Tervetulo täysin turhil kotisivuil!
Nää ovat täysi turha, turhaaki turhemma kotisivu...... ja näitte sivuje tekemine on ain keske.... Ellessää ymmärr huumori, nii napsaut ikkuna oikkias yläkulmas olevaa X-merkkii ja sulje selainohjelma tai siirry muil sivuil... Kakarat voiva mennä nukkuma eikä niitte tarvit näit sivui kattella...
Jutui ja juttuvinkei ja -linkei saa erellenki lähettellä, juttulaatikon pohja pilkotta jo!
Kiitoksi kaikil niil ku ova tuanu näil sivuil lissä kävijöi omil sivuil laitettuje linkkie avul:
NÄITTE HYVIE SIVUJE LINKKILISTA PALAUTESIVUN ALAOSAS!
Nää ovat täysi turha, turhaaki turhemma kotisivu...... ja näitte sivuje tekemine on ain keske.... Ellessää ymmärr huumori, nii napsaut ikkuna oikkias yläkulmas olevaa X-merkkii ja sulje selainohjelma tai siirry muil sivuil... Kakarat voiva mennä nukkuma eikä niitte tarvit näit sivui kattella...
Jutui ja juttuvinkei ja -linkei saa erellenki lähettellä, juttulaatikon pohja pilkotta jo!
Kiitoksi kaikil niil ku ova tuanu näil sivuil lissä kävijöi omil sivuil laitettuje linkkie avul:
NÄITTE HYVIE SIVUJE LINKKILISTA PALAUTESIVUN ALAOSAS!
Toukokuu 2008
Älä koskaan aliarvio naisen kykyjä!
Poliisi: Te ajoitte ylinopeutta!
Nainen: Ohoh, saattoipa olla.
Poliisi: Saanko nähdä ajokortin?
Nainen: Näyttäisin sen mielelläni, mutta minulla ei ole.
Poliisi: Eikö teillä ole ajokorttia?
Nainen: Olen menettänyt sen neljä kertaa rattijuopumuksen takia.
Poliisi: Saanko nähdä auton rekisteriotteen?
Nainen: Valitettavasti ette.
Poliisi: Miksi ei?
Nainen: Olen varastanut auton.
Poliisi: Olette varastanut sen?!
Nainen: Kyllä, ja olen tappanut omistajan ja paloitellut hänet.
Poliisi: Että mitä olette tehnyt?
Nainen: Palaset ovat takakontissa plastiikkapussissa, jos haluatte nähdä?
Poliisi katsoo naista, perääntyy ja soittaa apuvoimia paikalle. Muutaman minuutin kuluttua paikalle tulee 3 poliisiautoa ja ylikonstaapeli lähestyy naisen autoa ase kädessään.
Ylikonstaapeli : Nouskaapa ulos autosta?
Nainen: Onko jotain ongelmia?
Konstaapeli: Kollegani sanoo, että olette varastanut tämän auton ja tappanut omistajan.
Nainen: Mitä, tappanut omistajan?
Konstaapeli: Olkaapa hyvä ja avatkaa takaluukku.
Nainen nousee autosta ja avaa takaluukun, mikä on tyhjä.
Konstaapeli: Onko tämä teidän autonne?
Nainen: Tottakait on, tässä on rekisteriote.
Konstaapeli on hetken hiljaa ja sanoo: Kolleegani sanoo myös, että teillä ei ole ajokorttia? Nainen kaivaa laukustaan ajokortin ja ojentaa sen poliisille.
Konstaapeli: Minun täytyy sanoa, että tämä on vähän kummallista, kolleegani väittää, että teillä ei ole ajokorttia, eikä rekisteriotetta ja että olette varastaneet auton ja tappaneet sen omistajan.
Nainen: Ja seuraavaksi hän tietysti sanoo, että olen ajanut vielä ylinopeuttakin???
Toukokuu 2008
Pihal ei saa juarav viinaa eikä parvekkeel poltta tupakka.
Koht ei kai makuuhuanessaka saa tehrä muut ku nukku.
Toukokuu 2008
5-vuotiaal pikkupojal oli jo ainaki 2 kuukaure ajan kerrottu pia saapuvast pikkuveljest. 5-vuatias oli tullu mustasukkaseks täl hänt enemmä aikka saaval Vauval.
Ku äiti sit vihro saapu kotti uure veljen kans ol vauval unohtunu kätte synnytyssairaalas käytettävä ranneke. Ku isoveli sit ensmmäse kerra kurkkas vauva vaunuihi ja huamas rannekke hää suuttuneena tokas:
- No voi vittu, nee on käyny sen kans jo Särkänniämessäki!
Toukokuu 2008
See ol simmone yks ihan tavalline aamu ku ukko ol lähteny töihi ja kakarak kouluu ja sillo ovikello soi. Kotirouva men avama ove ja oven taka ol simmone ihan tavallise näköne miäs ja sit see miäs vaa suaran kysys:
"Onks sul pillu?"
Kotirouva pamautti oven kiin ja jäi miättimä et kyl sitä sit on niim pal merkillissi tyypei maailmas.
Ovikello soi taas seuraaval aamul ku rouva ol jääny yksin kottisas. Ovel ol sama miäs ku eilenki ja hää kysyyp pamautti:
"Onks sul pillu?"
Kotirouva pamautti oven kiin ja oli sev verra kiukkune et hää soitti ukolles töihi ja kerto mitä paril aamul ol tapahtunu. Ukko lupas otta seuraavan aamu vapaat ja opetta pervol vähä käytöstapoi.
Aaamul ku kakarat ol lähtenyk koulu nii ovikello soi. Pariskunta ryntäs etesse. Ukko asettus kulman taa nyrkit ojos ja valmistautus vetämä pervopetterii päin kuano.Rouva men ja avo ove. Siäl ol taas sama kaveri ja se kysys:
"Onks sul pillu?"
"On, miten nii?" vastas rouva.
Johon pervoks epäilty lausus: "Sanotko sitte ukolles et alkaa käyttämää sitä ja jättä mun akan rauhaan!"
Toukokuu 2008
NAAPURIN TYTTÖ SANOS:
On tärkkiä löyttä miäs, joka
1. Kokkaa ja tekke töit
2. Saa mut naurama
3. Joho voi luatta
4. On hyvä sänkys
5. Ja et nää neljä miäst ei tunne toisias
Maaliskuu 2008
Helsinkiläisem miälest Turku-Helsinki moottoritiä on tärkkiä ku sil päässe noppiasten pois Turust.
Turkulaisem miälest Turku-Helsinki moottoritiä on tärkkiä ku sil pääsevä helsinkiläise noppiasten pois Turust.
Tamperelaise miälest Turku-Helsinki moottoritie on tärkkiä ku sil kulkeva helsinkiläise ja turkulaise kaupunkies välil eiväkkä tul Tamperel.
Maaliskuu 2008
Säkyläm Pyhäjärvel piretti Turkulaiste ja Tamperelaiste väline pilkkikilpalu. Järvi ol jaettu kahte yht suure aluesse käsirysyje ja asiattomie kommenttie ehkäsemiseks. Heti kilpailu alettu kävi ero ilmeseks. Tamperelaise vetivä kala ylös minkä kerkisivä, kun taas Turkulaise eiväs saanee sinti sintti. Lopult Turkulaise lähettivä vakoilija Tamperelaiste alueel ottama selvä, mist manselaiste menestys johtu. Vakoilija läht matka ja palas hetken kuluttu kallisarvose tiaron kans:
- Kuulkka nyy tytö ja poja, ne ova kairannu reikki jäähä!
Maaliskuu 2008
- sul ei ol aavistustaka, misä käsilaukku o.
- luulet iha oikkiaste, et käsie heiluttamine pää yläpualel, samal ku keikutat prsettäs ja huurat: "WUUHUUU!" on ehrottomaste seksikäs tanssiliike
- yhtäkkiä tahrot vettä jotta päin turppa ja sää luulet pystyväs siihe.
- vessareissullas huamaat, et muistutat ennemminki Miina Äkkijyrkkää ku sitä jumalatart, mikä sää olis viäl muutama tunti aikka.
- purotettuas aamuyäl ostetu kepapi lattial, sää nostat sen vaa ylös ja jatkat syämist.
- alat parkuma suurel äänel ja kertoman kaikil, kuim pal sää heitti rakastat.
- huamat et al kolmen tunnin pääst sun pitäsis mennä töihi.
- löyrät viäres istuvast nörtist uure, syvällisemmä puale.
- miäs jonka kans sää flirttailet, on entine piolokiaopettajas.
- halu riissu vaatekappalei, seisso pöyräl ja tanssi ja laula, käy vastustamattomaks.
- silmäs meinava mennä kiin ja päätät et pitämäl niit pualiks auki sää näytät eksoottise seksikkält.
- sun miälestäs on iha loistoirea, ku kaverit tyäntävä sua ostokärryis pitkin katui.
- alat huutama paarimikol, et tää on huijannu sua ja myyny koko ehto vaam pelkkä limppari. Torellisuures et vaa enä maista viinanmakku trinkissäs.
- alotat jokase keskustelu tyylil: "Toivottavaste sää et käsitä tätä vääri..."
- et huama, et vessan kansi on kiinni ku istut pöntöl.
- sun halaukses alkava muistuttama painiottei.
- et enä vessareissu jälkke napitakka kaikki farkkujes napei kii et pääsisit noppiammi takasi trinkkis tykö.
- olet niiv väsyny, et mis tahtos olekki, tahrot vaa istu lattial/maaha ja otta iham piänenpiäne torku.
- otat kenkäs pois jaloist sen takia ku se on kenkkie syy ettes sää pysty kävelemä suaraa.
- luulet nukkuvas omas sänkys, mut tyyny muistutta yllättäväm paljo keittiö lattiaa....
Helmikuu 2008
Lahtine o sairastellu täsä alkuvuarest aika paljo. Tuli simmone flunssa jälkitauti, et ääni tul kähiäks ja sit kokona hävis. Tuli aika hiljast. Ja koira on jo ennestäs kuuro. Mykkä-Pauli ja Kuuro-Tessu. Naapuri alkova koht ihmettelemä, et minkätakia mää liiku ulko vaa pimmiäl. No sen takia tiätenki ettei tarvittis noit äänihuuli rasitta turhal puhumisel. Mikkäm paikka ei ollu eres yhtän kippiä, ei esim. kurkkukippiä. Toi ääni ol mul simmost surkkia kähinä (niinku vanhal kollikatil maaliskuus) periaattes liki kahreksa viikko. Ja sen kahreksa viiko aika paljastus, et nii naapureis, tyäpaikal ja ympäri kylä ol kauhiam paljo lääkärei vaikkem mää ollu niitte ammatti ennen tiännykkä. Riaknoosei mun äänen käheytte muarostetti tiätenki noppiaste ja aika monel ittel tai häne sukulaisel tai tuttavallas ol ollu juur samallaine tauti ja see ol kestäny mont-mont viikko, tai ainaki pari viikko, ellei henki enne lähteny. Sairaure versio oliva mm. kurkumpäätulehrus, syäpä, keuhkoputkentulehrus, hiivasyntrooma, stressi, refluksitauti, äänihuule halvaus, kasvain, poskiontelotulehrus, astma, polyyppi äänihuulis, flunssa, pahayskä. Raskaut tai kolera ei kukkan, kummakyl, ehrottanukka.
Erilaissi parannus- ja lääkintätapoi esitetti runssammapualesest: sauna, viina ja terva tiätenki. Aurinkohattu-uutet. Koira täytty tappa ku siit tule allerkia ja yskä. Resipekti. Höyryhenkityst ja paljo. Kuumarommi. Peito al täytty olla yäm päivän kans. Aurinkohattu-uutet. Puhu ei saa sanaka. Pahammakust Toklase. Täytty juara jatkuvaste kuumajuama. Vuarelepo. Saunas ja kovas löylys kannatta käyrä. Saunas ei saa käyrä. Ulko ei saa liikku ollenka. Nii ja sit viäl sitä aurinkohattu-uutet. Ikäluakaltas kaik riaknoosin tekijät oliva keski-ikässi tai sitä vanhemppi. Molempie sukupualie ja kaikkie aloje erustaji.
Mää joutusi käymä täsä piäne aja sisäl aika mont kertta lääkäril ja ain seuraaval päiväl, ku joku kysys mult jotta ja mää kähisi, et emmää pysty puhuma mittä, nii toine sanos mul, et voi kauhia senttä kyl sun täytty mennä lääkäri!
Nii et kyl tääl Salo seurul on sit paljo noit asjantuntevi lääkärei!
Suames on ain ollu kansanparantaji. Ja hyvie neuvoje ja tiatoje jakaji. Ja tule ain olema.
Mää lainan tähä nyy hiuka kansanperinnetiatout, mimmotti ennevwanha äänen käheyt parannetti:
"Käheä ääni parani, kun vesikorvosta, jota korennossa kannetaan, juotiin siinä kantaissa vettä kolmella kynnyksellä (Vienan Karjala). Jos ääni kävi joskus karheaksi eikä muuten parantunut, oli saunassa kylpiessä huudettava räppänään [savuaukko]: »Ota Örö äänes, anna minulle oma ääneni!» Silloin uskotaan äänen käheyden parantuvan (Impilahti). Kun ääni oli sorruksissa, pitää huutaa kaivoon: »Au, au, anna äänesi!» (Mikkeli mlk.) "
Lähde: Hako, Matti, Kansanomainen lääkintätietous. Hki 1957.
Helmikuu 2008
 |
LUUTA Vast. nimim. "Turha ostos?" |
Tammikuu 2008
Teppo ol matkal Kustavi kesämökil, ku vattas alko kauhiasten kiärtämä. Hätä ol yltymäs kestämättömäks. Onneks Vilumarketim baari tule vastaa ja ankarast pirättäe Teppo ehti miästenhuane eriö. Huojentuneena hää keventtä itteäs, ku yllättäe viäresest kopist kuulu kysymys:
- Terve, kuis hurise?
Teppo äimisty ourost keskustelu avauksest, mut ähkässe:
- No, kiitos iha hyvi!
- Mitäs touhuat siäl? kysellä ohue vaneriseinän takka.
- No, iha sama ku sääki varma, tiuskahta Teppo. Mut naapurikopin miäs ei anna periks.
- Voinks mää tulla käymä siäl?
- Älä herran tähre! huutta Teppo. Sillo seinän taka oleva sano:
- Hei kuule! Mä soitan myähemmi. Tuall toises kopis on joku äijä, joka huutele koko aja!"
