Tämä olkkon deill merkkin: te löödätt lapsen go huila kapalvyäses seimes." Ja siins samas ol engli ymbrillt taevast kotosi olevi soldaatei ko nostiva Jumalan gorkkjan graadihi näi sanomal: "Jumal on gunnjahas nostett häne omas korkkeudesas ja maam bääl elävä raohas kaikk ihmsek ko Jumal o rakkautes slääppihi ootan!"

Ko engli oliva mennt takasin daevasse, niin garipojap paohasivak kesknäs: "Ny me lähdengim Beetlehemihi! siäll mes sitt nää sengi, ett mitälai oikke on dapattun, juur se, ming Herr meill ilmott." Ja he läksiväk kiiruman gaupall ja löysivä Maria ja Joosefi ja lapsen go makas seimes. Ko het tämä huamasiva, het tekiväs selkko siit, ett mitälai jutui he oliva lapsest kuull. Joka ainu kon guul karipoikatte sana, ihmettel oikken dosidas. Mutt Maria pistikin gaikk nuukasten gorjuhu sydämehes ja syynäskel siit asjoi sitt iha omas raohas. Karipoja läksivä takasi ja liitlivä ja ylistivä Jumala nöörimä jälkke se johdost, mitä he oliva nähn ja kuull. Kaikk luanist muutongi juur jämttist niingo edelkkätt ol sanot.


Lokakuu 2004

STADILAISTA

Näin paljastat maalaisen !

Stadin asukkaista noin puolet on landeja. Eli kun stadilainen lähtee kaupungille dallaamaan, on hänellä osapuilleen fifty-fifty -mahdollisuudet väistellä lantatatteja (landelaisen laskuopin mukaan voimasuhteet ovat vihti-vihti).

Monen stadilaisen mielestä pääkaupunki on jo lopullisesti savolaisten ja muiden mongertavien junttien saastuttama. Vielä on kuitenkin saumat klaarata: Vältä landelaisten seuraa aina ja iankaikkisesti. Opi tsennaamaan vihollisesi ystävien joukosta. Tässä jutussa ohjeet !

Dunkkis täytyy aina tsekata. Landelaisten elämän perusaine on lanta ja se on tuhtia kamaa döllikseltään. Paraskaan parfyymi ei peippaa skarppia klyyvaria. Kun sköndä alkaa döfätä, ole tarkkana: lähistöllä smyygailee jurvatappi. Usein lande dunkkaa myös svettikselle. Niillä on karvabresa kaalissa kesät talvet ja se hautoo kyllä knuburan siihen pisteeseen, että fledan alla syntyy uusia alkuaineita. Landejen kainalot eivät juuri saippuaa ja dödöä ole nähneet; kalakukko on ainoa asia, joka tsittaa siihen mestaan luonnostaan.

Kledjut paljastavat monen landelaisen. Hagiksen torilla näkee gamloja starbuja, joilla on huterat pussibyysat. Käsittämätöntä, että sellaiset releet ovat yleensä ehjät. Niiden gubbejen faijanfaijat ovat nimittäin ridanneet tasan samoissa bralloissa Laatokan yli jäitä myöten kesällä 1886.

Keski-ikäinen juntti erottuu Stadissa todella iisisti. Myrkynvihreää strigaasia ja violettia skragaa kun ei käytä kukaan muu kuin navetan kunkku ja ometan keisari. Lisäksi niillä on remmipläägät, joissa on korkea puubottne.

Nuoremman polven nurmivasarat luulevat, että ne näyttävät stadilaisilta kalliissa kledjuissaan. Lacoste-skjordalla ne eivät kuitenkaan pysty hämäämään skarpilla öögalla siunattua havainnoitsijaa. Juniorijuntti kärähtää snadista ja hikisestä skeggestä sekä ilmeestä, josta lyysaa turpeen pohjimmainen olemus.

Tsekkaa murre. Öörat höröllä on hyvä olla. Lande paljastuu usein pamlausvaiheessa. Miumau-kieltä myllertävä rasvanaama on taatusti bunkannut ikänsä talikon varressa. Landelaiset yrittävät usein flöitata olevansa stadilaisia solkottamalla slangia. "Mie oon tatilainen" ei kuitenkaan pysty vakuuttamaan paljasklabbista. Osa landeista höpisee omaa Riihimäki-slangia ja luulee, että se menee täydestä. Jos kuulet jonkun kutsuvan spåraa raitsikaksi, dösää linkuksi, Stadia Hesaksi, snagaria nakkariksi tai Sörkkaa Sörkäksi, smiittaa oitis; jossain on navetan ylisiltä pääkaupunkiin dyykannut tahnapää.

Skönellä huimaa. Skönestä heinäpläägät ei snaijaa mitään. Finnjetillä ne spyttaavat parijonossa heti, kun botski snadisti kungaa. Kaiken lisäksi ne studaavat, että tappi on irti ja voda luudaa ineen.

Mutta! Kaikissa asioissa savihatut eivät ole toivottomia. Jos epäilet jonkun kundin olevan bastussa syntynyt, iske sille kirves ja koivupölli handuun. Aito lande hakkaa veduja kuin heikkomielinen. Tai ojenna kundille kippo multaa, se hiffaa sieltä tuhat daggaria. Tai käske karjun heittää metski jonkkaan. Jos se on jauhonaama, se jallittaa viidessä minuutissa sata skitaria.

Tai lyö HK:n sininen tsiegura sen hudan eteen. Jos se skruudaa sen kuorineen, se on Kihniöltä. Jos se dokaa huikalla koko flindan shivaa päälle, se on vieläkin syvemmältä.

Ja vielä yksi saletti konsti: Pane epäilyksenalainen pluggaamaan tää juttu. Aito ryynipora ei bonjaa sanaakaan.


Elokuu 2004

SAVONKIELEN SANAKIRJA TURISTILLE

(Savon sanomista laenattua)

Tarvitsetteko nopeasti pari sanaa savoksi? Eikö oluen tilaus tai oikean reitin kysyminen tahdo onnistua? Tässä tarjolla apu. Savolaisen Asterixin kääntäjänä tuttu Olavi Rytkönen Pielavedeltä on koonnut tällaisia tilanteita varten tiivistetyn sanakirjan. Sanakirjasta turisti löytää savonkieliset käännökset juuri niille arkipäivän sanonnoille, joita hän useimmiten tarvitsee matkoillaan.

PERUSSANASTO

Yksi = Yks
Kaksi = Kaks
Kolme = Kolome
Neljä = Neljä
Viisi = Viis
Kuusi = Kuus
Seitsemän = Seehtemän
Kahdeksan = Kaheksan
Yhdeksän = Yheksän
Kymmenen = Kymmenen
Sunnuntai = Sunnuntae / Pyhäpäevä
Maanantai = Muanantae
Tiistai = Tiistae
Keskiviikko = Keskiviikko
Torstai = Torstae
Perjantai-= Perjantae
Lauantai = Laavantae
Kyllä = Jo tokkiisa!
Ei = Ee...
Olkaa hyvä! = Olokee hyvä! / Hek!
Kiitos = Kiitoksija
Anteeksi = Anteeks
Ei kestä = Eepä kestä
En ymmärrä = Mittee?
Hetkinen = Outahan hollin aekoo
Anteeksi, mitä sanoitte? = Mittee työ sanoja?
Hyvää huomenta = Hyvvee huomenta
Hyvää päivää = Hyvvee päevee
Hyvää iltaa = Hyvvee iltoo / Hyvvee illanköllykkätä
Hauska tavata! = No terve vuan terve!

Ravintolassa:
Tarjoilija, saisinko ruokalistan! = Tarjoelija hoe, piästäskö myö syömään?
Mitä teillä on lounaslistalla? = Mittee teillä oes näen päevällä?
Saisinko teelusikan? = Viskooppa melekutin!
Neiti, saisinko tulitikkuja! = Toesijako tikkuja!
Saisinko kylmää juotavaa? = Saesko kylymee juotavoo?
Saanko oluen! = Toesijako kaljan!
Saisinko paikallista olutta? = Oesko jottae tämänseuvun kaljoo?
Haluaisin kalakukon! = Ottasin yhen kalakukon!
Tullissa:

Minulla ei ole mitään tullattavaa = Ee kaet mulla mittää...
Joku varmaan laittoi tämän cannabiksen taskuuni = Joku sen piliven minun povveen sujjaatti.
Tämän täytyy olla erehdys = Tämän pittää olla erreys
Minun täytyy nyt poistua! = Minun on nyt lähettävä!
Missä on Suomen suurlähetystö? = Missee on Suomen suurlähetystö?

Hotellissa :
Mihin voin parkkeerata? = Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen?
Onko tullut postia nimelläni? = Oesko minulle mittään postija?
Onko teillä suomenkielisiä sanomalehtiä? = Eekö tiällä oo ku ulukolaesija lehtiä?
Onko hotellissanne vapaita huoneita? = Ee sunkaan tämä täännä oo?
Tilaisitteko taksin, kiitos? = Kehtootko kuhtua mittarin?
Millainen jännite on hotellinne pistorasiassa? = Pystyykö tiällä parranajjuun?
Kiillottaisitteko nämä kengät? = Sujjaatappa vähä kiiltoo sömplikkääseen!

Virkavallan kanssa :
Haluan tehdä ilmoituksen varkaudesta = Pitäs ilimottoo varkaavesta
Noutakaa nopeasti lääkäri! = Hakekee liäkärj ja joutuin!
Olen kadottanut lompakkoni = Minä oun hävittännä lompsanj
Apua! = Aattakee!
Minut on ryöstetty! = Niin ne vuan putsas, juuttaat!
Missä on lähin poliisiasema? = Misteehän löötäs virkavaltoo?

Palveluja hakemassa :
Missä on wc? = Oesko tiällä vessoo jossaen
Puhutteko suomea? = Huastellaanko sitä suomee?
Otatteko vastaan matkashekkejä? = Kelepooko tiällä matkasekit?
Paljonko se maksaa? = Mittees sinä siitä pyytäsit?
Voinko maksaa tällä luottokortilla? = Mitteepä jos vinkasutat vissoo?
Voisitteko kirjoittaa sen paperille? = Pistätkö kuule tähän ylös?
Vieläkö olisi Ring-side -paikkoja? = Piäsisköön vielä ihan sinne pieksäntäaetuuksen kuppeeseen?
Miten vakuuttavaa harhauttelua! = Sehän kusettelloo kaekki!
Saisinko postimerkin kirjeeseen? = Ee kaet tämä merkitä kule!
Haluaisin vuokrata polkupyörän = Ottasin munamankelin laenaan
Milloin se on valmis? Tarvitsen sen huomisaamuksi = Jokohan tuon uamulla saes?
Mitä kello on? = Mittee se kello tähän aekaan näättää
Onko tämä Kuopion tori? = Mahettannoonko olla Kuopijon torilla?
Saammeko leiriytyä teidän maallenne? = Suahaanko myö olla teijän mualla yötä?
Milloin lähtee seuraava bussi Rautavaaralle? = Millonka lähtöö seoroova linja-aato Raatavuaralle?
Ostaisin lipun = Ostasin piletin
Haluaisin filmin tähän kameraan = Löötyskö vilimiä kameraan?
Kauanko filmin kehittäminen kestää? = Millonka on kuvat valamiina?
Missä kirkko sijaitsee? = Missee piruntorjuntapunkkerj on?
Autossani on vika = Aato meenoo renata
Tarkistakaa öljy = Tarkastakkee öljyt
Mistä täältä voi ostaa Hugo Bossin valmistamia asusteita? = Mistee tiältä suap niitä Pomo-Huukon vuatteita?
Voisitteko ottaa puhelun tähän numeroon? = Pirraatatko tähän numeroon?
Missä on lähin alkoholiliike? = Ossootko neovoo paekallisseen viinakaappaan

Miesten sanasto :
Olen tietoisesti valinnut sinkkuelämän = Minnoun jiänä vanahakspoejaks
Kärsin rytmihäiriöistä = Pumppu rylykkyvää omia aekojaa
Olen vakavasti otettava ihminen = Minnoun tolokun immeinen
Puhaltaisitteko silmäproteesiini? = Kehtootko puhua minun tekosilimään?
Ei auennut, uudestaan! = Ee aavenna, uuvestaan!
Jätä viesti äänimerkin kuultuasi = Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo!
Haluaisitteko harrastaa kanssani seksiä? = Oeskohan teillä sänkypolokkaan taepumuksia?
Kuinka paljon maksaa koko yö? = Paljonko tekis koko yönseuvulta?
Haluaisitteko naimisiin kanssani? = Miltee se tuntus vielä joskus muata meijän sukuhauvassa?
Olisiko neideillä halukkuutta ryhmäseksisessioon? = Löötyskö lähtijöetä mulukkutalakoesiin?
Olet viehättävän näköinen neitokainen! = Sinnout läsäkän näkönen pimu!
Käsittelyvirhe pilasi hauskan hetken tekokumppanin kanssa = Minä kun sitä parparoo tissistä purasin nin eikö tuo piru pierassu ja lentännä ikkunasta pihalle!

Kohteliaita sanontoja eri tilanteisiin :
Pankaa se linkkuveitsi pois, pyydän! = Paa poekkeen se lipstuikkarj!
Liukastuin ja loukkasin lonkkani = Pyllähin persiillenj ja särin ronkkonj!
Onko täällä skini-ongelmaa? = Hyppiikö tiällä lanit silimille?
Anteeksi, ei ollut tarkoitus töniä = Mäne muuvalle siitä torottammaan!
Olen pahoillani = Häh, mikä se...
Anteeksi häiriö = Kuulettako työ!
Pääsisinkö tästä ohitse? = Väestähän vähäsen
Olen pahoillani, en polta = Osta vuan omat tupakkis
Tarkoitukseni ei ollut loukata neitiä = Oo tässä akkoen mieliks!
Ei, en sanonut teistä mitään = Mittees siinä toljotat?
En toki haastaisi riitaa noin ison miehen kanssa = Outtele siinä, minä kutun poejat!
Menkää tiehenne! = Alakakee kalappia!
Ei, en aio antaa teille savuketta, senkin huligaanit! = Suatta uskoo, että sätkee ee tipu, helekkarin roestikkaat!
Mitä tämä tarkoittaa? = Mittees se tämä meinoo?
Enhän toki luule, että te olisitte häiriöksi vain sen takia, että olette romaneja = Viskoo se kalja huiviis ja veppaele pihalle
Olen romanikulttuurin ystävä = Sorsasalossa jos vinkit tietää voep suaha rahhookii!
Korvaan toki teidän päälle kaatamani oluen = Jos neitille passoo korvoon luonnossa kun tuntuu hoosut jo olovan märkänä...
Ei, en tuijottanut teidän puolisoanne = Määppäs ukko pelloomaan pottia jokssii aekoo!
Ymmärrän toki, että te olette täysin kunniallinen nainen = Jos passoo että pankkisiirron annat nin mikä ettei




Joulukuu 2003

SANONTOJA
(Alunperin kirjasta "Uutissi Turust")


Tärkeimpiä sanontoja ja sanoja:
Luvallanne (jos sallitte) Annaskummää
ehkä, kenties Tiärävaik
ei se mitään, ei kestä kiittää Kaara itelles
en tiedä jaa-a
en ymmärrä kui
Hauska tavata pitkästä aikaa Viäläk sääki elät?
heti täsä paikas
hetkinen varrosvähä
olkaa hyvä hän o höveli
hyvää huomenta, päivää Morjens!
hyvää iltaa Ehtot
hyvästi Atjöö
iltapäivä ehtopäivä
kiitos takka vaa
maljanne! otetas sit taas!
kuka? ketä?
miksi/miten? kui?
minulla on nälkä onk nakei
miten hauskaa! nimpalhiano!
miten ikävää! nimpalkauhia!
miten voitte? kuisso?
paljonko tämä maksaa? kuimpal?
se on kallis nimpal?
se on edullinen nimpal?
Saisinko pullon virvoitusjuomaa? Juatavapullo!
Saisinko tuopin keskiolutta? Iso pölö!
Saisinko menun, olkaa hyvä Onk mittä ruoka?
Sallitteko, että poltan? Onk tikui?
Suokaa anteeksi opperhana
Tarjoilija!/Neiti! Hei!
Tuli on irti! Varo prasu!
Tänä iltana tänäpänehtost
antiikkitavaraa vanhoi romui
anteeksi, olen hämmennyksissäni Mää olen Tampereelt

Ein kautta:
Vaiheet:
1. Menek tämä Runosmäkke? (Turkuun juuri muuttanut)
2. Ei tämä Runosmäkke me? (20 vuotta Turussa)
3. Ei tämä tiättykän mihenkä Runosmäkke me? (yli 50 vuotta Turussa)
4. Onk tää Onnikka? (Sisä-suomen metsäläinen)

Boonuslauseita:
Kaupassa: Ei sul mittän silakoi kumminka ol?
Puhelimessa: Ei Mäkinen sattumalt ol talos?
Myyntityössä: Et sää mittän pölynimuri ostasis?
Romanssia rakentaessa: Em mää Teil si voisis yösseks tulla?