Tammikuu 2008
Mitä ero on naisel ja lokil? Toine rääkky ja räkättä,
sekanttu kaikke, viä kamat ja nokki.
Ja toine o lintu.
Tammikuu 2008
- Meinasim päästä lopultaki kesäks rantakondikse. Täl rieetil pysty laihruttama 15 kilo viikos.
- Kummotto see toimi?
- On juatava kymmene litra kaljaa joka päivä.
- Saak kuitenki syärä?
- Kyl saa, kaik ruaka on sallittu. Ruaka täytty syärä ja kalja täytty juara kuitenki saman ruakapöyrä ääres.
- Eik muuta?
- Ai nii, vessa täytty rakentta kahreksa kilometri päähä ruakapöyräst, eikä muual saa kuseksi.
Joulukuu 2007
Tosa marraskuul ku mää (näitten sivujen ylläpitäjä) alon täsä etusivul ruikuttama, et näil sivuil käy liia vähä kävijöi ja uhkasin et ellei kävijämäärä nouse, nii mää lopeta sivujem päivitykse.. Yks näitte sivuje vakituine kävijä ja avustaja Rovaniäme suunnalt laitto mul sit seuraavallaisen palautte:
"Kirjoittaja: Matti ........... (.......@pp.inet.fi)
Palaute: Älä sie etelän mies luovuta. Met tehemmä täälä pohojosesa sen verra sähkyä että pyssyy sivus pystyssä, olpa sitte kävijöitä eli ei. Kansanperinnettä sie tallennat ja siihe saapi varmaan apurahijakin jostain. Alahan ettiä jottain kielen ja kulttuurin vaalimisheen tarkotettua."
:)))))
Joulukuu 2007
1. Sillon Augustus, joka oli niinku keisarina, anto käskyn, ett jengin koko valtakunnas tarvii pistää sille verot.
2. Tää oli eka kerta ku se verotti ja sillon tää Kvirinius oli Syyrias dirikana.
3. Kaikki jengi lähti hoitaan hommat verovirastoon, jokanen omaan stadiinsa.
4. Niin toi Joosefkin lähti Galileasta, Nasaret-Citystä, ja meni kynittäväks Juudeaan Daavidin stadiin, koska se kuulu Daavidin porukoihin.
5. Se tsöras sinne yhdessä Marian, sen gimmafrendin kanssa, joka venas beibii.
6. Ja ku ne oli siellä, se Maria alko synnyttää.
7. Se oli sen eka, ja se oli kundi, siis se skidi. Maria pisti sille kapalot ja duunas sen seimeen, koska ne ei päässy paikalliseen moteliin ku se oli ihan täys.
8. No, siellä lähellä oli jotain ihme paimenii yöllä tsiigaan niiden elukoita.
9. Ja äkkiä niiden edessä stondas Herran enkeli ja Herran lysis ympäröi ne.
10. Mutt se enkuli alko heittää läppää: "Ei mitää hämminkii hei. Mä ilmotan teille karseen ilon, ja se koskee koko jengii.
11. Just tänään teille on Daavidin stadissa syntyny Vapahtaja. Se on Kristus.
12. Tää on teille niinku merkkinä: se skidi bunkkaa seimessä pamperseissa."
13. Ja samalla hetkellä enkelin ympärillä oli tosi hevi taivaallinen sotajengi, joka präis tö Loord ja sano:
14. "Jumalan on kunnia ylhäällä ja rauha täällä alhaalla meikäläisten joukossa, joita se diggaa."
15. Kun enkelit siit sitt silpas takas taivaaseen, paimenet funtsi: "Lets kou to Piitlehem. Siellä me nähdään, mikä homma tää oikein on, tää mistä Herra meille kerto."
16. Ne lähti kiitään ja löysi Marian ja Joosefin ja sen skidin, joka bunkkas seimessä.
17. Kun ne näki tän, ne kerto kaiken mitä ne tiesi skidistä.
18. Jokanen, joka kuuli paimenten jutut, oli ihan ulalla.
19. Mutt Maria stikkas kaikki sanat ja happeningit sydämeensä ja funtsi siellä näitä juttuja.
20. Paimenet lähti takas ja ne kiitti mennessään Jumalaa siitä, minkä ne oli kuullu ja mitä nähny. Kaikki oli just niin siistii ku niille oli sanottu.
Joulukuu 2007
Joulukuu 2007
Äiti neuvo pikku-Mikko ennen tanssei:
-Sanot sitte sil tytöl, jota tanssitat, jotta mukava tai kaunist.
Kimmo haki tytön tanssii, tanssitti vähä aikka ja Mikko sai sanase arkkus auk:
-Sää et haise yhtikäs niim pahalt kui toi äskene ruma likka.
Joulukuu 2007
-Mitä yhteist on palkal ja kuukautisil?
-Molemma tuleva kerran kuus ja kestävä noin viiko.
Joulukuu 2007
Miäs ja naine, jokka ei olle ennen tavanne, mut oliva kumpiki omil tahoillas naimisis, oliva virheen takia joutune ruattillaival sama hytti. Aluks hee oliva hiuka vaivautunei, mut kumpiki oli sevverra väsynei, et nukahtiva noppiaste... miäs yläsänkys ja naine alasänkys. Yhre aikka yäl miäs kurkotti sänky laira yli ja varovaste herätti alapualel nukkune naise sanomal:
"Antteks vaa, mut voisik tee hakke etesest mul toisen peito, ku mua paleltta niimpal pahuksest."
Naine vastas:
"Mul om paremp ajatus. Jos tän yän aja teeskenneltäis et mee oltasis keskenäs naimisis?"
"Toi kuulosta hianolta irealt" vastas miäs.
"Hyvä", vastas naine. "Hae saatana itte peittos."
Marraskuu 2007
Naine istu perjanta töitte jälkke paaris lasillisel tyäkavereitten kans. Ovest astu sisäl pitkä, raamikas, mmm... seksikäs, hyvännäköne keski-ikäine miäs. Näky on niimpal silmi hivelevä et naine ei saa silmiäs irti miähest.
Miäs huama pitkän katsee ja kävele pilke silmäs suaraa naisel lua.
Ennenku naine ehti pyytämä antteks tyylitönt tuijotustas, miäs kumarttu hänem pualesas ja kuiska: "Kuule, mää teen sul iham mitä haluat, ihan mitä haluat, satasel, mut yhrel ehrol." Nainen kyssy hämmästyneenä mikä ehto o: "Sun täytty kertto mitä sää haluat mun sul tekevä kolmel sanal, vain kolmel sanal."
Naine miätti hetke, mittaile miäst, ja kas, otta ku ottaaki hittaste satase lompakostas, kirjoitta siihe osottees ja laitta seteli miähe kätte. Nainen katto syväl miähe silmi ja sano ....
..
..
..
..
..
..
..
"Tee meijän joulusiivous."
Marraskuu 2007
Naapurim perhee isomummu täytti sata vuat. Mummeli ol iha hyväs kunnos muute, mut ei pystyny enä paljonka puhuma ja joutus keskustelema kirjottelemal viästei paperilapuil. Satavuatispäiväm kunniaks piretti oikken kommiap pihajuhla, krillatti ja jutusteltti pihal.
Isomummu tyännetti pyärätualis nurmikol. Vähä ajam pääst isomummu alko kallistuma vasemmal pyärätualisas. Sukulaise nostiva mummu suara ja ja tunkiva tyynyi vanhukse vasemmal pualel.
Hetkem pääst mummu alko kallistuma oikkial päite ja sukulaise laittova tyynyi mummu oikkial pualel. Eikä menny kauanka ku mummu kallistu ettempäite. Sukulaise meinasiva et nyy ei auta mikkä muu ku laittaa mummu tualiin kiinne vyän kans.
Mummu lempparilapsenlapselaps tul myähästynenä paikal ja men tervehtimä päiväsankari. "Terve isomummu, sää näytäs niimpal hyvält. Onk nää pitäne suust hyvä hualt?"
Mummu otti muistilehtiö ja piirs siihe: " Perkele. Ei nää anna piärrä rauhas..."
Lokakuu 2007
Naapurim poik, Marko, lähti yks päivä Helsinkki. Isop poja oliva neuvone, et Helsinkis kannatta käyrä Kaivohuanel.
Sin Marko sit suunnistiki heti rauttiäasemalt. Hänt jännitti niimpal perkuleste ja hää ot hiuka rohkasuryypyi ennen Kaivohuanel meno. Hää tul sit niimpal rohkiaks et uskals pyyttä yht flikka kanssas tanssama. Ku oli saman flikan kans pari kertta tanssattu hää teki jo sit simmose suaremma ehrotukse.
- Mikäs siin, mut see maksa, sano flikka.
- Asja järjesty, asja järjesty, kyl mää maksa.
Ja sit mentti flika asunnol. Flikka hämmästys ja men iha hiljaseks ku Marko laitto yäpöyräl viissatase ja sano:
- See o sull !
No kohtelu ol tiätenki sem mukast. Marko ehrotti tapaamist seuraavaks illks. Flikal see sopis ja sama asja toistu, viissatane ilmestys taas yäpöyräl:
- See o sull !
Nuare tapasiva viäl kolmannellaki illal ja taas Marko oli yht reilu rahojes kans. Sit seuraval aamul flikka kysys Markolt:
- Misä päi Suame noi reilui miähi kasva?
- Mää ole Salost, Marko vastas.
Flikka riamastus:
- Mut siältähä määki ole, Salost!
Marko sano vähä ilkikurisest:
- No kyl mää sun tunne, sää oles Niämise Liisa ja sun äitis käski mun tuara sul tuhatviissataeuroo !
Lokakuu 2007
Somerolaine miäs istu paaritiskil. Sit jossa vaihes enne valomerkki viäresel jakkaral kiilas hyvännäköne punapää, hinkkas hiljaksi jalkkatas somerolaise jalkka vaste ja lepertel:
- Kelpaisik komial pojal seura?
Somerolaine pomppas ylös ja kävel paarist karul ja kotti kohti vihasena mumis:
- Voi vittu noit lehrem myyji!
Syyskuu 2007
Pappi otti kyyttisäs liftaritytö. Tytöllä ol minihame ja koht pastori ol kiusaukses jota ei voinuv vastusta. Käsi kävi tytöm polvel, muka vahinkos, mut pia se alko lipsuma yhä uurestas ja uurestas vaihrekepilt tytö jalkovälil ja jäiki sinne.
Tyttö alko sopertama: "Luukas 13:24, voih, muista Luukas 13:24..." ja mene ain vaa punasemmaks poskiltas. Pappi hillitte ittes ja huult purre, tiukaste tiähe tuijottae ajoi peril. Tyttö jäi kyyrist, heitti merkittevä katsee ja kiittel kyyrist.
Pappi ajo suara päät kottisas ja haki äkkiä raamatu josa luki:
Luukkaa evankeliumi: 13:24 "Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi."
Syyskuu 2007
Miäs mene vaimoj jäljilt suihku. Ovikello soi ja rouva ava ove ainoasta kylpypyyhe ympärilläs. Naapuri isänt see siäl. Virnistä ja luppa maksa tuhanne euro jos naine purotta pyyhkees. Naine suastu, miäs kattele aikas, maksa tonni ja lähte vihellelle matkoihis. Naine pala kylpyhuanesse kuivama tukkatas. Miäs kyssy kuka siäl ovel oli. Vaimo vasta et naapuri vaa.
"Maksok see sen tonnin minkä lainasin sil eile?"
Elokuu 2007
Turus ol niimpal kaunis kesäaamu. Linnul laulova, aurinko paisto ja ihmise oliva hyväl miälel. Omakotialuel pojankloppi pompot pallo jalkkäytäväl. Siin sit hää sattumalt vilkas yhte karu reunal parkkeerattu auto. Pallo karkas käsist ja kloppi juaks kotti.
- Iskä, iskä, tual punases autos yks setä ja täti rakastele! Isä vasta:
- Kuule poika, Turus on kesä, linnu laulava, aurinko paista ja ihmise ova ilosel miälel. See on kuule iha luannollist, et jokku ihmise voiva vaik rakastella.
Isä lähte kuitenki reippail askelil karul kattoma sitä autto ja tarkastama tilantte.
Nii ja sit juaksujalkka hää mene puhelime.
- Halo, halo, onk polisi! Tääl meijä talo eres yks pariskunta rakastele autos.
Polisi vasta:
- Turus on kesä, linnu laulava, aurinko paista ja ihmise ova ilosel miälel ja on iha luannollist, et jokku saattava jopa rakastella.
- Nii, mutku see naine on kuallu, see on kuallu!!
Siin vaihes puhelimest ei enä kuulunu mittä ja koht alko kuuluma poliisiauto tuut-tööt-pilli ääni. Poliisiautost hyppä kaks nuart poliisimiäst ja syäksyvä tuijottama siihe karurreuna pysäköitty auto.
Toine poliiseist koputta auto ikkuna ja huutta:
- Mitäs siäl autos oikke tapahtu??
Miäs sit siit hivuttauttu ylöspäi ja ava auto akkuna ja sano:
- Turus on kesä, linnu laulava, aurinko paista ja ihmise ova ilosel miälel. On iha luannollist, et jokku saattava jopa rakastella.
- Niinii, mutku toi naine on kuallu!
- Ei se ol kuallu. Se on Tamperelt.
Elokuu 2007
Pariskunta Jörderströmil tul keske sunnuntpäivä semmone olo, et täytty mennä kaksinas makuhuanesse sänkky ja tehrä semmose nopiat tempu. Onkelma ol see ku 6 vuatias Göran-pojke ol kotosal.
Pappa sano pojal:
- Menes sää parvekkel ja kerro mitä ulkon tapahtu.
Hetken pääst ku makuuhuanes jo touhu alotetti nii parvekkel poika kerto ääne:
- Niämise porukka lähti ulos, Jormanaise Pepe on taas juavuksis, Inkise Raijan tykö mene joku ukko, talkkari korja oksennuksi pihalt ja näyttäis silt, et Korhosil naiskennellan taas makuhuanes.
Vanhemma hätkähtävä ja kysyvä syyt toho viimisse kommentti.
- Mistäs sää niin luulet, et Korhosil makuhuanes jotta...
- No ku Korhose Santtuki seisso parvekkel!