Lokakuu 2003

ENGLANTI-TURKU SANAKIRJA



Make love not war - Ann ny pikkase äläkä rähjä
Business to business - Vaihretam muna munasse
Company - Puulaaki
Connecting people - Olek pahas paikas
Fitness center - Syäks napei?
First class - Pirum kallis
Home sweet home - Eimar mää lähre kotti
Hurry up! - Tuleks> ää!
International - Ulkolaissi
Enjoy coke - En jua kokakola
Managing director - Meirän pomo
Sales manager - Se piänempi nilkki
Secretary - Kaffenkeitin
Systems adminstrator - Mei mikrotue sälli ko ei mittä ossa
Please - Tosso
Second hand shop - Vanhoi ryji
New fashion - Kallei krekkali
Show must go on! - Puulaaki kaatus
Showbusiness - Kommeljanttarei
See you later - Menisis sääki kottis vaa
T-shirt - Puulaaki mainosrätti
Teamwork - Porukas sählämine
Sorry, I don't speak english - Puhusis sääki suame vaa


Helmikuu 2003

SAKSAN KIELESTÄ


Saksan kielen perusperiaatteita Saksan kieli on suhteellisen helppoa. Se, joka osaa latinaa ja on tottunut sanapäätteisiin, oppii sitä vaivattomasti. Niinhän saksan kielen professorit tapaavat sanoa aina ensimmäisellä oppitunnilla.

Sitten aloitetaan opettelemaan der, das, den, dem sekä die, joiden sanotaan olevan ihan loogisia. Jotta ymmärtäisimme miten helppoa se on, otetaanpa esimerkki:
Aluksi, ostakaapa suurenmoinen saksankielinen kirja, joka kertoo hottentottien tavoista (auf Deutsch: Hottentotten). Kirjassa kerrotaan kenguruista (Beutelratten), joita pyydystetään ja laitetaan häkkiin (Kotter), jotka ovat kankaalla (Lattengitter) peitetty. Näitä kankaalla peitettyjä häkkejä kutsutaan saksaksi (Lattengitterkotter) ja koska niissä on kenguru sisällä, niistä tulee (Lattengitterkotterbeutelratten).
Sattuipa kerran, että hottentotit saavat kiinni murhaajan (Attentater), jota syytetään erään äidin (Mutter), siis hottentottiäidin (Hottentottermutter) murhasta. Tällä äidillä on tyhmä ja tankkaava poika (Stottertrottel). Tämän vuoksi äitiä kutsutaan saksaksi (Hottentottenstottertrottelmutter) ja hänen murhaajaansa (Hottentottenstottertrottelmutterattentater). Poliisi nappaa murhaajan kiinni ja laittaa hänet väliaikaisesti kenguruhäkkiin (Beutelrattenlattengitterkotter), mutta voi! Vanki pääsee karkuun. Suuretsinnät alkavat välittömästi ja eipä aikaakaan kun eräs soturi palaa kylään huutaen:
- "Sain murhaajan (Attentater) kiinni!"
- "Niinkö? Kenet?" kysyy päällikkö.
- Lattengitterkotterbeutelrattenattentater", vastaa soturi.
- "Mitä? Senkö murhaajan, joka oli kankaalla päällystetyssä kenguruhäkissä?" kysyy hottentottien päällikkö.
-"No sen juuri," vastaa hottentotti, Hottentottenstottertrottelmutterattentater" (Murhaajan, joka tappoi hottentottiäidin, jolla oli tyhmä ja tankkaava poika)
-"Mutta siinä tapauksessa," sanoo päällikkö, "olisit voinut heti sanoa, että sait kiinni Hottentotterstottertrottelmutterlattengitterkotterbeutelrattenattentater


Marraskuu 2002

KUMMOTTO RAKKAUS TUNNUSTETTA?


Täst sää vois lukke kummotto "i love you" sanota eri kiälil:

Enklanniks = I love you
Espanjaks = Te amo
Ranskaks = Je taime
Saksaks = Ich liebe dich
Japaniks = Ai shite imasu
Kiinaks = Wo ai ni
Ruattiks = Jag älskar dig
Suameks = Hyvännäköne perse



Marraskuu 2002

WIINAN WAROTUKSI VUARELT 1644


Enämbi viina saattaa ihmisen tompelixi,
wiisaat willidze ja hullut teke vielä hullummax,
turmele taidon, sytyttä hecuman, saatta capinan ja punaiset silmät:
teke köyhäxi ja kiwuloisexi, ilmoitta salaisuudet,
kohoitta Jumalan wihan, ja saattaa cadotuxen.
Sen tähden ei yxikän pidä juoman enä cuin tarpeexi ja terweydexi.
Juoda myös ilo picarit, eli iloxi ystäwällises cocouxis ei ole kielty,
cosca ylönpaltisus estetyxi tule, ja taito, tieto ja ymmärrys talles on,
ja wircans töihin sovelias. Pitä siis waari otettaman,
ettei yxikän määrä mital ja ylönpaltisudel pacota ja yllytä toistans
(erinomaisesti Nuorucaisia ja waimo wäke, ja ei yhtäkän)
ylidze sen Jumalisen tahdon, woiman, terweyden ja cunniallisuuden.

Laurentius Petrin saarnakokoelmasta Selityxet Joca-Päiväisten Huomen-Ehto- ja Ruocalucuin eli Siunausten yxinkertasil Saamoil edespannut Laurentius Petri Aboico Minist. Verbi Dei in Loimi-Joki. A. 1644.



Lokakuu 2002

LENTOMATKA ESTONIAN AIRILLA


-tervetuloa estonian airin koneeseen!
-tere tulemas temab ilmalaev eestilinje!

-toivomme kaikille onnistunutta lentoa
-toivoma kaigil hubasa ilmasroikkuma

-aurinkoista säätäkin on luvassa
-selleperäst hikielu vannottu teitil

-aiomme lentää kahdeksan kilometrin korkeudessa
-riibuma tän ilmaroikkuma ajan kasise kinttupolku korges

-tuulisuus matkan aikana saattaa aiheuttaa ilmakuoppia
-tukeva myräkäntynkä reisin varrel saattab ohjata nupi eel suppilomottui

-perille saavumme noin kello neljä
-tulemast nupibaigal visarin olles nelgusen kohal

-tarjoilemme matkan aikana virvokkeita, lounaan ja alkoholia
-serveeram ilmasroikkuma välil kostugeit, paksumpi eines et nupihimmennyslitgui

-alkoholin suhteen toivomme varovaisuutta ettei tulisi rähinöitä
-kok nupihimmennyslitgui tulema, toivoma et vahtima toveri tarpeeton turbakäräjä esto

- elektroniset laitteet on suljettava, tai keskusteltava lentoemännän kanssa saako niitä käyttää
-kaig voltiperäse kabula umbes tai räägitte reissuemol mihi se kähvellät

-nousun ja laskun aikana sekä paikallanne istuessa turvavyöt on pidettävä kiinni
-kohotukses et myöhemäs multa lähestymises segä perspaiga olles pitämä mahasolgi tiugas

-laittakaa laukkunne istuimen alle tai hattuhyllylle
-gantamugse aset perspehmige al taig pipolangul

-wc:t ovat koneen takaosassa
-helpotuskobbi ol ilmalaeva häntäpääs

-turvaohjeet ovat jokaisen istuimen alla
-apulabbu jokisess persis ligi

-koneessa on ainoastaan yksi varauloskäytävä, se on merkitty kahdella valolla
-ilmalaevas ol yksistes et pakoaukko jok ol kaksisel tuikul viisattu

-pakkolaskussa kattoluukut aukeavat ja sieltä laskeutuu muovikassi
-ko ilmalaeva motori laga rähinoimä vägipakol, avautub tirkistysläpi, et putkahtab plastiikkass

-laittakaa pussi kasvoillenne hengittämisen helpottamiseksi
-pange vuoan kass piähä, kyll se siit...

-tarvittaessa ottakaa yhteys lentoemäntään, joka aina välillä kyselee vointianne
-ko oma älli ei mingälaist hyöty, ottage kontakti reissuemo, ko alinoma kysele kus sugune tauti sus o

-hyvää matkaa
-head reisi



Syyskuu 2002

SAVOLAINEN HOROSKOOPPI

PÄSSI (21.3. - 20.4.)
Pelekkee rakkauven roesketta ens vuonna! Vaekka ylleesä oot kovapäene, nii nyt aivos on muuttunna onnesta hyytelöks. Välillä toentas pistee vastaannii, ies vaehtelun vuoks. Pistät rahhoo kaekkeen turhuuteen, mutta semmosia seleväpäesyyven hetkiä ee sulla oo että moesta huomoesit - puhumattakaa että siitä välittäisit. Mutta vielä se arki alakaa sullakii...
SONNI (21.4. - 20.5.)
Yritähän vähä hillitä ihtees, sinä niät vieläkii liijan ussein punasta ja raevostut sen taotta turhan päeten. Toesaalta oot hyvinnii enerkinen ja ihan puhkut tarmoo. Kato kuitennii mihin suuntaan puhkut, sillä suuhykieniassa oes parantamisen varroo. Tilloo aeka hammasliäkäriltä.
VELJ'MIEHET (21.5. - 21.6.)
Veljekset on ylleesä ko ilvekset, mutta sinun perhesuhteissas on nyt toevomisen varroo. Viekee ies huonekalut ulos enneku ruppeette selevittelemmää väliänne. Tiijossa on rytinöö - saerasaato ja polliisi kannattaa kuhtua paekalle jo etukättee.
RAPU (22.6. - 22.7.)
Sun kukoistukses kuorestaan, kerrankin puhkeaa. Mutta ee kuitenkaa vielä ens vuonna. Terveyen kanssa on pieniä ongelmia; esimerkiks rutto suattaa vaevata.
ILVES (23.7. - 22.8.)
Sinusta tuntuu että vanahenet ihan silimissä, korvattii alakaa työntee tupsukarvoo. Mittää et asialle maha, seon sinun kohtalos. Joskushan vanahuus ja viisaus kuuluvat yhteen - mutta ee kuitenkaa sinun tappauksessas.
VANHAPIIKA (23.8. - 23.9.)
Ens vuonna viskoot turhat estot nurkkaan ja ruppeet rymyämmään! Liikunta kuuluu entistä tiukemmin sinun ja lähheistes elämään.. Erityisen rivakkoo liikuntoo suavat muitten leuat, kun hyö märehtivät sinun tekemisiäs.
PUNTARI (24.9. - 23.10.)
Joka vanhoja muistaa, sitä puntarilla piähän! Unoha siis omat ja muihennii velat ja vipit ja aloita uus vues puhtaalta pöyvältä. Unoha myös liiallinen tarkkuus ja muista että likiarvo voep olla arvo sinänsä.
MÄNTYPISTIÄINEN (24.10.- 22.11.)
Intohimot jylleevät entistä hurjemmin ens vuonna. Et malta pysyä yhessä kohti, vuan pörreet kukasta kukkaan. Toesaalta ossoot olla niin pisteliäs, etteivät heekomaat sinun kanssas pärjee ollenkaa. Pikkusen armoo voesit osottoo muillekkii.
KUKKO (23.11. - 21.12.)
Sinä se haluat olla aena ensimmäesenä ja suuna piänä joka paekassa! Semmosessa elämässä on vuarasa; kaaloja on katkastu pienemmästäe synnistä. Haluasit olla vappaa ku taevaan lintu, mutta se jiä haaveeks; lennot loppuu lyhyeen ja alatulo on yhtä issoo tömähystä.Pysy siis kot'orsilla ja tyyvy siihen että suat tyrannisoija kot'väkkee ja työkavereita.
PORO (22.12. -20.1.)
Tällä petterillä on turhan punanen nenä etennii syntymäpäeväsä aekaan! Valomerkki tulloo ennenku huomootkaa ja sen jäläkeen on ihan oma valintas haluatko kävellä vae kontata kottiis. Sinnoot välillä ko vanaha jäkälä; et hyväksy mittää uuvenaekasta. Yritä kuitennii pysyä mualliman menoss mukana, lähe vaekka matkoille. Kannattaa suunnata pohjoseen päen.
VES'MIES (21.1. - 19.2.)
Suo siellä, vetelä tiällä - siinä ens vuoen ennuste. Katto vuotaa, pyykkikone särkyy, virtsatietulehus isköö ja nenäliina kastuu - jospa seoroova vues oes vähä aarinkoesempi.
MUIKUT (20.2.-20.3.)
Talavi tekköö sinusta ihan tönkön, joten koetappa vähä vilikastua. Herätät kyllä mielenkiintoo muissa ja ihhailijat virittelövät kilivan sinulle verkkojaan. Erityisen hyvin sinulla synkkoo kukon kanssa, jonkinlaene yhteenliittymä on mahollinen ens vuonnakii.