Heinäkuu 2007
HUAMIO KAIK SAVOLAISE, POHJAMMMAALAISE, STADILAISE, TAMPERELAISE JA MUUT SUAMALAISE - TURKULAISIST JA PORILAISIST EI NIIV VÄLI!
Täysin Turhak Kotisivu hakke omal murttel kirjottava jutuntekijä:
Huumorjutui, paikallissi uutissi,hyvä vitsi tai lyhkäse hauska pakina taijottamuutsemmost oma asuinseurum murttel (tai ainaki välttäväste-tyyryttäväste sinnepäite...) kirjotettuna ja jutuj juani mialummi asuinseurul sopivaks muakattuna.
Julkastava juttu tms täytty olla simmone, et see sovelttu julkastavaks näil sivuil (esim. tunnistettavi ihmissi ei saa loukata) ja julkastavaj jutuv valikoitte sivuje ylläpitäjä ja päätöksest on turha valitta!
Jos jutu tms. alkuperäne lähre on tiaros, se täytty mainita.
Nimimerkilläki voi kirjotella, ellei omal nimel kehta.
Hauska tai ajankohtane itteotettu valokuvaki soppi julkastavaks.
JUlkaistavist jutuist ei tiätenkä makseta yhtikäs mittä, ei pennin penni, mut kunnia voi mennä ja maine voi kasva... tai sit ei...
Näyttei (jokka voira sivuil julkasta) voi lähettä osottel
pauli.lahtinen@gmail.com
Tervessivaa
Lahtine
Täysin Turhat Kotisivut
http://www.paulilahtinen.net
Heinäkuu 2007
Mies leikkel pupis iltapäivälehte. Toinen kysy:
-Mitä sää leikkeles?
-Tämmöse murhauutise. Miäs tappo muijas, ku muija tutki ain miähe takintasku kapakkailla jälkke.
-Mitä sää meinas tehrä sil lehtileikkel?
-Laitan takintasku!
Kesäkuu 2007
Kannatta funtsi, mihi rahas lykkä. Meinaa, kannatta hetki miätti et mikä oikke kannatta. Jos esimerkiks kaks vuat takaperi olis ostanu Ericssoni osakkeit 20.000 eurol, osakkeitte arvo olis nyy laskenu 920 euro. Jos taas olis sijoittanu sama summa Sonk Netwörksi osakkeissi, olis niitte arvo nyy 158 euro. Mut jos olis samal rahal ostanuk kalja ja pitäny kunnol hauska ja kurnautellu pullot tyhjiks, nii siin marketi aulas olevast pullonpalautuksest olis saanu raha vaja 1540 euro. Nii et simmotti.
Kesäkuu 2007
Juhannusaatton tosa lähikaupas ol hiuka kassajono ja jono kulk ettempäi tiätenki tuskastuttava hittaste. Tilannet ei yhtikäs helpottanu se, et kansallispukusen naise vaunuis tyäntämä pikkuvauva parkus koko kaupas olo aja melkke taukoomat. Lopultas vauva isoveli, suunnilles 4 ikäne tomera miähealku saapastel vaunujen tykö ja kysys kuuluval, hualestunel äänel: "Valto, mikä sua vitutta?"
Kesäkuu 2007
Montta, montta vuat mää sanosi harava haravaks, paitti viime viikol, ku mää astusi sem pääl pihatalkkois.
Toukokuu 2007
Vaimo paista miähelles kanammuni aamiaiseks.
Yhtäkki miäs ilmesty naise seljän taa ja sano:
- Varovaste, VAROVASTE, lait lissä rasva! Sää paista liija mont kerrallas.
LIIJAN MONT! käännä niit! KÄÄNNÄ NIIT! No nyy, huh!
Lait nyy lissä rasva. Voi herrajumalasenttä.
Minne sää nyy saas tila rasval, kato nyy, nee tarttuvak kiin!
Varovaste! Varovaste nyy!
Sää et ikän kuuntel ku mää laita ruakka! ET IKINÄ!
Käännä ne nyy. NOPPIASTE! OLEKS SÄÄ HULLU?
Varo nyy vähä! VARO!
Eiiih, älä unhot suala. Laita sualaa niil, SUALAAA!
Vaimo tuijotta miästäs:
- Mikä ihme sua oikke vaiva? Luuleksää ettem mää ossa muutama kanammuna paista?
Miäs vasta rauhallisest:
- Mää halusi vaa näyttä, milt tunttu, ku mää aja autoo.
Toukokuu 2007
- "Mikäsh she shemmonen alkometri on?"
- "Se on sellainen joka kertoo jos olet juonut liikaa"
- "Kash pershkeles, oon semmoshen kanssa naimisisha!"
Toukokuu 2007
Sillo joskus ku melkke joka maatalos ol viäl renkei, nii sillo tapahtus yhres talos seuraavaa:
Renki häipys keske sopimuskaure. Naapuritalo renki kysys syyt äkkilähtöö.
- No ku mun luanton petti.
- Aijaa, kohrelttiks sua huanoste?
- Ei, ei ollenka.
- No kui sun luantos sit petti? Tekik emäntä huano ruakka?
- Ei se nyy mittä nii kehnoka ollu, mut ens tammikuus putos hevone jäihi, ja see syätti.
Helmikuus putos viikate lehmäm päähä ja lehmä syätti. Maaliskuus tukehtus sika lääväpalos ja sikaki syätti. Huhtikuus kual sit talom mummo ja sillo mun luanton petti!
Huhtikuu 2007
Eteläm miäs istu inarilaises paaris ja ihmettel ku pöyttä ol veretty viivoi 3,5,8, ja n 10 cm reunast.
Lapim miäs kerto ett "tässä yksi kerta mitattiin mulukkuja".
Eteläm miäs naurahti ja kehas heilpäi oleva isomppi vehkei.
"isthut viärällä puolella pöythää", sano lappalaine
Huhtikuu 2007
- Kuule, mää ajatteli, et mää ala ottama karatetuntei silt varalt, et joku joskus pimmiäl ehtol yrittäsis raiskata munt, sano vaimo miähelles.
- Ei sun tartte, vastas miäs. Ei tääl ikä niim pimmiä tul.
Huhtikuu 2007
Lastentarhanopettajatar ja kaks salolaist insinööri tuliva ravintola syämä.
Tarjoilija tul ottama tilaust ensiks opettajattarelt. Tää tilas paistettu taiment.
- Keitetyillä vai paistetuilla perunoilla? tarjoilija kysys.
- Paistetuil kiitos, lastentarhanopettajatar vastas.
- Entä vihannekset? tarjoilija jatko.
- He otta sama.
Huhtikuu 2007
Oli ehto. Pariskunt makas sänkysäs. Vaimo sammutti valo ja käpertys täki al nukkuma, miäs pani yälampum pääl ja alko lukema kirja.
Lukiessas hää välil kurkottel vaimon pualel ja hipelöi tämä mirrii!
Miäs teki tätä muutami kertoi, mut vaa piäne hetke kerrallas. Sit hää ain lopetti ja jatko kirjan lukemist. No vaimo tiätenki alko vähitelle kiihottu täst ja arvel, et miäs niinku varma halu jotta.
Vaimo nous ylös sänkyst ja alko riisuma yäpaitta hittasten pois päältäs.
"Kui sää otas yäpaitas pois?" kysy miäs ihmeisäs.
"No ku sää koskettelis mua" vaimo sanoi, "ja mää meinasi et see on niinku esileikkii"
"Höh, ei se mittä esileikki ollu" miäs tokas
"No mitä sää sit oikke kuvitteli tekeväs" kysy vaimo hiuka närkästyneenä. Miäs vastas:
"Mää vaa kostuti sormitan kääntäksen kirja sivui.."
Huhtikuu 2007
- Kui sää Erkki näytäs nii masentunelt, sää oles ku maas myyny?
- Joo meijä Riitta sanos ehtol sänkys ettei halu enä nährä mua
- Älä nyy, voivoi senttä, mitä sää sit teis?
- Mitä siin sit olis voinu tehrä. Mää sammuti valo.
Alkuvuarest 2007
Täysin turhakkotisivu tarvitte nyy muutama kirjeevvaihtaja eri pualilt Suame!
Erellytykse ova, et jokane valittu kirjeevvaihtaja lupauttu lähettämä näil sivuil muutama kerra vuares jonku huumorjutu, paikallissi uutissi,hyvä vitsi tai lyhkäse hauska pakina taijottamuutsemmost oma asuinalue murttel (tai ainaki tyyryttäväste sinnepäite...) kirjotettuna ja jutuj juani mialummi asuinseurul sopivaks muakattuna. Julkastava juttu tms täytty olla simmone, et see sovelttu julkastavaks näil sivuil (esim. tunnistettavi ihmissi ei saa loukata) ja julkastavaj jutuv valikoitte sivuje ylläpitäjä ja päätöksest on turha valitta!
Hauska tai ajankohtane valokuvaki soppi julkastavaks.
Jos jutu tms. alkuperäne lähre on tiaros, se täytty mainita.
Jokasest valitust kirjevvaihtajast tehrä tiätenki muutamal lausse mittane esittelyjuttu, misä kirjeevvaihtaja saa kertto ittestäs lyhyest mitä ite halua ja piän huanolaatune kuvaki sivuil julkasta!
Nimimerkilläki voi kirjotella, ellei omal nimel kehta.
Julkaistavist jutuist ei tiätenkä makseta yhtäm mittä, mut kunnia voi mennä ja maine voi kasva... tai sit ei...
Näyttei (jokka voira sivuil julkasta) voi lähettä osottel pauli.lahtinen@gmail.com
PS. Nii juu, Turkulaiste ei tart vaivauttu!
Tervessivaa
Lahtine
Täysin Turhat Kotisivut
http://www.paulilahtinen.net
Maaliskuu 2007
Pitsa makas vatas ja orotti sulamistas. Sit paikal tul kova vauhti viski. Ja toine, ja kolmas. Kahreksannelt viskiltä pitsaa jo kysys, et mitä ihmet siällä ylhäl oikke tapahtu. Ja viski kertos:
- Siällä o julmetu kovap pippalo, ja meit tule varma viäl lissä.
- Pippalo? Kuulosta hyvält. Mää tairan käyrä kattomas!
Maaliskuu 2007
Keski-ikäne miäs ol selväste järkyttyny, ku lääkäri totes et hänel on vaa suunninnel 6 kuukaut elinaikka. Tohtori suasittel miähel asjoitte kunttoo laittamist, testamentti ja hautausjärjestelyi varte. Sit hänen tulisis suunnitella kummotto aikoisis viättä loppuelämäs mahrollisimma hyvi.
"Oletko jo ajatellut, miten aiot viimeiset 6 kuukauttasi viettää?", kysy tohtori.
Miäs miättis muutama minuuti ja sano: "Mää tairan muutta anopil lua"
"Anoppinne luo??? Miksi ihmeessä haluaisitte viettää loppuelämänne anoppinne kanssa???"
"No ku siit tulis mun elämän pisin kuus kuukaut"
Maaliskuu 2007
Yks viikolloppuyä poliisi ol päättäny mennä paikallise kapakin pihal ja katto misä kunnos porukka tule siält sulkemisaikka ulos ja lähtek joku autol ajama jne.
Aikas ku poliisis siin kyttäsivä nii kapakis tul valomerkki ja pikkuhilja tupa alko tyhjenemä.
Sit yks kaveri tul kompastelle ulos ovel ja suuntas horjuvil askelil pihal parkkeeratu autol lua. Kokeil avami auto ja men toise auton tykä ja koit taas. Siihe sopis. Kaveri pääs lopultas autto sisäl. Takeroit aikas turvavöitte kans mut sai nee lopultas kii. Laitto auton käymä ja sammut sen ja taas uurestas käymä ja sammut taas. Lopultas muutama minuutim pääst starttaus ja liikkel lähtö. No poliisi ol tätä hetke orottanu ja eiku pysäyttämä kaveri ja pilli suuhu ja reipas puhallus.
Mut tulos oli 0 promillee.
Uuresta puhallus ja tulos sama 0.
Hämmentyny poliis kysys, kui tää on mahrollist?
Kuljettaja vastas: "Tänä yän mun valitti syätiks"
Helmikuu 2007
Oli tosa firman saunailta perjanta. Iha ukkoporukal. Saunassaki suunnilles jokane kävi ja juama maistu. Tavallisen kova meteli oli. Kaik koitti puhu kaikil ja yhtaikka. Tunnelma ol iha hyvä!
Jollan pöyräl soi jonku kännykkä ja joku vastas siihe: "Halo!"
Puhelimest kuulus kiva naise ääni:" No hei kulti, mää tääl vaa. Kauhee mökä siäl, olek tee viäl siäl saunal?"
Miäs vasta:" Joo, tääl saunal viäl olla, mut kyl koht lähretä paari!"
"Okei, muist olla kiltiste", sano naine ja jatka:"Kuulek kulta, ku mää oli täsä just sattumalt kävelyl tosa kaupunkil ja tosa Jokise kultasepäliikke ikkunas oli viäl see sormus ku sillo kateltti, see misä oli nee kolme kive, see ihana mist mää niimpal kauhiaste tykkäsi ja ku sää sanosi et kyl sä sit joskus voit sen mul osta, nii kulta, ku nyy sen hintakin oli vähä halvempi, se oli nyy vähä yli kahren tonnin, nii et nyy se oli aika halpa jo, nii et mitä jos mää ny oikke äkki mene nii mä ehriv viäl ja käyn ostamas sen, mitä sää kulti meinaat, eiks mää vois käyrä ostaan sen nyt viäl tänä?"
"Ai paljo yli kahren tonnin?" kysy miäs.
"Noo vähä yli, ainaki alle kolmen tonnin, nii, saanhan mä ostaa sen kulti, pliis kulti, saanhan mä ostaa, jookos?"
Miäs miätti kol sekuntti ja sano:"No okei, osta vaan, osta ny sitte!"
Naine taju täsä vaihes, et ukko on tänä aika lepsul miälel ja naine jatka: "Kuule, kun toi naapuri Saku pyys mua kanssas joskus iltaa istumaa ja ku sää olet siäl poikien kans niim mää ajattelin et jos mä meen sen Sakun luo sit tänään ja niim mä tiieedään et säää ooot musta mustasukkanen, mut ei me välttämättä mennä mihinkään sen Sakun kanssa vaan otetaan vaan sen luona pullo tai pari viinii ja silleen eikä mitään sen enempää ja kyllä mä tuun sitte aamuks kotiin et kyllä kai se semmonen nyt kulti sulle sopii kun säkin oot siäl poikien kans ravintelissa, sopiihan jookos?"