Syyskuu 2002

PAIKANNIMIÄ


1 Varvi (tienviitta Raahessa)
13 Kuhnusta (tienviitta Nunnalahdella tiellä 18 Joensuusta 70 km pohjoiseen)
Ala-Lemu (Kaarina)
Ala-Mulkku (Vaala)
Alapää (Hippi, Nurmo)
Annamarinhaara (Savo)
Amerikka (Pori)
Amerikka (Vieremä)
Arabia (Kehvon lähellä)
Arkala (n. 30 km Oulusta Kuusamoon päin)
Arkkukari (Raahen lähellä)
Aska
Askainen
Askainen-Lemu (tie Varsinais-Suomessa)
Egypti (Runni, Iisalmen lähellä)
Egyptin Korpi (Nurmes)
Ekola (postinumeroluettelossa)
Elinmylly (Joensuun ja Kiteen välillä)
Fålafjärt (Saaristomeri)
Halivaara (Polvelan ja Kaavin välillä)
Hammaslahti (Pyhäselkä)
Hankala (Kurusta Ylöjärvelle päin)
Hassis (Keski-Pohjanmaa)
Helsinki (Taivassalo)
Helvetinkolu (Ruovesi)
Hepojoki (Piikiö)
Hevonkack (Turun saaristossa)
Hevonperse (Pudasjärven tai Kuusamon korvilla)
Hevonvittu (Kuusamo)
Hiljaisten miesten laakso (Tampereella)
Hindsby (Sipoo)
Hippi (Nurmo)
Homeperseensuo (Haminan lähistöllä)
Horo (postinumero 64740)
Hunninko (Urjala)
Hytti (postinumeroluettelossa)
Hölö & Mörkö (tienviitat Tukholman ja Södertäljen välillä)
Impiö (Oulun seudulla)
Inha (postinumeroluettelossa)
Iso-Melanen (Paltamo)
Isomulkku (Oulujärvi)
Jalanluiskahtamavaara (Inari)
Jerusalemi (Joensuu-Ilomantsi-tien varrella)
Juntti (Kuhmo)
Junttikylä (Pyhäsalmi)
Junttila (talo Paltamossa)
Kakkarainen (entinen tila Skanssinmäellä Turussa)
Kalmankaltio (Lappi)
Kalmari
Kalsaari
Karvala (postinumeroluettelossa)
Katinhäntä (Laitila)
Kattila (Nuuksio)
Katuma (Hämeenlinna)
Kekkonen (Ruovesi)
Keskimulkku (Oulujärvi)
Ketunperä (Raahen lähellä)
Kiimankulma (Urjala)
Kinkku (Kermajärvi, Heinävesi)
Kissanloso
Kissanpiiskaajankuja (Kristiinankaupunki)
Kinthanhukkamajarvi (Inari)
Kivesjärvi (Paltamo)
Kiveskylä (Paltamo)
Kiveslahti (Paltamo)
Kivesvaara (Paltamo)
Koirankyrpäoja (Onkamojärvi, Salla)
Koiransellaisenoja (Rovaniemeltä Kittilään päin)
Kotikatu (vankilan vieressä Oulussa)
Korttia (Borgo)
Koura (postinumeroluettelossa)
Krääkkiö (Vesilahti)
Kuckuloro (Saaristomeri)
Kukkuu (huvila Kuopion ja Joensuun välillä)
Kumia
Kuolio (Oulun seudulla)
Kuoppa (postinumeroluettelossa)
Kuri
Kusipää (Pomovaaran huippu Muoniosta itään)
Kustavi (Varsinais-Suomi)
Kuuma ("Porintien varressa", ilmeisesti Helsinki-Pori-tien, koska kaikki muut paitsi Helsinkiläiset mainitisisivat tien molemmat päät)
Kylähiisi (Laitila)
Kyrpäoja (Lappi)
Kyrvänsyrjäntie (Kainuu)
Käpälämäki (Hyvinkään lähellä)
Kärpänen (Lahti)
Käyrä
Kökkö (Turun ja Hämeenlinnan välillä)
Köyhänperä (Reisjärvi)
Lahola (Nurmes)
Leipee (Saatila)
Lemu (Haminasta itään)
Lemu (Varsinais-Suomi)
Lerssi
Letku (Tammela)
Livohka (tienviitta Kolarin lähellä)
Loukusa (Oulun seudulla)
Löytö (Mikkeli)
Maailmannapa (Tampereelta)
Mestauskallio
Mestauskallio (Raahen lähellä)
Meteli seis. (Paltamo)
Mineraali (Outokummun ja Ohtaansalmen välimaastossa)
Monni (Kehvon lähellä)
Muhkuri (Turku)
Mulkkujärvi (Pohjanmaa)
Mulkkusaari (Kivesjärvi, Paltamo)
Munapirtti (Pyhtää), Mogenpört på svenska
Munnikurkkio (Lappi)
Murhasaari (Porista Tampereelle päin)
Murtovaara
Muukala (Oulu)
Myrkky (Karijoki)
Möhkö (Ilomantsi)
Naaman Niska
Nahkahousut (saari Lauttasaaren edustalla)
Naimajarvi (Jyväskylän ja Mikkelin välissä)
Nakertaja (Kajaani)
Nattase (Lappi)
Näljänkä (Oulun seudulla)
Onpahanvaanlampi (Saarijärvi)
Palatka (Florida)
Paska-Avenue
Paskajoki (Tornionjoen länsipuolella)
Paskalampi (Espoo)
Paskalampi (Kirkkonummi)
Paskalomatunturi (Saariselkä)
Paskasaaret (Näsijärvi)
Paskatinlahti (Lohjanjärvi)
Paskatti (Kiikala/Somero)
Paskatunturi (Saariselältä koilliseen)
Pasklampi (Uudenkaupungin lähellä)
Pentti
Pernaa (postinumeroluettelossa)
Perseavenue
Pervomaiskoje (Dagestan)
Perä-Amerikka (Pori)
Perälä (Porin ja Tampereen välillä)
Peräsuolijoki (Tervola)
Petkula
Pieru (Saarijärvi)
Pikkumulkku (Oulujärvi)
Pillunsilmä (Airisto)
Piruntasku (Kiikala)
Pissiniemi (Tornionjoen rannassa)
Pisu (entinen tila Skanssinmäellä Turussa)
Piuha (Raisio)
Polvi (Kristinestad)
Pomovaara (Muoniosta itään)
Pummimiehentie (Laanila, Oulu)
Punkka (Hyvinkään lähellä)
Pusula
Putikko (postinumeroluettelossa)
Puutteenperä (Pelso, Vaala; Kontiomäki)
Pöksynhaara (Nuuksio)
Pölhö (Keminmaa)
Pöljä (Siilinjärvi)
Pöljänmetsä (Neuvosenniemi)
Risteys (Fiskars)
Riukupolku (Helsinki)
Ronkeli (Nurmeksen lähellä)
Ruhvana (postinumeroluettelossa)
Ruustinnanpillu (Olujärvi)
Rämsöö (Vesilahti)
Saaranpaskantamasaari (Onkamojärvi, Salla)
Sakkola
Sankola (Lammi)
Seljanperä (Oulusta pohjoiseen)
Seläntaus (Pihtipudas)
Siitinjärvi (kuulemma Siilinjärven entinen nimi)
Siitinselkä (Varkaus)
Sillikuja (Hanko)
St. Vitusholt (Hollanti)
Stockholm (Tenhola)
Suez (Lappeenrannassa Vehkataipaleelle päin)
Suolisto (Ulvila)
Sveitsi (Haminan lähellä)
Sveitsi (Hyvinkää)
Taikavarvuntie (vesitornille johtava tie Raisiossa)
Takalisto (Lapinlahti)
Takamaa (Tarvasjoki)
Takapajula (Neuvosenniemi)
Tallahassee (Florida)
Taulu (Helsinkgistä Tahkovuorelle päin)
Tavastkenkä (Oulun seudulla)
Terskanperä (Pulkkila)
Tissinpohja (Savo)
Tiukka (Porin ja Tampereen välillä)
Tornio (Ruotsalaisen rannalla Heinolassa)
Tuhnunvuori (Laukon kartanon lähellä)
Tulliportinkatu (Savonlinna)
Turkhauta (Hausjärvi)
Tuuri (postinumeroluettelossa)
Tyrävaara (Oulun seudulla)
Umpilampi (Saimaalla)
Uusi-Eurooppa (Tampere)
Vallikuja
Varajärvi
Varisvaara (Lieksa)
Veneheitto (Oulun seudulla)
Venetsia (Lahti)
Venäjä (Turun ja Tampereen välillä)
Viheltävän vitun aapa (Sodankylä)
Viinamäki (Karttula)
Vitunviheltämäaapa (Salla)
Vitunviruttama-aapa
Voltti (Alahärmä)
Votkaraitti (Tuupovaara)
Vääkiö (Oulun seudulla)
Väärinmaja (Ruovesi)
Ylä-Mulkku (Vaala)
Yläpää (Pohjanmaa)
Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä
Öljymäki (Kontiomäen läheisyydessä mäellä sijaitsevan huoltoaseman kutsumanimi)
Öllölä (Tuupovaara)


Erään lukijan kertomaa (kuulemma tositarina):
Asun Puutteenperäntiellä.
Olen hiihtänyt Mulkku-Saaren ympäri.
Olen uinut Kivesjärvessä.
Rippikouluni kävin Iso-Melasella.
Mökki minulla on Varisvaarassa.
Eksyin Egyptin Korpeen.



Kesäkuu 2002

VILIMIN LATTAUSOHJEET SAVOKS

1. Vejä tuappäenkellausvippuu ylöspäen sikskunnes takakans aukiaap.
2. Lykkee vilimikassetti kammijoosa, paena tuappäenkellausvipu alas tarpeen mukkaa sitä pöyräytellen.
3. Viännä viliminsiirtovippuu ettiäppäen silläviisiin, että vetopualan vualeenharmoo hahlo aukeep täösi levällee.
4. Tyännä vilimin piä harmoon kiinnepitäjän alle ja siirrä vilimiä iha vua hättäelemättä, kunnes vilimi molemmilta pualiltaan istuup kiinne piikpyärän piikkelöissä.
5. Suleha takakans noe vua piänellä kollautuksella.
6. Siirrä vilimiä ettiäpäen kameroo silti välliin laakasematta kunnes kuvalaskurii ilimestyypi "1", eikä vilimi ennää millää iliveellä eniämpää liiku. Hyvässä lykyssä merkki-ikkunaan ilimestyypi kellanpunane viiva, joka kuvvaamisen aekana ikkäänkuin viäntäytyy uuvelle paekalleen vasemmalle käelle.
7. Jos nytten kuittennii viivoo ei näy, niin mitteepä tuasta, alaha uuvestaan kohasta 1.


Toukokuu 2002

VIROLAINEN HÄÄPUHE


Jos joudut pitämään kaksikielisen hääpuheen suomi-viroksi, niin tässä apua sitä tarvitseville :

Arvoisa hääpari ja häävieraat.
Auline tuplapulma, aulinet naimarahvas.

Virossa on tapana antaa häissä neuvoja nuorelle parille.
Viron majakunnail o ain helpotettu tuplapulma parittelu touhui.

Sen vuoksi ajattelin sanoa muutaman sanan.
Selleperäst papatan malliks naima-asetelman.

Tämä nuoripari on odottanut hartaasti avioliiton solmimista.
Tema tuplapulma on harjotellu himosilmin naimapuuha huipennust.

Avioliittoon on kuitenkin kuin tuhannen peninkulman matka.
Naimapuuha lieneb ko tuhat penismutkast kinttupolku.

Koska se on suuri askel ihmiselle, niin hyvät neuvot helpottavat matkaa.
Kui kompuroinnin vaara iso lieb, tukeva ote o naimise onneks.

Muista siis sulhanen nämä neuvot.
Sest moista naimapoju nema konstit

Avioliittoa tulee vaalia rakkaudella ja älyllä, vaan ei voimalla.
Naimapuuhas pitääb touhuta hibelyl ja nubil, ei bodil.

Avioliiton onnellisuus on luettavissa vaimon hymykuoppien määrästä.
Naimapuuha hubiluku on räknättävis naimaneitsye kikatusmonttuje summast.

Suunnittelu on toiminnan perusta, mutta rakkaus vie perille.
Esipuuhastelu lieb luisto pohjustelu aga armatus vieb hetegapehku.

Ystävyyttä on alituisesti hoidettava ja rakkautta jatkuvasti vaalittava.
Elustelu tarvi tabuttelu ilma paussi ja armastus karvarako rapsuttelu alituise.

Koska rakkaallasi on iloinen nauru, saat hänestä hyvän elämäntoverin.
Kui su armastus saab ilmoille hela voihke, temast tuleb sulle sitkiä hetegapolkija.

Sulhasella on tahtonsa, mutta morsiammella on keinonsa hänelle.
Naimapoju rintakarva rapsuttaja hamuab aga naimaneitsyin konstil lökäpöksy juksad.

Satakoon heille onnea aina ja ikuisesti.
Ja valugo teil värgist muguloit ain ja alituise.




Huhtikuu 2002

A G G R E S S I I V I


Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva VITTU. Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa. Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liite partikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.

PREESENSTAIVUTUS
1.sg vittumä jaksa mitään myydä.
2.sg vittusä rupee mulle iniseen.
3.sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
1.pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
2.pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
3.pl vittune mistään mitään tiedä.

Persoonattomia:
Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
Vittutäällä mikään kesä ole.
Vittutäällä jaksa pitempään notkua.

Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.
Imperfekti: Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
Perfekti: Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
Pluskvamperfekti: Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku jouduin tiputukseen.

HUOM!
Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokalvon rappeumaa.

AGGRESSIIVI MODUKSENA
Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi, vanhan kansan suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista närkästystä, kyllästymistä, turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumusta. Tarkemman taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista. Aggressiivin yhteydessä käytetään eräissä piireissä tehokeinona elekieltä, jonka luonne voi vaihdella sormimerkeistä aina täyskontaktimanööveriin.
Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia ilmaistaan samalla tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä.


Joulukuu 2001


TURU MURTTE PIÄN SANAKIRJA
SUAMI - TURKU


Luvallanne, jos sallitte. = Annaskummää.
Ehkä, kenties. = Tiärävvaik.
En tiedä. = Jaa-a.
En ymmärrä. = Kui?
Miksi? = Kui?
Miten? = Kui?
Kuka? = Ketä?
Hauska tavata pitkästä aikaa. = Viäläks sääki elät?
Miten voitte? = Kuisso?
Hetkinen.= Varrosvähä.
Olkaa hyvä. = Hää o häveli.
Minulla on nälkä.= Onk knakei?
Saisinko menun? = Onk mittä ruakka?
Ja juomalistan. = Juatava kans?
Jälkiruoaksi jotain hyvää. = Kaks glasi punssi.
Miten vahvaa tämä on? = Ei sunkka täsä rosentei ol?
Mieheni on aika äänekäs. = Meiämmiäs o ihavaapikkaseottanu.
Sallitteko, että poltan? = Onk tikui?
Miten paljon tämä maksaa? = Kuimpal?
Se on kallis. = Niimpal?
Se on edullinen. = Niimpal?
Miten hauskaa! = Niimpalhiano!
Miten ikävää! = Niimpalkauhia!



Syyskuu 2001

UUTISSI TOIST PUALT JOKKE

Elukatte vapautusrintama EVR oli tehny säälimättömän iskun Ruissalos. Yks miäs oli onkel ollu ja eikä kääntäny selkäs ku viireks minuutiks ni jo oli matopurkki kaarettu ja marot päästetty luanto misä ne ei tiätty yksinäs pärjä.
Haapaska poras tosa kovi ja sanos et Haapanen oli lähteny jo viime viikol tikui ostama eikä viäläkä ollu tullu kotti. Mitä siin porat sanos Koskiska. Tosa on sul tikui.
Tamperelaises ravintolas oli joku ihmetelly kun kokki oli kontallas mikroaaltouunin eres ja teki hassui naamalliikkei. Selitys oli et hän teki kakaril nauravi nakei.
Pölypunkei voiran torju suihkeil. Tämä tosin on pikkanen onkelma et kummottos simmosen punkin saa kii ja sen truutan sil suuhun tunketuks kun ne on tavallise vikkeli ja piäni elukoi.
Tampereel oli yhrel äijäl jääny avaimet auton sisäl ja se joutus akkuna rikkoman et sai muijans ulos.
Lääkäri oli kysyny Mäkiselt et kärsiks sää jalkasiänest. No emmää siit juur nautikkan sanos Mäkine.
Luantaistuatekauppaan oli tullu myyntiin simmonen poronsarviuute minkä pitäs mahrottoman hyvä potenssilääke oleman. Määkin sitä jo maistoin ja huamasin et kyl se pikkase vaikutta. Vähä niinku jäkälä tekis miäli.
Tiäräks sää mimmonen on venäläinen Tamakotsi? Se on kuulemma simmonen ko pannan torakka tikkuaski.
Tampereen yliopistollises sairaalas oli sattunu kauhia tapaus kun oli yhrel harjottelijal sanottu et laitaks potilan tiputukse. Ja tämä oli laittanu vaik oli seittämäs kerros.
Pikkasen kiirust ollu joka virmas lomie jälke. Tosakin näin SPR:n veripalvelun hoitaja mikä sanos et hänel on niin kiirus et on ollu ihan plasmat sekasi.
Ämmäporukka oli tilannu Matti Nykäsen rippama polttareihi. Ei ollu mikkän muuttunu sit Kalkkary kisoje. Etunoja oli kohtalaine mut pitut olis saanu olla enämpiki.
Turu lintutiätelline yhristys on voittanu ponkamise suamenmestaruuren. Tulos oli sataykstoist lintu. Tamperen yhristyksen rotesti hylätti. Tuamaristo huamautti et vaik oli nähty kakssata pulu Tammelan toril ni ei se riitä ko tarkotus on nährä eri lajei.
Simmost lintuflunssa on kuulemma ny ollu Turuski. Börssis mää kuulin ko yks kaupparatsu sanos et hän o joltain tipult saanu kauhia tauri.
Ulkomailt. Tamperelaise isoäiri o ruvenne syämän e-pillerei, ettei tulis lapsellapsi lissä.
On keksitty et minkätähren on tämä palovarotin määrätty pakolliseks. Se on siksvarten et tamperelaisekkin ymmärtä koska paisti on kypsä.
Friilanssitoimittajien kerho oli rooroksel käyny tosa ja mää yhren kollekan treffasinkin tosa ja kysysin et olitteks te pal ulkona sil reissul mihen kaveri et no ei pal mitä nyp pari kerta käytin parvekkel oksentamas.
Vormulauutissi. Mika Häkkine tiana kahreksankymment miljoona vuares. Veroi hän ei maksa ollenka. Ei tiättykän ko kerran kysymykses on kilometrikorvaukset.
Matisse -näyttely ollan ens suveks Turku hommamas. Täsä yhteyres on saatu selvil et Matissel oli aikanas Turus veli ja sen nimi oli Teposse.
Turu yliopistol ov vessakirjoituksist tehty väitös. Sen mukkan naiste vessois on enempi ja paremppi kirjotuksi kum miäste vessois. Ei mikkän ihme. Niil om molemma käre vappana.
Ananassäilykkeist on tina löyretty. Tämä oli tiaros jo ennestäns. Jos vaan vaik kahreksankin votka ananasmehul jua, ni on tavallise tinas.
Turus avatan simmonen näyttely kun Vanha Viinatehras. Voi kauhia onk ne sel löytäny peljästys yks Koskine.
Tuarek kotimaiset vihannekset on myyntivaltiks nousse. Tämän on huamannu yks tuttava ravintolanpitäjäkin joka asiakkail ain kehu et meil tule kaik annokset omast kasvihuanest. Mikä tosi onki. Hän on pakastekaapij ja mikron sijottanu kasvihuanesej juur.
Nämät huumeirenkäyttö alka olla mahroton riasa Turun seurul. Suanensisäsesti käytetän paitti heroiini ja tommottost ni myäs alkkohooli. Mää ainakin kuulin kun yks äijä sanos Pörssin paaris kun tilas viskin et pane tämä mun piikkiini.
Ensmänen sähköjuna Turust Toijalan alka kulke tänäpä. Tarkotus on et tulevaisuures pannan sähköjuna jatkaman Tamperel asti mut toistaseks on Tamperen asema ilmottanu ettei heil olt tarpeks pitkä roikka jo Viialan kohral helppa töpseli.
Tosa ilmailunäytökses oli hiano tunnelma viikovvaihtes mut kohtalainem meteli. Yks Koskine oli ollu muijines kattomas ja saanu yhrelt mekanikolt kuulosuajaimet lainaks. Ne oli nin tehokkat ettei Koskinen kuullu eres muijans puhet vaik se oli ihav viäres. Koskinen olikin poislähties kysyny silt mekanikolt et saaks hän osta ne suajaimet omaks.
Simmonen pääsiäistuate on kehitetty mikä on hiano koriste kotoj ja lisäks mahrottoma hyvä tappaman kärpäset ja itikat ja tommottoset. Nimeltäs tämä tuate on Raid-ruaho.
Yks äijä oli pupist tullu huanos kunnos ja pyärälläs kaatunu pappilan kohral oja ja kun jalat ei kerran yhtän kantanu ni jäi sihen ähkimä. Rovasti oli puutarhassas ja huuteli et kuka siäl on. Mää taimi olen sun tarhassas örisi äijä.
Mäkinen pualestas kehus et hänel on oiken simmoset kolffisukat. Oho mää sanosin et eik ne ol kallei. No ei oikestas sanos Mäkine. Mää sanov vaan kolffisukiks niitä sentähren kun niis on kahreksantoist reikä.
Sukupualtev välist tasa-arvos on puuttei viäl. Esimerkis jos miäs puhu hävyttömyyksi naisil ni se on sukupualist häirintä. Mut jos nainen puhu hävyttömyksi miähel ni se on yhreksän yhreksänkyt minutti plus peepeeäm.