"No em mää nyt tosta suutu, mee vaan kun haluut, mut tuut sitte aamulla kotiin!"
Ja nainen: "No tottakai mää tuun, nii yks pikkujuttu viäl: ku äiti soitti et voisko hän muuttaa uuren miäsystäväs kans meille asumaan, kun on ihan turhaa maksaa vuakraa muuaalle kun meillä on iso talo ja paljon tilaa, siis kulti, saahan äiti muuttaa meille?
"No, voi voi.", vasta miäs. "Olik sul viäl muuta?"
"Ei muuta kulta. Kiitti kauheesti. Nährää aamul. Pusi pusi."
"Pusi pusi." sano miäs ja laittaa puhelime kiin.
Hetki sen jälkke hää näyttä puhelint mölyäväl kaveriporukal ja huutta: "Kenen puhelin tää o, mää vastasi siihe sum pualestas".
Helmikuu 2007
Kullankaivaja oli löytäny kultta mimmottos muute hää sit voisis juhlista sitä, ku menemäl paikallisse paari kaljal. Kullankaivaja tul paari ja huamas lapu:
"Miehyyskokeen läpäisseelle VUODEN ilmaiset juomat"
Kullankaivaja kiinnostus heti ja tiarustel paarimikolt, että mitä toi koe sisälttä?
Paarimikko napaut pöyräl litra kossupotu.
"Sinun pitää juoda tämä yhdellä huikalla, mentävä sitten takapihalle ja vedettävä vihaiselta mäyrältä kipeä hammas irti ja lopuksi mentävä yläkertaan ja rakasteltava 80 vuotta vanhan neidon kanssa."
Kullankaivaja jätti aluks homma suasiol väli, mutku hää ol parikymment lasi kulauttanu, hää hoippus paaritiskil ja sammals:
"Annash she she pottu, nhiin pannaah she thesti käytänthö"
Paarimikko pamautti kossupotu pöyttä ja kullankaivaja huikkas sen yhrellä kulauksel alas!! Nyy kaks kertta pahemmi juaksis oleva kullankaivaja läht hoiuppue takapiha ovel.
Kaik kunteliva. Takapihalt kuulu, ku mäyrä alko sihisemä vihaisest ja koht alko kauhia meteli. Miäs parku, mäyrä rääky ja kilju. See loppu yht noppiaste, kuu oli alkanukki.
Kullankaivaja ilmestys ovel.
Häne vaattes oliva iha riakaleina ja hää ol verinaarmuil kokomiäs. Kullankaivaja huus:
"Misshäs on see vanha naine, milt piti hammas reppi???!!!"
Tammikuu 2007
§1. Tyttöystävä on oikkias
§2. Tyttöystävä on siit huolimat oikkias
§3. Jos olet eri miältä tyttöystävän kans nii muista, et tyttöystävä loppuje lopuks on oikkias
§4. Tyttöystävä ei makka - hää miätiskele
§5. Tyttöystävä ei laiskottel - hää rentouttu
§6. Tyttöystävä ei ol myähäs - hänel on ilmotettu väärä kelloaika
§7. Tyttöystävä ei riitele - hää perustele
§8. Tyttöystävä ei lueskele lehti - hää pittä ittes ajan tasal
§9. Tyttöystävä ei juaruile - hää selvittä asjoi
§10. Tyttöystävä ei vehkeile toiste miäste kans - hää lua hyöryllissi kontaktei
§11. Tyttöystävä ei nalkut - hää painotta asjoi
§12. Tyttöystävä ei hauku - hää neuvo
§13. Tyttöystävä ei jua - hää nautiskele
§14. Menet tyttöystävän tykö oman ireas kans - palaat tyttöystävän irean kans
§15. Mitä enemmä kritisoit tyttöystävää, sitä kylmempi on makuuhuanees
Tammikuu 2007
Jokane naine tiättä, et kerran kuus tule semmossi päivi, ku sillo miähe ei tarvit ku avatas suus ja henkelähtö on lähel.
Sen takkia jokase miähe tulis tulosta tää allaoleva piän opas ja säilyttäs sitä lompakos ajokorti ja muitte tärkkiöitte papereitte joukos.
VAARALLIST: Mitä tänä syärä?
TURVALLISEMPPA: Voik mää autta ruuallaitos?
TURVALLISINT: Mihi sää haluaisis lähte syämä?
HUIPPUTURVALLIST: Ota vähä suklaat.
VAARALLIST: Mitä sulla oikke om päälläs?
TURVALLISEMPPA: Wau, sää näytäs hyvält ruskeis vaatteis.
TURVALLISINT: WAU!
HUIPPUTURVALLIST: Ota vähä suklaat.
VAARALLIST: Mikä nyy mättä?
TURVALLISEMPPA: Eksää nyy vähä ylireakoi?
TURVALLISINT: Ota täst viiskymppi.
HUIPPUTURVALLIST: Ota vähä suklaat.
VAARALLIST: Kannattak tota nyy syärä?
TURVALLISEMPPA: Olis tual omenoitaki.
TURVALLISINT: Ottasiksää lasillise viini ton kans?
HUIPPUTURVALLIST: Ota vähä suklaat.
VAARALLIST: Mitä sääki oles koko päivän tehny?
TURVALLISEMPPA: Toivottavaste sää et ol rasittanu liikka ittetäs.
TURVALLISINT: Sää näytäs tosi hyvält tosa aamutakis.
HUIPPUTURVALLIST: Ota vähä suklaat.
Tammikuu 2007
Miäs kiärttä supermarketis. Hää otta ostoskärrysäs papusoppapurki, yhre porkkana, yhre peruna, yhre pitsa, litram maitto, yhre fiilipurki. Kassaneiti tokasse:
- Taidat olla poikamiäs, vai mitä?
- Juu, kylmääole, mistäs arvasit?
- Siitä kun sä oot niin saatanar ruma, vasta kassaneiti.
Joulukuu 2006
Joulukuu 2006
Ripottel kaartemummaa uunipellil ja pelti vartiks uunii 75 astesse.
Kastel vanha villasukka Tolu ja heit sukka sohva al
Istu ja nauti:
Talo tuaksu tuarel pullal ja juur siivotul.
Joulukuu 2006
| TIISTA | KESKVIIK | TORSTA | PERJANTA | PERJANTA | PERJANTA | KOULUTUS |
| 8 | 7 | 6 | 5 | 4 | 3 | 2 |
| 16 | 15 | 14 | 12 | 11 | 10 | 9 |
| 23 | 22 | 21 | 20 | 19 | 18 | 17 |
| 30 | 29 | 28 | 27 | 26 | 25 | 24 |
| 37 | 36 | 35 | 34 | 33 | 32 | 31 |
Selitykse:
1. Kaik kiireelliset tyät selvitettä etuajas, esimerkiks tiista 16 pvä saatu tehtävä voiraa toimitta jo 10 pvä.
2. Kosk usiamppie tehtävie o valmistuttava perjantai, tarvita kalenteris kolme perjantait.
3. Joka kuukautte o lisätty 6 päivä, kuukaure lopu kiiretehtävi varte.
4. Kuukaures ei ol 1. päivä. Näi vältytä usse kuukaure ensmässen päivä sirottuje tiukkoje toimitusaikatauluje aikka saamalt painelt.
5. Perjanta 13. pvä on poistettu.
6. Maananta o ain vaikkia päivä, siks ja sen takia tää päivä käytetä istumal turhassa koulutukses.
Marraskuu 2006
Mul ol tosa joku aika sit niimpal kauhia pääsärky jatkuvaste ja sit mää menin ton lääkäril. Lääkäri käsk mun riisuutuma alasti. Hiuka mää ihmetteli, et minkä takia alasti, mut mää sit riisuutusin kumminki.
-Hyvähyvä, sano lääkäri. - Ja menkää sitte tuonne ikkunan ääreen ja painakaa pakaranne kiinni ikkunalasiin.
No mää tein niinku lääkäri käsk, mut sit mun ol pakko kyssy, et mitä tekemist täl touhul on mun päänsärkyn kans.
Lääkäri vaikut tyytyväiselt ja sanos mul:
- Ei mitään, mutta entinen vaimoni on töissä tuossa vastapäisessä rakennuksessa!
Marraskuu 2006
Mun vanha ystävän Riitta o yksijeläjä vaaliaverikkö. Hää kerto mul seuraava:
"Mää vaihro viime vuan kaik ikkunalasi kalliissi kolmelasissi enerkiasäästöikkunoihi.
Täl viikol soitti miäs asennusliikkeest. Hää totes, et ikkuna o vaihrettu jo vuas aikka, mut hee ei ol saanu viälä maksu.
OK, vaik mää olenki plondi, nii ei see automaattisest tarkot, et mää olisin tyhmä.
Ja sit mää kertosin sil miähel, et heijä lipeväkiäline myyntimiähes ol sanonu vuas sitte, et nää lasi maksava itte ittes jo vuaren kuluttu.
Halloo...nyy on vuas kulunu!
Puhelimes tul iha hiljast ja mää sit katkasi puhelu.
Ei see miäs sit soittanu enä uurestas. Tais tuntte ittes tyhmäks!"
Marraskuu 2006
Mun tyäkaverin Taisto täytti tasavuassi, mee tyäkaveri annetti hänel epätavalline synttärilahja: mukava vuateelämmitin.
Valitettavast tyäkaveri vaimo ei antanu Taiston pittä hänt.
Marraskuu 2006
Kaks johtaja juttel keskenäs. Toine kysy toiselt, kui hää anto sihterilles lopputili.
Toine kertos: Kaks viikko aikka ol mun syntymäpäivän. Mää täyti tasavuassi.
Mää en ollu oikke kauhia innosan, ku aamul heräsi ja muija ei eres onnitellu. Tarkemmi sanoe, hää ei sanonu eres hyvä huament.
No, mää ajatteli, et semmone toi meijä muija on, mut kyl lapses senttä mua muistava. Mää kävi herättämäs lapse, mut kukka heist ei sanonu yhtikäs mittä, ei onnitellu, ei lahja antanu.
Mää lähri sit vaa töihi vaik mää olinki hiuka pettynyt ja alakulone. Kum mää meni toimisto ovest sisäl, mun sihteerin sanos: "Hyvä huament ja hyvä syntymäpäivä!". Se sai mun tuntema olon hiuka paremmaks.
Simmotto see tyäpäivä sit alko ja joskus sit ehtopäiväl sihteeri koput ove ja kysys: "Siäl on niimpal kaunis ilma ja ku tänämpä on sun syntymäpäiväs, nii mitä jos lährettäis ulos syämä juhlan kunniaks?"
No heti mää iihe tiätenki suastusi ja sit mee lähretti ulos ja mentti simmosse piäne intimi ravinteli, mää söi hyvi ja otin pari kaljaki, ku sihteri lupas aja takasi. Mut sit sihteeri kysys mult, et "onk meijä ny pakko enä tänämpä mennä toimisto, mennä mun tykön vähäks aikka" ja mää vastasi, et "kyl see mul soppi, mennä vaa sun tykö"
Sin sihteeri asuntto mee sit mentti ja hää teki oikke tuju paukum mul Koskenkorva ja raitti, tiätenki. Sen jälkke hää sanos, et jos mul soppi, nii hää mene nyy ja vaihta päällesäs jotta mukavamppa. Mää vastasi myäntäväste ja hää lähti makuuhuanesas ja muutama minuutim pääst tul takasi syntymäpäiväkakku sylisäs.
Hänen peräs käveli mun muijan ja lapse ja hee kaik laulova "Hyvää syntymäpäivää...."
...ja mää istusi muina miähinä sohval munasillan.
Lokakuu 2006
1. Men kirppiksel ja osta käytety saappa - mahrollisimma iso pari.
2. Lait saappa ulko-ove ette "Metsästys ja Kalastus" -lehrem pääl.
3. Lait koirankuppi saappaitte viäre. Oikke iso kuppi.
4. Kirjot ove lappu, misä lukke suunnilles näi:
" Jaska, ollaan Kaken kans kaupassa hakemassa Karjalaa ja haulikon panoksia. Tullaan pualen tunni sisäl. Älä häiritte rottweilereita, ne on juur saaneet matokuurin ja ovat hermona."
Lokakuu 2006
Naisen tarina:
Voi et ku ihana miäs! Ku mee tultti mun kottisan, hää himmens niimpal romanttisest makuuhuane valo pualpimmiäks. Sit hää kiusottel mua ja riisus mun vaatteitan tosi hittaste, nii ihana hittaste. Hää ol kyl niimpal fiksu ku hää ei mittä heti rynnänny mun sisä vaa hää käyt ihanaste ja kauva käsiäs ja suutas ja tyyrytti munt ussiamma kertta simmotti. Sit ku hää lopultas tul mun sisä, nii hää tyäskentel kauva ja rauhallisest ja kiusas mua ain välil piänil tauoil ennenku hänel tuli.
Miähen tarina:
Voi p*****e! Ei olis pitäny vettä kaksin käsi viinaa valomerkki asti. Mä en saanu sen muijan kämpäl eres valoi sammuksi, enkä meinannu saara sitä eres riisutuks. Ja sit ei tiätenkä ottanu ette, ei sit yhtä, veltto ku veltto.Ol pakko keksi muit juttui ettei se muija olis huamannu noloo tilannet. Loppuje lopuks ku mä pääsin pukil nii ei nalli meinannu pala ollenka, mää taisin keske akti pari kertta torkahtakki, mut saim mää sit loppuje lopuks hoirettu homman kotti.
Syyskuu 2006
Mikko ja Elssa oliva olle avios jo aika kaua. Yks aamu Mikko istu kaffepöyräs ja kattos akkunast ulos ja sano Elsalles:"Tule hiano päivä".
Keskustelu päättys sil kerral siihe, eikä Elsaka mittä siihe sit kommentoinu.
Seuraaval aamul taas kaffepöyräs Mikko kattel pilvettömä taival ja sano:"Tulepas kaunis päivä".
Ei sillonka siit sit mittä enemppä puhuttu, mutta Elssa jäi sanonta hiuka vaivama.
Kolmannel aamul kaffepöyräs Mikko katto taas ulos ja sanos: "Siäl tule sit kaunis päivä, voi et ku kaunist". Sillo Elsa riamastus ja sanos kiukkusesl äänelläs:"Mitä kumman kaunist siäl ny mukamas o? On siäl kaunist mut mitä sää sitä joka aamu jankutas?.