Kesäkuu 2001

KALAKUKON NAATINTAOHJE:
1. Avvoo paketti
2. Poesta kiäreet
3. Ota asseeks iso veihti
4. Ja pien huarukka
5. Paa eväs ettees topakalle pöyvälle (ei sua täristä)
6. Hätistä muut loetommalle (voep räeskyvä).
7. Iso veihti kärki eillä keskelle kukon selekee ja leikkoo nylykyttämällä eistaas kämmenes kokonen aakko.
8. Nosta lämpäre kättees, paa voeta piälle ja hujjaata iäntä kohti.
9. Se ol' kuorta särpimeks.
10. Huokase ja raahotu, ota huarukka ja kato kukon sissään.
11. Näläkäs on jo tolokuton, etkä sisällöstä sua selevee - niinkö?!
12. Usko poes, eissäs on herkkuva: se mössö on aetoo Partas-Hanna -vaenoon reseptillä luajittuva savolaesta pikkelssijä - oekeeta ahvenkalloo kylyki kylessä toesta killoo ja joka välissä sitä ihteesä eli ison punasilimäpossun kylykee (helekutin hyvvee läskijä, tolokuttoman nuukasti lihhoo).
13. Paa roteesit lassii, silimäs kii ja lyö huarukkas syvälle hyvvään.
14. Jottaen saet kuitennii, kaekki se on syötävän hyvvee... Piä kuitennii silimäs kii (varo, ettet tökkee nennääs). Avvaa suus ja laeta lasti maeskuttimmee.
15. Suus kii, huarukka pois.
16. Elä uattele, vuan naati.
17. Koeta piättee... nimittäen kummasta tykkeet enemmän - kalasta vae kukosta!
18. Elä hättäele, usko vua: hyvvee se ol'!
19. Anna huarukan heiluva, ruotoja ei tarvihe pelätä.
20. Huokase vällii, rööhtäse ja anna himon yltyä!
Voe tokkiisa! Jos jäe näläkä, nii alota alusta!



Toukokuu 2001

KAIKKI MITÄ SINUN TULEE TIETÄÄ LATINASTA:


Nomen est omen Kukaan mies ei ole omena.
Alea jacta est! Minen jaksa alennusmyynteja!
Animula vagula, blandula Eläimet vakoilee, sekoilee
E pur, si muove! Ei perkele, se on muovia!
Exceptio confirmat regulam Poikkeuksellisen rajut rippiäiset
Ille faciet Ile on naamat
Gaudeamus igitur, Gaudeamuksella käy aina tuuri,
iuvenes dum sumus Juvalla tyhmänä sumussa
In vino veritas Viinissa on vertä taas
Naturalia non sunt turpia Luonnonsuojelijoita ei pidä vetää turpiin
Navigare necesse est Täytyypä suunnistaa Viroon
Arversa fortuna Vastustaja kuulapelissa
Non videbis annos Petri Älä anna enää kaljaa Petrille
On y soit qui mal y pense Onni soitti, kun maalla on penseää
Audi, vide, sile! Isän auto, leveä, sileä!
Debellare suberbos Debiili pääjohtaja
Etiam periere ruinaeEtiaiset ruinaavat kivennäisvetta



Maaliskuu 2001

SAVOLAISEN ATK-TUKIHENKILÖN OHJEITA

Mitteepä tiet, jos tietokonjeesj alakkaa renkata?
Ossootko korjata ite, vae maksakko isot rahnat huoltovirman kojjottiloille? Jos et ossoo, niin luveppa tämä. Alakkaa mutkikkaammattii pelit kölökkästä.
Jos tietokone kuatuu:
Nosta se ylös. Vastasen varalle oes hyvä hommata asijalline atk-tuki, parrunpätkä kääp hyvin.
Jos käöttöjärjistelmä jummii:
Käötä sitä noppeesti kiehuvassa veessä ja sitte pakastimessa. Näätä sille, miten paljon huonomminnii sen asijat voes olla. Eeköhän tokene.
Jos ohjelma katkijaa:
Vaeha kanavvoo. Jos out alaikäne, tarkista jotta ohjelma ei ou kielletty alta 16-vuotijaelta. Jos ee aata, niin soeta televisijon ohjelmapäevystyksee.
Jos sähköposti ee kule:
Uhkoo, että lopetat tykkänään konttuurissa käännin ja määt kyläkaapan asijakkaaksi.
Jos rosesorj takkuvvaa:
Se on kuitennii aena liijan vanaha ja aljtehone, nii että osta uusj.
Jos hiiri ee liiku:
Pistä kissa vierreen yöksj. Eeköhän ala vaahti maestuu.
Jos näöttö pimennöö:
Sammuta valot ja sano, että osattaan sitä täällännii. Ja mää kalalle.



Helmikuu 2001

VIRO

(Vanh juttu 70 -luvult!)

Kell on Eestivegetaristises vabariikis yheksäteist viisteist, kapitalistimaassa anoastases kaheksateist viisteist. Kaks vegetaristises töön sankarises, Aadu Päts ja Purnu Leibabuu, istuses kaik rahuses televitsiooni ääreses.
- Kuis on, Aadu hea, mikäses programmis mielusimmillas tiiruses?
- Täytyses todetases, et kernaimmites tiiruses Eesti vegetarisises puoluejohtajases. Purnu Leibabuu iskes ehmätys.
- Näis on näreses, Aadu Päts vahvistases. Tiiruses! Siin hän taas näkyses televitsiooniruutuses. Purnu Leibabuu purskahtases naurases.
- Nyt tiiruses Soomi televitsioonises! Ei ole Eesti vegetaristises puoluejohtajases vaan K-kaub Väiskises lihatiskilläses! Aadu Päts hengähtäses helbodukses.
- No johan minu ullatuses et vegetaristises puoluejohtajases tyytyneses nii niuk eväses!