Mikko ryysti kaffet ja sano:"Säähä kerra sanosi, et joku kaunis päivä mää kyl täst viäl lähre!"
Syyskuu 2006
Meitti oli eri ikässi ukoi saunomas. Sit ku tul aika mennä uima, mee nähti salme vastakkaisel rannal uimas montta kaunist nuart naist ja tiätenki nee oliva iha alasti.
Kakskymppine sanos: - Helkutti, uira äkkiä salme yli.
Kolkymppine sanos: - Haeta josta vene ja soureta salme yli.
Nelkymppine sanos: - Orotettan täsä vähä aikka, nii noi tuleva tänne, ku hee huamava meijä.
Viiskymppine sanos: - Minkätakia meijän pitäis mennä salme yli? Nähräm mee tästäki iha hyvi.
Elokuu 2006
TYTTÄRENI HENNA
Merkkipäiväs on huamioitu, mut täl kertta sää es saa mittä lahja, ku siihe varatu raha mää ole osottanu päihrehualtto.
Niil sai yhre kossupullo.
Onnittelu merkkipäiväs johrost!
Elokuu 2006
Vaimo kertto seuraavaa:
-Eile ehtol munt ol kutsuttu viättämä muijaporukas iltta. Mää lupasi miähellen, et mää tulen kotti enne pualtyät. "Mää luppa".
- Noo, tunnik kulusiva ja siiterii meni alas vissi vähä liijanki hyvi. Kolmelt aamuyäst, kännis ku käki, mää lährin kottim päite. Juur ku mää pääsi ovest sisäl, nii etese käkikello kukkus kol kertta. Mää tajusisamal hetkel, et ukko varmaste heräs ja mää ku nerokas naine ole, nii mää keksisi kukku yhreksän kertta lissä.
-Mää oli oikke ylppiä itestän, ku mää keksisi nii nerokka ajatukse ja viäl tukka iha täyn. Nyy ei ukko huamannu varmaste yhtikäs mittä.
- Seuraaval aamul mun ukkon kysys et mihi aikka mää tulin kotti ja mää kertosi, et kahrelttoist, eikä ukko ollu ollenka epäluulose olone.
Voi noit miähi.
Mies kertto seuraavaa:
-Tiäratteks tee, misä myyrä käkikelloi? Mee tarvittais uus.
-Viime yä see kukkus kol kertta. Sej jälkke se sanos "Voi Vittu" ja kukkus nel kertta lissä. Sit see selvittel kurkkutas ja kukkus sej jälkke viäl kol kertta lissä, kikatti ja lopuks piaras.
Heinäkuu 2006
19% Muistoi, haikkioi
11% Ravintolapaatei, toine vähä helveti ruma, toine muute vaa tyhjä
9% Muistoi, ilossi
8% Paska, puhrast paska
7% Kaipaust
6% Polkupyärä raatoi
5% Puronnei kännyköi, pääasjas Nokia-merkkissi
5% Kura
4% Ruakakaupa ostoskärryi
4% Tyhji pulloi, rikotui
3% Pikkuhousui ja muit viämärijättei
3% Sekalaissi roski
2% Kortonkei
2% Räkäkiiskei
1% Muit kaloi
1% Tyhji pulloi, ehji
1% Koskisen kulma pyärätelinei
1% Repen naki käärepaperei
1% Halikkolaiste vanhoi vaattei
1% Pois heitetyi vihki- ja kihlasormuksi
1% Suamise Hannum mopo, Tunturi Pappa -64
1% Hukkunei pultsarei
1% Kassikalja, täysnäisil potuil
1% Ravintola Mestarin tuapei
1% Muaviämpärei
Hiuka vettä
Heinäkuu 2006
Päiväohjelma
6.00 Aamutoime
- Meikkaust ja hiuste laitto
- Käyrä läpi yäunie keskeytyssyyt
- Haukutaa Merja ja Marjo, ku nee ei viäläkä ol tullu paikal
9.00 Aamupala
- Tehrä aamupala salaatist , juureksist ja retiisimehust
- Jatketa ehostustoimi
- Manikyyri varppail
- Halukka menevä aamusauna
- Saunas haukuta nee, ku ei lähteny sauna ja tuvas haukuta nee ku menivä sauna.
10.00 Henke nostatus
- Saunast tulija tekevä toise meikkaukse ja hiuste laito
- Yleist miäste morkkaamist ja naapureist juarumist
- Merja ja Marjo saapuva paikal taxil ja pahotteleva myähästymistäs
11.00 Käyrä yhres liiterist hakemas Essolt sinne tilatu koivuklapi
11.30 Lounas
Yritettä sytyttä liäsi ja ihmetellä ohjees olevaa ohjet "avaa pelti ennen kuin sytytät lieden"
- Tuuletetta tuvast savup pois
- Päätetä pyssy salaattilinjal ja lisäks syärä ranskalaissi pilaantunei maitotuottei (juustoi) ja pilaantunut espanjalaist herukkamehu (valkoviini)
- Kerrota mehevimmä tyäpaikkajuaru
12.00 Ruakalepo
- Tilata pitsat lähimmäst kaupunkist
- Nukuta kauneusune
- Nee ku ei nuku nälän takkia haukkuva niit ku nukkuva
12.45 Tosihomma alkka
- Pikasuihku ja ehostust
- Ihmetellä kui lämmi vesi ei riittäny kaikil
- Lueta tuva käyttöohjeest, et boileri olis täytyny laittap pääl???
- Päätetä laitta suihku käyttökialtto
- Juara arkentiinalaist pilantunut punamehu
13.30 Ohjattu välineitte valmistelu
- Alotetta häpykarvojem poisto
- Kulmakarvoje nypinttä
- Pitsa tuara kaupunkist, kerätä kolehti ja loppu maksetaa Tertu rinnakaisvisal = Reinov visa
- Kinastella siit, kuka tilas Amerikaano valkosipulil
- Haukuta kaik ulkomaalaise, mist Terttu, Erja ja Eija suuttuva ku heijä miäsystäväs ova Mutumaanei
- Haukuta muu ulkomaalaise paitti Mutumaani, mihi Terttu, Erja ja Eija yhtyvä
- Katota saippuasarjoi 14:00 - 17:00
- Haukuta suamalaise saippuasarja
17.00 Illalline
- Kylmä hernekeitto ja näkkileippä
- Eteläafrikkalaist pilaantunut marjamehu
- Haukuta suamalaine elintarviketeollisuus
18.00 Ehostust
- Haukuta naapurim pennu ja kehuta omi lapsi
18.30 Lämmitettä sähkösauna ku kukka ei uskal sytyttä rantasauna
- Jokane kertto vuarollas, misä saunas on kenenki kans käyny
- Juara unkarilaist pilaantunut marjamehu
- Käyrä alasti uimas
- Seurata salapitte kenel riippu enite ja maha pömpöttä ja onk minkälaist selluliitti
- Valitetta omi riippuvi, pömpöttävi ja muitaki löyssi paikoi
- Ehostust
19.00 Päätetä lähte latotansseihi
- Paitti Mirja, Anne ja Tiina, ku heil ei ol mittä pääl pantava
- Yritettä yhres vaatetta nää naise
20.00 Perutaa latotansseihi lähtö
- Juara saksalaist pilaantunut marjamehu
- Haukuta latotanssi ja kaik maalaise
- Paula ja Kirsi pahastuva ku hee asuva maal
- Haukuta tasapualisuure vuaks kaik kaupunkilaise
21.00 Makkaranpaisto alkka
- Tyydrytä pelkki perunalastuihi ku polttopuu ova kastune sattes
- Syärä salapitte omi suklait ulkohuusis
- Haukuta ain vuarollas huusis olija
- Paruta yhres menneit ensirakkauksi
- Haukuta nykyisep pualiso
22.00 Lauletaa Karaoke
- Juaran kalja ja syärä kylmä makkara
- Kehuta suamalaise miähe
- Paitti Minna, Jaana ja Tiina, nee ei kehu ku nee ova juur nyy oksentamas
- Päätetä sittenki lähte latotansseihi ja käynnistettä knafti 20 fööni yhtaikka. Sulake pala ja peruta lähtö
23.30 Iltatoime
- Juara kusehaalia Koskenkorva kynttiläv valos
- Halata ja paruta yhres
- Kikatetta
- Ehostetta ja mennä vaattep pääl nukkuma.
Helmikuu 2006
oleksää syntyny 50-,60- tai 70-luvul...
- Autois ei ollu turvavöit, ei niskatukki eikä turvatyynyi.
- Takapenkil ol HAUSKA eikä milläntappa VAARALLIST.
- Pinnasänky oliva värikkäi ja lyijypitosel tai muil myrkyllisil ja vähintäs arveluttavil maaleil maalatui
- Ei ollu lapsiturvalukoi pistorasiois, auto-ovis tai lääkepullois.
- Voitti aja fillaril ILMA kypärä.
- Juatti puutarhaletkuist tai kaikemmaailma puroist tai lätäköist, EIKÄ mistä sterileist limsapulloist.
- Rakenneltti mitä ihmellisemmä näkössi mäkiautoi. Nee kenel oli onni assu mäem pääl, saiva kokke nopeusennätyksi ja joskus pualesvälis mäkke toreta säästänes jarrui...
- Saatti leikki ulko kunnes tul pimmiä. Ei ollu kännyköi. Koton ei paljo tiäretty misä pörrätti. USKOMATONT.
- Naarmui tul...murtunei luit...katkenneit hamppai - mut kukka ei ollu syylline. MEE ITE VAA.
- Mee voitti mutustella MAKKIA ja VOIleippi syärä, oikkioi SOKERIjuami juara, ei ollu paino-onkelmi - ulko ain leikkimäs!
- Voitti jakka keskenäs neljän tai viirenki kaverin kans limssa, juara samast pullost, ilma et siihe joku olis kuallu.
- Ei ollu Pleisteissonei, ei Ninttendoi, ei tiatokonei, ei kaapelikanavi. Jalkasi tai fillaril mentti kavereitte tykö välil ussiammanki kilometri päähä ja haetti kaveri ulos leikkimä.
- Nii, ULKON, kamalas pahas maailmas! ILMA MITTA VAHTEI! Jos joku kaveri ei joskus sil kertta porukka mukka päässykkä, nii ei siit mittä psyykkissi traumoi tullu.
- Joku kavereist ei ollu koulus yht hyvä ku toine ja ku jäätti luakalles, nii sithä kerratti se lukuvuas. Kettä ei sentakia lähetetty psykiatril tai psykolookil. Kouluvuas vaa uusiks ja jokane sai mahrollisuutes.
- Meil ol vapaut, vapa-aikka, takaiskui, menestyksi, tekemist... ja mee opitti niitte kaut toimima.
Kuuluksää näihi ikäluakki 50-, 60-, 70- ?
Kerro täst omil kakaroilles (ja niitte kakaril)
Nee varmaste sanova, et kyl teil oli elämä sit ykstoikkost, mut
PERKELE, MEE OLTTI ONNELLISSI!!
Tammikuu 2006
TäysiTurhaKotisivu ilmestysivä netti tasa viis vuat takaperi ja aluks Sunpointi palvelimelt. Sivuil oli mun miälestän hauskoi jutui ja kuvi. Kuvat jäi tekijäoikeus syitte takia aikanas pois, mut jutui mää ole erelle koittanu koota ja itekki hiuka kirjotella. Vapaa-aika o kuitenkin rajotettu ja ku muitaki tärkkiämppi hommi onku tämmöste paskoje juttuje keräämine nii uussi turhi jutui syntty vaa sillo-tällö
Uussi juttuireoi ja vinkei kannatta silti lähetellä, osote o tosa ylhäl. Ja palautesivun kaut palautet!
Kiitoksi kaikil juttuje lähettäjil, moittijoil ja kiittäjil ja osotet saa erelle ettempäite lähetellä!
Tervessi vaa
Lahtine ja Karvane
Tammikuu2006
Yks pariskunta viätti 30- vuatishääpäivä ja pariskunta päätti elä uurestas hääyäs. Hee menivä sama hotelli ku sillonki, ja tekivä kaik niinku sillo enne. Hotellis miäs otti vaatte yltäs, men sänkky ja sammut valo. Vaimo men kylpyhuanesse, ot vaatte yltäs ja nojas alasti ja kiihottavaste ovenkarmi valon taittues takka kylpyhuanest, ja hää kysys miäheltäs, et mitä hää ajattel täl hetkel 30 vuat sitte. Miäs vastas: "No jos mää iha rehelline ole , nii mää ajatteli 30 vuat takaperi, että mää halusi nus-PIIP-si sun aivos pellol ja ime sun tissis kuivii." "Noo, mitä sää nyssit täl hetkel ajatteles?" kysy vaimo. "Mää ajattele, et mää taisin tehrä varsi hyvää tyät.
Joulukuu 2005
Veikko tul töist kotti ja vaimo ol ovel vastas:
-Veikko, pesukone ei linkoo. Voisit yrittä vaik korjata.
Veikko vilkas eukkotas, haki jääkaapist kaljapotu, korkkas ja heitti ittes pitkäks soffal ja sano:
-Emmää mikkä perkele hualtomiäs ol.!
Seuraaval päiväl Veikko tul taas töist ja vaimo seiso pimmiäs eteses ja sano:
- Veikko, etese lamppu men pimmiäks, voisiks vaihta lampu.
Veikko mulkas akkatas, men jääkaapil, otti kaljapotu ja men löhömä sohval ja sano:
- Ja perkele, emmää mikkä sähkömiäs ol!
Kolmannel päiväl Veikko tul taas töist kotti ja eikös eukko ollu vastas, täl kertta jo ulkorappusil:
-Veikko, rapuist o yks lauta irti, voisikssää korjat sen ennenku sattu mittä vahinkoi.
Nyy Veikkoo alko tosissas ketuttama, hää tuuppas muija sivu paino jääkaapil ja siält sohval ja huus:
-Emmää mikkä perkele timpuri ol !!
Neljännel päiväl Veikko tul taas töist kotti. Veikko vähä ihmettel ku akka ei täl kertta ollukka vastas jäkättämäs. Rappuse ol korjattu, eteses ol uus lamppu ja kylppäris pesukone ol juur linkomas. Eukko röhnöt soffal tyytyväise näkösenä ja katto Kaunei ja rohkei. Ei auttanu Veiko muut ku kyssy:
- No mitäs tääl o tapahtunu?
Ja eukko vasta:
-Ei täs mittä ihmeellist. Naapuri Jorma kävi laittamas paikak kuntto tosa iltapäiväl ku mää pyysi.
Siihen Veikko:
-Älä helevetis, ottik see mittä maksu eres?
Ja eukko vasta:
-No, se sano, et pullaa pöyttä tai hame korvi, ja niinku sää tiäräs, em mää mikkä perkele leipuri ol!
Joulukuu 2005
Pikkujoulujuhla sivistyne ja kunniakka onnistumise kannalt o otettava huamio seuraavi asjoi:
1. Tilaisuutte saapumine ja juhlapaikal liikkumine:
Tilaisuutte saapuja o kyettävä liikkuma juhlapaikal pääasiallisest omi voimi, simmotti et liikkumise o tapahruttava suuremmaks osaks alaraajoje varas. Liikkumise suorittamist saa avusta vaa yhrel kärel kerrallas, ja niin sanottu ottanahkaetenemine johta hylättyy suoritukse. Avustaja saa käyttä ainoastas sisääntulos ja sillonki erellytettä, että avustaja o rekisteröity taksikuski, jol o annettu ainaki 10 € juamaraha.
2. Virvokkeitte tilaamine ja nauttimine:
Tilaamise tule tapahtu turha melu ja ylemmääräst huitomist välttäe. Mikäli tilaaja ei ite pysty tilaust suarittama, voiva häne pöytäseurueeses kuuluvas sen suaritta tai siin avusta. Nauttimine tule suaritta hillityst ja paikkoi paskastamat. Kannustushuutoi tule välttä paitti, jos kyseessä o kansainvälises säännö täyttävä ennätysyritys.
3. Pöyrä al o kiartosuunta myätäpäivä:
Tääl ns. alakerrokses kaikellaist pysähtymist o vältettävä, niinku myäs siält avautuvie näköaloje koskettelu ja äänekästä kommentointti näkymie yksityiskohrist.
4. Sosiaalise yhteyrenoto muihi pöytäkuntti:
Pääsääntö on, ettei viarassi pöytti huurella paitti, jos kysees o huutoäänestys tai iskuyritys - tai huutelemine o muute välttämätönt.
5. Poistumine tilaisuurest:
Poistumine tilaisuurest tule tapahtu mahrollisuuksie mukka omiv voimi, nyy kuitenki o apuvoimie käyttö sallittu. Poistuttaes o yritettävä otta kaik omav varuste mukka. Viara esine tulis palautta viimestäs viiko kuluttu juhlist.
Huamautettako, että ove, josa o epätavallise korkkia kynnykse, ova ikkunoi ja niitte käyttö poistumisteinä tule välttä eritote yläkerroksis juhlies.
... ja eiku juhlima !
Joulukuu 2005
Kaveri lähti hommi Afrikka ja otti koiras mukka. Siäl ol paljo haisteltava ja nii siin sit kävi et koira hävis viirakko. Pia koira huamas, et leoparti havittel siit lounastas ja koira miätti hetke, mil hää saa ittes pelastettu. Niimpä koira keksis: Hää nappas jonku vanha luu maast, kääns selkäs leopartil ja juur ku leoparti ol hyäkkäämäs, koira sylkäs luum pois suustas ja sanos "Huh, huh, olipas pahmmakune leoparti, onneks se o nyy syäty". Leoparti kiitti onnetas, ettei ollu ehtiny hypätä koiran kimppu ja lähti tiähesäs. Apina ol kuitenki puus ja näki koko tapaukse. Apina ajattel, et jos hää käräyttä ton koira valehtelemisest, hää voisis saara leopartist ystävä, eikä tää enä yrittäis syärä apina. Apina men kertoma leopartil, et kummotto koira ol tätä kusettanu. No leoparti tiätenki suuttus helkutimmoisest ja huus apinal "Hyppä mun selkkäsän nii pääses kattoma kummotto höynäyttäjäl käy". Koira näki leoparti juakseva apina seljäs hänt kohti. Sillo koira kääns selkäs ja huus suurel äänel "Misä see saatana apina viippy. Määhä läheti sen hakema uut leopartti ainaki pual tuntti takaperi. Nälkä täsäs tule"
Tarinan opetus:
Perssenualemine voi autta hetkeks, mut Taitava Paskanpuhuja selvii tilanttest ku tilanttest!!
Syyskuu2005
Pari Saloseutulaist naispualist liikkeharjottaja ol ensmäst kertta elämäsäs pelamas kolffi Salo kolfkentäl, vai oliksee ny tosa Wiurilas, emmää nyy varmaste muist, mut kumminki ku toine löi avauslyäntis, lens pallo niimpal mettä et see osus yhten pelaava miähe.
Miähe käre lennähtivä salamana haaroihi ja miäs vajos polvillas maaha. Naise juaksiva kauhial kiirul miähe lua ja kysysivä kui kävi ja voik autta.
Miäs ähis ja puhis ja vastas ettei tää nyy ol ensmäne kert ku pallo häne ossu ja et kyl see siit sit.
Toine naine sano olevas vysioterapeutti ja halus autta miäst ku tämmöne vahinko kävi. Miäs pist vähä hanttinki mut naine otti miähe kärep pois haaruksist ja avo sepalukse. Sit naine lykkäs kätes miähe sepaluksest sisäl ja alko simmotti rytmikkäste hiaroma.
No sitä hiaromist kest sit ainaki kymmene minutti ja sit naine kysys miähelt et milt nyy tunttu. Miäs vastas et helkuti hyvält mut peukalo o erellenki vähä perkulen kippiä.
Elokuu 2005
Valitse jatkuvasti vaihtuvasta valikoimasta itsellesi uusi vaihdokki:
AHTI 1955 Siisti, vähänajettu, taloudellinen. Myydään käteisellä tai vaihdetaan nuorempaan. Talvitossut ym. lisävarusteita.
ALPO 1930 Hyväkuntoinen veteraani rauhalliseen ajoon. Juuri entisöity. Sopii harrastelijalle. Uudet lasit.
ASKO 1943 Myydään tarpeettomana tai vaihdetaan koiraan tms. käypään tavaraan. Äänenvaimentajassa pikkuvikoja.
BERTIL 1949 Kohtalaisen siisti. Vaihdetaan mielellään uudempaan ja pienempiruokaiseen. Ensimmäinen omistaja. Edullisesti.
CHRISTER 1969 Paljon ajettu, mutta hyvin pidetty. Diplomaattikäytössä. Hyvät puristukset. Juuri maalattu. Teknisesti hyvä.
IIRO 1945 Lämmin, pieniruokainen. Halvalla, perässä pientä laittamista. Radio tulee mukana.
JAAKKO 1958 Hyvin pidetty. Alkuperäinen kunto. Otettu käyttöön vasta 1980 lokakuussa.
KEIJO 1934 Halpa. Pieni nivelvika. Yksityiskäyttöinen. Uudella peitolla. Savuttaa vähän.
LASSE 1984 Tässä tosi tilaisuus. Urheilullinen, tosi hieno, täysin ajamaton yksilö. Lukkoperä.
MATTI 1971 Taloudellinen, loistokunto. Hyvin pidetty, ei kolhuja. Kiihtyy hyvin.
IGOR 1963 Hyvin säilynyt. Ei vingu, 6 kk takuu. Alkuperäinen kunto. Pientä vuotoa. Tuotu maahan 1992.
PENTTI 1967 Lämmin, siisti, pieniruokainen. Perä vähän roikkuu, muuten hyvä.
MIKIS 1970 Tiukka perä, hyvät puristukset. Suhteellisen siisti. Vaihdossa käy vanhempikin. Tuotu Ruotsista 1979.
TONY 1976 Tosi sportti. Ainut Suomessa. Musta. Juuri testattu ärhäkkä, makeet äänet. Teknisesti hyvä - kovaan ajoon. Tämä yksilö pidemmällä kardaanilla.
Kesäkuu 2005
1. ENGLANTILAINE SARLES
- hää herä vaimos viärest, mene jääkaapil, otta siält muni ja pekoni, paista nee ja lähte töihi.
2. RUATSALAINE ÅÅKE
- hää herä poikaystäväs viärest, mene jääkaapil, otta siält muni ja pekoni, paista nee ja lähte töihi.
3. RANSKALAINE JEAN-PIÄRRE
- hää herä rakastajattares viärest, mene jääkaapil, otta siält muni, paista nee, syä nee patonki kans ja lähte töihi.
4. VENÄLÄINE IIKOR
- hää herä vaimos, siskos, mummis, veljes, serkkus, kaimas, tätis ja setäs viärest, mene sin misä jääkaapi pitäsis olla, raappi munias ja lähte töihi.
5. KIINALAINE SHI JONK
- hää herä syntyvyyrensäännöstelijä viärest, mene sin misä jääkaapi pitäsis olla, raappi itteäs siält, misä munie pitäsis olla, ja lähte töihi.
6. SUAMALAINE JORMA
- hää herä käyttämättömie munies viärest, totea, et vaimo o viäny jääkaapi ja pekoni, ja jättä menemät töihi, ku o kannattavamppa nykyä pyssy koton.
Kesäkuu 2005
Suami o suljettu juhannuksest heinä- ja osittai elokuul loppus saakka.
Huamattava osa eri aloje yrityksist o lomil, korjaamoitte, kauppoje, virastoje ja erilaiste toimistoje palvelu o vajavaisemppa ku muuhu aikka vuarest.
Telkkarist ei tul muutama seuraava viiko aja sitäkävertta kattomise arvost ku muullo.
Vaikkem mää mikkä telkkari himokattoja olekka, nii sitä mää en ymmär, minkätakija noi molempien kanavie aamu-tv:t alottava kesä-elokuus ohjelmas tuntti myähemmmi ku talviaikka. Mihi see oikke perustu?
Emmää ainaka saa kesäsi nukku aamul tuntti kauemppa ku muuhu vuareaikka.
Emmää vaa ymmär...
Toukokuu2005
Lomavinokas (Pleurotus holidayrios)
Tavalline alkoholii imevä siäni koko maas. Esiintty koko kesä, mut erityise yleine juhannuksest alkkae ain elokuu puolväli asti.
Viihty terasseil, rannoil, piantareil ja jopa kosteis sisätilois.
Olemus turvonnu, punakka, lakki vinos.
Esiintty yksi tai piänis ryhmis.
Viihty aurinkoisil paikoil. Katoo maisemast kesälomakaure jälkke.
Rantasiitake (Lenitus bikinikus)
Maan etelä- ja keskiosas yleine viinaa imevä siäni.
Viihty hiakkasil ja aurinkoisil ranta-alueil piänis ja isois ryhmis.
Häviää noppiaste aurinko laskies.
Jalka usse solakka ja notkia.
Väri varsinki loppukesäl paahtune ruskija, joskus palanee punane. Lakki värikäs, usse niskas. Vaatti erittäi paljo nestet.
Tuurijuopokas (Hygorophorus intervalligus)
Alkoholii imevist siänist yks tavallisimmist. Esiintty tavallisimmi suurte juhlapyhie jälkke, jollo se juurttu sitkiäste ravitsemusliikkeissi, joutoväe kansoittami peräkamareihi ja kolmanne luaka kuppiloihi.
Tunnistaa kalvakast ulkoasust, tyypillisest, pistäväst hajust sekä hontelost jalast.
Räkänuljaska (Gomphidius spyttagus)
Tuurijuapokkaitte sukulaislajike. Sen tunnista harmahtavast ulkoasust, jalka usse horjahtanu, maiti tyypillisest rinnuksil, lakki silmil. Yleine kaikkial maas koko satokaure.
Kannattaisis korjata taltte,mut hapahkon hajus ja epämääräse muatos takia jää usse oma arvosas. Huam: ain ryäpättävä.
Kotkaseitikki (Cortinarius feminius)
Kaikkie alkoholii imevie siänie esiintymispaikoilt löytty yleensä yks tai kaks kotkaseitikki. Turpeahko vars, hompsune ulkoasu. Lakki epämääräne (voi olla myäs huivi tai nuttura).
Heltat usse levjä ja roikkuva.
Jalka lyhy ja horjuva.
Tuaksu tyypilline eltaantunu hajuvesi.
Esiintty yleensä hämäris loukois, viihtyy ravinneköyhäs ympäristös, mut vaatti paljo nestet. Huom: erittäi vaaralline, varsinki kiäli terävä ja myrkylline.
Kaappijuopokas (Clitocybe fingerporilus)
Koko kesäkaure varsi yleine viinaa imevä siäni koko maas, mut vaatimattomie elintapoje ja syrjäste esiintymispaikkoje takia jää usse huamaamat.
Viihty kaikellaisis olosuhteis, jos saatavil on nestet (sitä ei tarvit paljo kerrallas, mut sitä o oltava saatavil koko aja).
Jalka ja varsi usse ryhdikäs ja suara, mut nenä punertava.
Tunnushaju olemato tai korkeintas vaa hiukam pistävä. Tavaomane harmiton lajike.
Aamuvalmuska (Tricholoma dagenefterum)
Kaikkial maas verrate yleine.
Tavata tavallisimmi aamupäivisi. Pinta tyypillise maitomaine ja niljakas.
Haju tympäsevä ja läpitunkeva.
Jalka raskas ja huajahteleva, lakki tärisevä. Nää tuntomerki kuitenki väistyvä, ku lajike saa lissä nestet.
Syyshapero (Russula dogalus)
Viinaa imevie siänte syyslajike: ilmaanttu kesälomakaure jälkke työpaika nurkki ja hiljassi katvepaikkoihi.
Tunnusomasest turvonnu ja pöhöttyny vars, himmiäpintane ja/tai punertava läikikäs.
Malto hauras, viottuneist kohrist verestävä. Jalka väsähtäny, muato haalistunu ja kulahtanu. Saavutta ryhtis erittäi hittaste.
Hyätyarvo tyäpaikoil vähäne.
Huhtikuu 2005
Turhie sivuje yks naisavustaja o lähettäny tämmöse lista:
Kummose miähe mää haluun!
1. Kommia
2. Viähättävä
3. Varakas
4. Huomaavaine kuuntelija
5. Fiksu
6. Hyväkuntone
7. Pukeuttu tyylikkääste
8. Arvok kohrallas
9. Yllättää ilosest
10. Mielikuvituksekas, romanttine rakastaja
Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (32 v.)