Helmikuu 2001

POHOJALAANE HOROSKOOPPI

Kyseene horoskooppi on kirijootettu piliket silimäkulumas, eikä kirijoottaja ota vastuota jos joku saa hernehen nöösähäns!
Sarvipää (23.12.-20.1.)
Sinoot ikuune haaveelija, joka orottaa saavansa vaikka tähäret ja kuun taivahalta. Mitä vielä täs istut mee hakemahan ne siältä jos miäles teköö. Vai orotakko, notta joku tois ne sullen? Justihin tuallaane saamatoon oot, orotat vaan, notta joka napsahros tuataas nenäs ethen. Ei kuule sellaanen vetele. Jos jotakin taharot tee itte!
Lotraaja (21.1.-19.2.)
Kevätpuali on oikeen lotraajien aikaa. Lotraajakki kukoostaa ku naapukrannin akan naurispelto kesääsin. Lemmen asioos sen sijaha lotraajat on koko alakuvuaren meleko pakkaasen pualella. Mutta syssymmällä törmäät yhtehe häjyhy, ni siinon vakka, kansi ja klapsahrus. Irti ei penteleelläkään!
Sintit (20.2.- 20.3.)
Susso sitte pikkuusen flatkutehe vikaa. Ookku pahimmakki akat! Taharot pärvööttää omat ja muittenkin asiat siinä sivus oli kyset sitte mistä tahansa. Koita ny tukkia suuvärkkis, tahi pese vaikka saipualla.
Pässi (21.3.-20.4.)
Pässiillen tämä vuasi on meleko rakkaurenknapsetta. Alakuvuasi menööki Pässiillä ihimetelles mistä surraa. Kesäkorvalla alakaat kuitenki ittekki havaata, jotta vaapsahaaset ne on jokka korwias kutitteloo. Pässit nähärän tänä vuanna pelekästään suupiälet korvis saakka.
Jästipää (21.4.-21.5.)
Sinoot alati eheroon taharoon krätyysellä päällä, mutta eipähän tua liä sullen mitään uutta. Jästipää jukuri ku oot. Älä ny kuitenkaan vaivu epätoivohon, kyllä sä viälä kehityskelepoone oot, kunhan sullon vaa hyvä kouluttaja!
Pahapari (22.5.-21.6.)
Sinoot sellaanen, joka ei taharo millänsäkkään antaa periks, vaan aina taharot pitää pääs. Koita ny lopettaa tuallaane tyhyjänpäivääne nuhuraaminen ja ota ittiäs niskasta kii, eihän sua tuallaasena kukaan kattele. Josset lopeta häjyylyjäs toukokuuhu mennes, isköö rometiisi takuulla kesäkuulla.
Saksiniakka (22.6.-23.7.)
Sinoot ikuune kihinuttaja ja siällä mihinä liikukki kuuluu melekoone hörötes. Sus sitä tarmua sitte riittää vaikka pikkuuse toisillenkin annettavaks. Sinoot ihiminen, joka teköö kerralla miton päätetty, mitä turhia sitä sitte paapoomahan.
Häjy (24.7.-23.8.)
Luulet notta oot kovakin rooroo. Orotat jotta kaikki menöö justihin siihe lajihin mitä orotat. Ja nuan yleensäkki elät meleko ameriikkaa. Työasias alakaa retajamahan ja sun olis aika antaa itteles ympäri korowia, notta tuallaane loppuus.
Impi (24.8.-23.9.)
Sinähi oot jästipään tavoon krätyysellä päällä vuaren alakupualella, notta sukulaasekki rupiavat epäälemähän, nottet oo saanu sitte viime mittumaarin. Kesää kohoren miälialas kuitenki kohenoo ja rupiat saamahan pläsiäs pikkuuse iloosemmalle ilimehelle.
Puntari (24.9.- 23.10.)
Sinoot alati yhtä tasaasen rauhallinen, notta sivullisiakin välillä hirwittää. Sua ei sitte palijua paina onko juhula vai askaresaika. Kaikki menöö samalla raitillansa. Mitä jos koittaasit vähä rävähyttää ja pistää lekkeripeliksi?
Sarvijaakkoo (24.10-22.11)
Viäntiä sitte piisaa sarvijaakoolla. Alavariinsa hyppäät, jotta sivullisiaki hirvittää. Koita pikkuusen hirastaa tahtias, muuten saat peräpukamat ennen kesän korwaa riasakses. Tämä koskoo erityysesti miespuaiisia sarwijaakkoja, joita naispeijoonit aharisteloo.
Ritsapoikaane (23.11- 22.12.)
Sinet sitte tajua ku ihimiset vetää sua pulukassansa minkä kerkiää, vaan hymyylet koriasti ja luulet, notta kaikki on hianosti. Sakia saa olla muttei tyhymä! Hyppää ny hyvä ihiminen rannallen kun vielä kerkiät ennenku käy ryättääsesti!

Tammikuu 2001

KESÄN 2001 SÄÄENNUSTE SAVON KIELELLÄ

(Laatinut Seppo Toivanen)

Kesällä 2001 ei karvahattuu tarvihe. Outettavissa kesän loppuun männessä: välistä saitta ja pilivistä, tavallissii poutija, nimeks ukonilimmoo, vähäsen kiusaks hellettä ja välillä sattoo rammuuttelloo rakkeita. Lentää itikoita, kärpässii, ampijaissii, puarmoja, lintuja ja lippahaturreuhkoja. Lämmintä on tuvassa 20 - 35 astetta. Vuan voipi se kyllä olla toisinniipäin, sikäli mikäli ilimat mitenkä sattuu. Kauniit ja rohkeet on kesähuilissa. Syksyllä heti Sallupekra säikyttellöö perikuntasa, kun kahjottaa tissilehen kannessa.

Tammikuu 2001

SEKSISANASTO SUOMI-SAVO



Anus, peppureikä = pershoro, lantaluukku, hanurj, kouvolan kasotto, ruupareikä
Anaaliseksi = perspano
Ejakulaatio, siemensyöksy = ruilaus
Häpy, pimppi, vittu = römpsötin, reohake
Klitoris = itisvinkula
Naida, rakastella = nattuuttoo, hynttyyttöö, rylykätä, nylypyttöö
Ryhmäseksi = mulukkutalakoot
Onania, runkku = rukkasen ruilautus, omasta piästä, käsjtyöt
Pihtaaminen = nuukaelu, pihtuu
Oraaliseksi, suuseksi = turpakäräjät
Suuteleminen = nuolu, pussuu
Hyväileminen = hipluu, kuteminen
Kiihottaminen = kutusouvi, seesotus
Härnääminen = vehtuu
Asentoja = perusasento, huara-asento, pyllistys
Ilotyttö = vosu, ammatti-immeinen
Rattopoika = Hilimaen huave, jootilas ruoja, iloiiro, lystilasse
Nymfomania = keppikerjäleisyys, aenaesnaetatus
Rivot puheet = riähkäely
Puhelinseksi = rilluutusrunkku
Nakuilu = ilikastelu
poikuuden/piikuuden menetys = riäkkimakkuu
Hieromasauva = tekotoholo, tärryytin
Pumpattava barbara = muovimorsijan,ilimaimpi
Hedelmätön mies = vastuuvappaa, eppäelyn ulukopuolella
Hedelmätön nainen = maho, lapslisätön
Peräkammarin poika = älliskö,tietämätön toholake
Pornokauppias = pillutukkurj
Seksitähti/tähtönen = hoetossetä/tätä
Peniksenkehitin = temmisorvi mulukun muotoelija
Potenssilääke = tormuu
Kondomi = tuppi, toholonpiällinen
Homo = rupareijän rylykyttäjä
Lesbo = itisvinkulan imeksijä
Biseksuaali = oikee immeenen
Transsu = salasetä, Markus-täti, sitä sun täti
Orgasmi, laukeaminen = ryplähys, turskaus, porloeskis.
Kiima = naetatus
Esileikki = kiännyhä vähä





Takasi sivun yläreunaan!

 Kaninkola



Palautet sivuist ja/tai juttuvinkei saa lähettä osottel: pauli.lahtinen@gmail.com