1. Hyvännäköne (mialute hiuksi pääs)
2. Pittä mul ove auk
3. On tarppeks raha hyvä illallisse
4. Kuuntele enemmä ku puhu
5. Naura mun vitseillen
6. Kantta ruakakaupa kassik kotti
7. Omista ainaki yhre solmio
8. Arvosta hyvää koton tehty ruakka
9. Muista syntymä- ja vuaspäivä
10. Romanttine ainaki kerrav viikos
Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (42 v.)
1. Ei liia ruma (kalju OK)
2. Ei lähre ajama ennenku mää ole auto sisäl
3. Tyäskentele säännöllisest - törssä sillontällö ulkosyämisse
4. Nyökkäile suunnilles oikkiois kohris, ku mää puhu hänel
5. Yleensä muista kertomies vitsie juane
6. Riittävä hyväs kunnos et jaksa siirrellä huonekalui
7. Käyttä simmost paitta mikä peittä häne mahas
8. Ossa olla ostamat samppanjaa kiärrekorkillisis pullois
9. Muistaa laskee vessa istume
10. Ajaa partas viikonloppusi
Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (52 v.)
1. Ajele korva- ja nenäkarva
2. Ei röyhtäil eikä raavi itteäs julkisest
3. Ei laina raha liia usse
4. Ei nukahra ku mää kerro hänel tärkkei asjoi
5. Ei kerro sama vitsi liia usse
6. Riittävä hyväs kunnos päästäkses sohvalt ylös viikoloppusi
7. Yleensä käyttä samanpari sukki ja puhtai alusvaattei
8. Arvosta hyvä einesateria
9. Muista nimes tarvittaes
10. Ajaa partas eres sillontällö
Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (62 v.)
1. Ei säikyttel pikkukakari
2. Muistaa, misä wessa o
3. Ylläpito ei vaari liikka raha
4. Kuorssa vaan kevyeste
5. Yleensä muista, miks naura
6. Riittävä hyväs kunnos seisoakses omi avui
7. Useimmite käyttä vaattei
8. Pittää pehmeist ruuist
9. Muista, mihi jät hamppas
10. Muista, et o viikoloppu
Kummose miähe mää haluun, tarkistettu lista (72 v.)
1. Henkittä
2. Käy wessas
Helmikuu 2005
Nyy ku ulko joka toine päiv o pakkast nii et muna meina jäätty ja joka toine päivä rännittippuva, nii o hyvä aika miätti kummotto loman voisis simuloitta, ku lomast ei ol tiattoka.
Ulkomail mennä lentokonesimulaattoris:
Istu lastentuali, siro kätes kyynärpäist käsinoji ja yrit syädä muaviveitel ja haarukalla piänest laatikost kylmä kanaviillokki. Kaar lasi halppa punaviini viäres istuva syli.
Kummone olsis laaja ostoskiarros maailma metropoleis:
Me kotipaikkakunna halpahalli, ost alennuskoreist kaikelaissi heikkolaatussi ja tarpeettomi tavaroi (made in Taiwan), juur simmossi, mihi sää et lomakaure ulkopualel vilkaisisiskaa.
Viihtysikssää paremmi etelällomal:
Osta kymmenenkerra lippu solariumi ja käytä kaik heti ensimmäisel lomapäiväl. Astu paljail jaloil lasinkappala ja istu loppuviikko varjos jalka paketis.
Aloittelija kolfloma on helppo simuloitta:
Tyännä aamust ehtosse kottikärryllist sateenvarjoi paikallisil viheralueil pöheikköi penkoe ja luuluvaste kirote. Men jälkkenpäite kyläkapakka valehtelema.
Mökkiloma:
Jää kotti, ot sähköp pois päält ja lämmin vesi. Syä joka päivä säilykesikanautta suaram purkist ja kylmää lenkkimakkaraa. Ost pilailuvälinekaupast kutinapulveri ja raavi kätes ja jalkas veril. Lue uurelle ja uurelle sama vuare -71 Korin kuvalehti.
Saunailta:
Saunailta syntty kokkomal pönäkkä ukkoporukka ahtasse keittokomero tai muuhu piäne koppi. Jokane vuarollas mene nurkka sihahtelema ku muuj juava pullosuust Koskenkorva. Loppuehtost joku hyppä pää erel kivirappussi.
Kalastusreissu:
Korvaak kalastusreissu liukastelemal aamuyällä kivikos. Pistel sormisas piäni haavoi. Pala kotti tyhjinkäsi väsyksis ja nälkkäsenä. Kiroilu ja valehtelu kute kolfis.
Purjehdussimulaattori:
Pue sarevaatte pääl, men seisoma/istuma (veneest riippue) kylpyammesse, joka on pualillas kylmä vet ja pist suihku kylmäl. Lait valop pois ja tee suihku alla erilaissi voimisteluliikkei nii, et vesi taatuste päässe läpi sarevaatteistas ja kolhik kaik jäsenes mustelmil. Jatka tätä muutaman tunni aja ja revi isoi setelei (veneenkoost riippue). Jos yäpurjehrus kyllästyttä nii sää vois siirtty aamuu ja laitta käsisolariumi täysilnaamas ette ja yrittääp pittä silmiäs auk.
Simuloiru loma lopputulos o iha samanlaine ku ennevanha hyvin aikoin: sää ole onnelline päästessäs taas töihi !!
Tammikuu 2005
Joulukuu loppupualel 2003 katos kotontas Taivalkoske Korvatunturilt Maurizio Johannes Joulupukki.
Hää o syntyny Muurlas 1855, painoltas vähä-toistsatakilone, pituus suunnilles kaks halommitta, ihovväriltäs hiukkase punakka.
Hää ol puettuna punasse ohkasse saunatakki josa o valkose tekokarvareunukse liäppeis, hihasuis ja kaulukses.
Pääl hänel ol lisäks ohkase punase housu ja jalas uure talvikenkä.
Pääs hänel ol tonttulakki josa ol tekokarvasomistei, tupsu ol matka aika ruttantunu.
Hää käyttä tummakehyksissi silmälasei.
Viimine havanto hänest o oheine valokuva jostan kaupast, misä hää valhettel piänil lapsil.
Sitä enne o ainaki yks havainto et hää o liikunu Haliko Pappila aluel.
Ainaki josku, vaikkei nii usse, hää tykkä karillost ja präntist ja hää o voinu vaik alkka viihtymä jossa eteläsuames.
Kaikist havainnoist pyyretä ilmottama Muaril Korvatunturil hyvis ajois enne Joulu!
Joulukuu 2004
Sihe aikka anto keisari Aukustus käsky, et koko valtakkunnas tarttis ruvetak kokkoma vero. Tämä veronkokkomine oli ensmäine sentyyppine, ja se tapahtus sillon kun Kyrenius oli Syyrias maaherra.
Ja nii sit kaikki meni omin kaupunkeihis , et heijä voittim panna ylös verolistoihi. Joosefki lähti sit kans Kalileast, Nasaretin kaupunkist ja meni maksama veros Juurea Raavirin kaupunkki, minkä nimi oli Peetlehem; näi hän teki sentähren, kun hän oli Raavirin kans sukku. Hän meni sinne yhres Marja-morssiames kans, ku oli sillo jo pikkassimpäi.
Ja sit ku he oli siäl, ni kävi simmottis, et Marja synnyttämise aika rupes olema aika lähel, ja nii hänet sit syntys poika, mikä oli häne ensmäises.
Marja sitos palan kapalo ja pani häne makkama seimesse, ku kestikiavaris ei ollu yhtän tyhjä huanet.
Sill samal aluel oli yäl lampattem paimeni siin kerol vahtimas lamppaitas. Ja sit yhtäkki heijä eressäs seisos Herra enkeli, ja Herra valo paisto heijä ympärilläs, ja paimenet rupes pelkkämä. Mut sit enkeli sanos heil: "Ei kannatap peljätä, mää ilmotan teil oikke aika ilose assia, ja siit o ilo kaikil.
Tänäpän teil o syntyny Raavirin kaupunkis Vapahtaja. Hän on Kristus, meijä Herra.
Ja teil on tämmöne merkki: te löyrätte mukulan ku makka kapalos seimes."
Ja siinsamas enkeli ympäril oli taivast tullu sotaväkke ku kehus Jumala ja huusi tämmöttös: "Kaikki kunnia Jumalal korkeures ja rauha kaikil ihmisil maam pääl ketä vasta Hänel ei ol yhtäkä paha sana."
Ku enkelit oli mennyt takasin taivasse, nim paimenet rupes keskenäs ihmettelemä:" Tarttis vissi lähte Peetlehemin kattoma, et mitä siäl oikke on tapahtunu ja mitä Herra äsken oike meil mahto ilmotta.
Ja he lähtiki siit aika äkki ja sit he löysivä Marja ja Joosefi ja sem mukulan ku makas seimes. Ja sit kun he huamasivat tämä, ni he rupesivak kertoma niit jutui, ku he oli siit mukulast aikasemmin kuullu.
Kaikki nee ku kuulivap paimenitte jutut ihmettelivä, et mitä oikke oli tapahtunu. Mut Marja pisti kaikki jutut miälesses ja ajatteli niit sit yksinäs.
Paimenet lähti takasi ja kehus ja kiitti Jumalatas siit kaikest, mitä he oliva nähny ja kuullu. Ja kaikki oli menny niinku heil oli alust saakka sanottuki.
Joulukuu2004
Naaras- ja urosporoil kasva sarve kesäl.
Alaska kala- ja riistaministeriöm mukka urokse purottava sarves talve alus, ylensä marraskuu lopu - joulukuu pualiväli aika. Naara purottava sarves synnytettyäs keväl. Vanhois kuvis joulupuki poroist joka ikisel niist, Petterist Salama, o sarve, eli nee o filoi!
Kyl see ny olis pitänu tiättä et vaa naispualise pystyvä raahama läskiperssest punapukust wanhha ukko ympärmaailma yhres yäs eksymät!
Joulukuu 2004
Lasse heräs lauantaaamu kauhias kankkuses kottotas. Erellisel ehtol oli ollu firman pikkujoulut, semmoset hiuka enemmä ku vähä kostiat.
Lasse avas väkisi silmäs ja ensmäne asja minkä hää näki ol pari Burana ja lasi vet yäpöyräl. Hää nous istuma ja huama, et häne vaattes ova tualim pääl siististe laskostettun ja iha puhtaan.
Kateltuas ympärilles hää huama, et koko huane o tahrattoma puhras. Ottaessas Buranat ja vet niittem pääl hää huama paperilapu yäpöyräl. Siin lukke: "Rakas, aamiainen on uunissa, lähdin ajoissa tekemään ostoksia."
Lasse mene keittiöö ja huamaa, et koko kämooä on täysi järjestykses ja viimisempääl siisti. Keittiös hänen poikas istu pöyrän tykö ja tosiaa, uunis o lämmin aamiaine orottamas.
Lasse kyssy "Kuule poika, mitä viime yä oikke o tapahtunu?"
Poika vasta "No sä tulit siin kolmej jälkee yällä himaa, ympäripäissäs ekkä sää oikeen edes tienny misä sää olit. Sää rikoit pari tuolii ja oksentelit pitki eteistä ja olohuonet, sit sä sait mustan silmän, kun kävelit päi makuuhuaneen ovee."
"No, miks tääl o sit nii puhrast ja aamiainenki orottamas mua?" Lasse kysy hämmentyneenä.
"Ai se!" poika vastas, "Mutsi raahas sut sit sänkyy ja rupes riisumaa sua, nii sä sanoit sille: 'Hei sori nainen, älä yritä mitää, mä oon kuule hei naimisissa."
Joulukuu 2004
Naine tul keittiöö ja näki miähes heiluva kärpäslätkän kans
-Mitä sää tees?
Miäs vastas:
-Tapan kärpässi
-Montaks oles saanu tapettu?
-Kolme urost ja kaks naarast
Epäileväste naine kyssy:
-Mist sää mukamas erotat, mikkä niist ova uroksi ja mikkä naarai?
-No ku kolme istu kaljalasil ja kaks puhelimem pääl!
Marraskuu 2004
Joka keväne ilmiö: koirampaska tule taas näkyvi ku lumi sula. Kerro miälipites koirampaskast, lähetä viästi koirampaskavoorumii osottel tessu.lahtinen@halikko.com
Sivujem päivittäjä pirättä oikeure valikoirap postin ja hyljät kaikkem paskasimmak kommenti!!
| Meil on kans koira, tommonen aika iso rotjake viäl. No, kyl me ollaan ain kerätty ne paskat pois karunpiälest, mutku joskus on nii ettei ol pussi mukan tai ne ei ol riittäny. Ja kyl me ollan sit ain käyty hakemas se pussi jos ei kauhian pitkä matka ol ollu. Kerra sit kävi nii et mää oli just hakemas sitä pussi, ku kortteli takane "naapuri", ol ilmesest kyllästyny orotteleman ja toi itte omas pussissas meirän koiran paskat meirän rappusil. Ei siin oikke tiänny et itkeekkö vai nauraa... | 02.11.04 klo 22.17 |
Simo-Pekka Hämeenlinna |
| Miejän Tessu ei pasko tiäl tai karul vaa ojaa tai rakentamattomal tyhjäl tontil tai pellol ja mää ole sitä miält et mää en paskapussik kainalos ala juaksema niinkaua ku ihmine saa roskata kummotti haluu... | 03.11.04 klo 19.15 | Turhiejuttujepäivittäjä |
|
Moikka, ongelmahan ei kosketa meitin perhettä koska koiramme on koulutettu tekemään tarpeensa muiden tonteille. Hauskaa kevättä. | 15.04.04 klo 9.12 | Juha |
|
Ei meijänkä Tessu suastu paskantama meijän tontil.. Kauhian kiirunkans se juakse välil naapuri.. | 15.04.04 klo 16.57 | Turhiejuttujepäivittäjä |
| Eikö valtio voisi perustaa asiaa valvomaan erityiset valvojat etteivät naapurin rakit tekisi tarpeitaan ainakaan minun orapihlaja-aitani ja tsypressipuuni alle? | 11.04.04. klo 09.32 | Aune Haapanen, Turku |
| Toi ol kyl aika hyvä irea. Saatais tyättömil töit, vaik alus nyy 100000 koiranpaskantarkastajav virkkaa ymäri maat ja vaik sit myähemmi muutama lissä... | 12.04.04. klo 14.34 | Turhiejuttujepäivittäjä |
| Se on kyllä niin, että koirat paskantakoot tien reunoihin, puistoihin jne. niin kauan kun ihmiset rikkovat tien reunoihin, puistoihin jne. pulloja.... | 04.04.04 klo 19.30 | Nimim.Lasinsiruihin kyllästynyt. |
| Niinii, mutku see ei vissi ol viäl rankastava teko, niinku koirie paskomine... | 09.04.04 klo 12.10 | Turhiejuttujepäivittäjä |
| Me emme tiedä mitä tapahtuu todella, jos tahomme sekä useiden erilaisten sidosryhmien ja muiden meille tärkeiden instanssien vankka tuki työryhmän viikon takaiselle esitykselle antaa mahdollisuuden parantaa ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa. Arkielämä on opettanut meille, että koiranpaska antaa mahdollisuuden parantaa hyvinvoivan yhteiskunnan rinnalle muodostuneita epäkohtia. Ei sovi unohtaa, että sijainnin ja joissain määrin myös muiden vallitsevien olosuhteiden vaihteleva vaikutus sesonkitulokseen on kiteytetty aatteeseen, jossa pohditaan huomaamattomia haittatekijöitä. On hyvin vaikea johdatella asioita siten, että luovien näkemysten huomiointi havainnollistaa hyvinvointimalliamme sekä tahojen yhteistyön kariutumisesta aiheutuvia hyökyaaltoja rahoitus- ja sijoitussektorilla. Tapahtumat viime aikoina osoittavat, että juridisesti huomiotta jäänyt epistemaattinen käännekohta noudattaa epäilemättä ideatasolla meihin kohdistuvaa tietotarvetta. Todellisuudessa koiranpaska auttaa käyttäjää ymmärtämään yleispätevien toimintaohjeiden tavanomaisia käyttökohteita. | 17.02.04 klo 09.22 | Paavo Lippanen |
| Onk toi puppukeneraattoril kirjotettu? | 17.02.04 klo 16.42 | Turhiejuttujepäivittäjä |
| Kevät on tulossa. Ja koiranpaska. Ettekö te arvoisa turhien sivujen tekijä voisi perustaa sivuillenne KOIRANPASKAFOORUMIN? | 14.02.04 klo 21.28 | Kaisa Nieminen |
| Kylmää voisin. | 15.02.04 klo 09.47 | Turhiejuttujepäivittäjä |
Lokakuu 2004
Korkkiasaare punaprssese paviaani ova saane täsä alkukuus enemmä julkisuut ku kunnallisvaaliehrokka. Korkkiasaare pomo uhkas tappa nykyse paviaani ja otta tilal muit apinoi sit myähemmi ja siitäkös parku tuli....
Nyy sä vois kattoo ja vaik tulostaa A4 kokoset julisteet (3 kpl) paviaaniasjast, ota kantta paviaaniasja, tulost julistee ja teippa vaik huusi seinä tai anopi makuuhuanesse piironki yläpualel, paina al olevaa "katso PDF-tiedosto" linkkii (tarvittet PDF-tiarostoje lukemisse Acrobat Reader-ohjelman, ellei koneellas ol jo sitä, lataa se ilmatteks al olevast linkist)
PS. PDF-tiarosto o helppo myäs tulosta myähemppä tarvet varte.
Lataa koneellesi Acrobat Reader-ohjelma PDF-tiedostojen katselua varten painamalla oheista linkkiä:
|
Lokakuu 2004
Nii se vaa o...
-Kaikest kivast alkka olema ainaki 20 vuat.
-Voi sano yhä ussiammal: "Kun mää oli sun iässäs.."
-Alkka ostama housui, misä vyätäröl o kuminauha.
-Kauneus o vaa valokatkasijam pääs.
-Kuarssamine o tapa osotta viarustoveril, et o elos.
-Ei enä mistä hinnast haluaisis olla yät missä muual ku omas sänkys.
-Luule, et o tapahtunu jotta, jos puhelin soi illal yhreksä jälkke.
-O alkanu pelata kolffi.
-Pittä kaittest kii, ku mene rappussi alas.
-Paino ei ol noussu, se o vaa laskeutunu harttioilt vyätäröl.
-Kylmä kahvi kaunista, mut maha ei kestä niim paljo ku naama vaatisis.
-Enne vanha sattu ja tapahtu; nykyä ei tapahru mittä, mut joka paikka sattu kyl.
-Elämän korkkia arvot tarkottava kolesteroli-arvoi.
-Lääkäri kyssy, mitä hyvä syä ja jua ja mitä hauska harrasta ja sej jälkke kiälttä nee samas järjestykses.
-Joka paikka koske ja se mihi ei koske, ei toimi.
-Olo onku rilluttelu jälkke, vaik ei ol käyny missä.
-Lääkäri ova lähes ain likaharakoi ja pojanklopei.
-Ikäsiäs alkka olema vaa mainoksis,misä mainostetta vitamiinei tai tuattei verenpainesse, ummetukse ja unettomuutte.
-Tarvitte lasit löytäkses lasit.
-Silmää sytty tuli vaa sillo, ku aurinko ossu silmälaseihi.
-Ei enä välit, jos ajatukse alkava karkailla, kuha tuleva takasi.
-Kirjotta muistilappui, mut unhotta, mihi nee o laittanu.
-Ku löyttä hävinne tavara, oj jo unohtanu, miks see piti löyttä.
-Tekke kolme asja yht aikka, mut unhotta, mitä nee kaks muut olivakka.
-Seksi maistusis ussiamminki, mut esileiki viävä kaik voima.
-Sammutta valo säästösyist, ei romantiika takia.
-Kakskertta yäs tarkotta vessas käyntei.
-Alkka ostelema kevyttuattei ja huama, kui piänel tekstil kaik käyttöohje o kirjotettu.
-Ei koska punnitte ittetäs aamul,ku sillo silmäluame ova raskammillas.
-Kaikil o valokuvamuisti, joillaki ei vaa ol filmi !
Elokuu 2004
Kuvaruurus vinoi viivoi.
-Naapuri ajaa parttatas.
Näet pahoi varjokuvi.
-Vähemmä koskenkorva, enemmä vissy.
Televisios o kuva mut ei äänt.
-Kattelet mykkäfilmi vuarelt 1921.
Et nää lähetyst.
-Tarkista onksul ollenka televisiot.
Et näe kuva, mut ääni kuulu.
-Istut televisiontaka.
Ei kuva ei äänt, mut TV o kytketty pääl.
-Töpsel o irti.
Et näe kuva mut ääni kuulu hyvi.
-Kattelet ratio.
Kuva liikku, mut musiikki ei kuulu.
-Kattelet pesukone ikkunaluukku.
Kuvaruurussa lumisaret.
-On talvi.
Ohjelma o värilline, ja huano.
-Vastaanottimes o täysi kunnos.
Kesäkuu 2004
Tänä juhannukse ei sit ryypät. Juttuha o simmone, ettei juhlatunnelma ain tartte ryyppämist. Voi sitä pittä muutenki hauska: juara kaffet ja muistella mennei simmotto muute vaa, vai kui?
Jos KUITENKI ryypätä, niin ryypätä iha vähä vaa. Oteta korkentas yhret tai kahre ja maistella niit hittaste niinku herrasmiähe. Sit voira otta vaik jotta viini, ettei ain kossu tai votka kauhioi määri.
Jos KUITENKI ryypätän paljo, niin ei ainaka ruvet laulama. Se on simmost ku juavuksis oleva ihmine laula, nii ei sitä miälelläs kuuntel. Eli ei sit laulet, olla juavuksis vaa.
Jos KUITENKI ruveta laulama juavuksis, niin ei laulet mittä härskei värssyi. Ei se loppuje lopuks ol mittä hauska, et ain tartte olla nii härski, voi sitä juavuksis olla siivostenki.
Jos KUITENKI lauleta härskei värssyi, niin ei laulet niin kovi, et joku naapuri tai isäntä tule valittama.
Jos KUITENKI tulla valittama, niin pyyretä silt vaa iha kiltiste antteks, eikä ruvet tappelema.
Mut jos KUITENKI ruveta tappelema, nii tapella simmottis iha vähä vaa, ettei tul mittä yleist mellakka.
Mut jos KUITENKI tulee simmone yleismellakka, niin lähretä aikonas pakko, ettei koko viikoloppu men iham piäle.
Jos koko viikolopp KUITENKI menee iham piäle, niin ei sit ryypät ens juhannukse yhtää!
VAI KUI?
Huhtikuu 2004
 |
Tammikuu 2004
Vuassi o jo tiäretty, et seksi o hyvää fyysist harjottelu, mut tähä asti kukka ei ol tehny tiätellist tutkimust kalorie kulumisest erilaisis seksitouhuis.
Nyy pitkie tutkimuste jälkke täsä ova tutkimuste tulokse:
Naise riisumine:
Häne hyväksymiselläs= 12 kalori
Ilma häne hyväksynttätäs= 187 kalori
Rintsikoitte avaamine:
Kahrel kärel= 6 kalori
Yhrel kärel= 12 kalori
Hamppail= 85 kalori
Tekohamppail= 120 kalori
Kumim pääl laittamine:
Jos SEE o pystys= 6 kalori
Jos SEE ei ol pystys= 315 kalori
Esileiki:
Klitorikse haku= 8 kalor
G-pistee haku= 92 kalori
Asenno:
Lähetyssaarnaaja= 12 kalori
69 makuul= 78 kalori
69 seiste= 224 kalori
Kärrynpyär= 292 kalori
Koiratyyli= 316 kalori
Italialaine kristallikruunu= 912 kalori
Orkasmi:
Oikkia= 112 kalori
Feikki= 315 kalori
Orkasmi jälkke:
Makoilu toissias halamal= 18 kalori
Nousse heti ylös= 36 kalori
Selittä, minkä takia nousse heti ylös= 816 kalori
Pukemine seksij jälkke:
Rauhallisest= 32 kalori
Kiiruste= 98 kalori
Häne isäs kolkutta oventaka= 1218 kalori
Meijä muija kolkutta oventaka= 3512 kalori
Joulukuu 2003
Nii se o et miähil ja naisil o hiuka erilaise ajatukse täyrellisest päiväst! Täsä eräi versioi:
Naisen täyrelline päivä:
8:15 Herätys halauksii ja suukkoihi
8:30 Vaaka näyttä 2kg vähemmä ku eile
8:45 Aamupala sänkys, tuarest appelsiinist vastpuristettu mehuu ja kroisantei
9:15 Kuuma kylpy liljan tuaksusel kylpyvaahrol
10:00 Kevyt jumppa kuntoklupil kommia, hauska yksitysohjaajaseuras
10:30 Kasvohoito, manikyyri ja hiustenlaitto kampaajal
12:00 Lounas ulkoilmakahvilas parha ystävänkans
12:45 Sää huamas ex-poikaystäväv vaimo, joka o lihonnu 15kg
13:00 Ostoksil ystävie kans
15:00 Päikkäri
16:00 Kukkalähetti tua tusinar ruusui, kortti o salaselt ihailijalt
16:15 Kevyt jumppa klubil, senjälkke hiaronta
17:30 Vaatteitte valinta illallist varte peili eres
19:30 Kynttiläillalline kahrel ja tanssamist
22:00 Kuuma suihku(yksin) koton
22:30 Rakastelu
23:00 Jälkikeskustelu sänkys ja hykertely
23:15 Nukahdas häne voimakkal käsivarrel
Miähe täyrelline päivä:
6:00 Herätys
6:15 Suihiotto
6:30 Kunnon pano samal ku sää lue aamulehre urheilusivu
7:00 Aamupala. Pekoni, kananmuni, paahtoleippä ja kaffet
7:30 Limusiini tule pihal
7:45 Lentokentäl. Matkal limon minipaarista Plootu Marin
8:15 Yksitysjetil Aukustaa(Keorkia, USA)
9:30 Limol Aukusta National Kolf Klubil
9:45 Pelat yhreksä ensmäst reikkä, tulos 2 alle par
11:45 Lounas kerhol, 3 Heinekeni
12:15 Suihiotto
12:30 Pelat seuraavat yhreksä reikkä, tulos 4 alle par
14:15 Limo takaisi lentokentäl, matkal pari Martini
14:30 Yksityisjetil Nassauhu Pahama-saaril. Nokkaune matkal.
15:15 Iltapäiväl kalastust. Yksityisjahti misä naispualine(toplessi) miähistö apuna
16:30 Sää pyyrystät maailmanennätysmiakkakala - 615kg
17:00 Jetil takasi kotti, matkal viästi Pamela Anterssonilt ja Janina Frostellilt
19:10 Urheiluruutu
19:30 Illalline. Alkupala hummerii, Dom Perignon(1963) ja 450g härä sisäfilepihvi
21:00 Rentoutumine seuranas 1789 Auker Koknak ja kuupalaine sikari
22:00 Panot kahre 18-vuatia nymfomaani kans
23:00 Kokovartalohiarontta
23:45 Sänkky
23:50 Päästät 12 sekuntti kestävä, 4 oktaavi piaru. Katok ku koir lähte huanest
23:55 Nauras ittes unee
Marraskuu 2003
Lapinporokoirauros Vili (kuvas ylärivil ensmäsenä) o saavuttanu nuarest iäst (s.21.3.03.) hualimat jo huamattavaste tunnettavuut erilaisil muatoilualan töil.
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Marraskuu 2003
Jos sää haluak katto kuvi tän sivun tekijän kotiseurust, ota ja klikka yll oleva kuva ja kato kummossi kotiseutukuvi mää ole saanu aikkaseks...
Lokakuu2003
Jumala loi aasi ja sanos hänel:
Sää oles aasi. Sää tees tyät aamust ehtosse ja kannas painavi tavaroit selässäs. Sää syäs ruaho ekkä ol kovi älykäs. Sää eläs 50 vuat.
Siihe aasi vastas: 50 vuatt semmost elämä o iha liia pitk, älä an mul enemmä ku 20 vuat. Ja nii toteutus.
Sit Jumala loi koira ja sanos hänel: Sää olek koir. Sää vartiois ihmiste omasuut. Sää oles ihmiste uskolline ystävä. Sää syös sen minkä ihmine sul jättä ja sää eläs 25 vuat.
Koira vastas: Herra, 25 vuat semmost elämä o liia pitk. Ol hyvä, älä an mul enemmä ku 10 vuot. Ja nii toteutus.
Sit Jumala loi apina ja sanos: sää oles apina. Sää heilahras puust puuhu ja käyttäyrys ku mikäki pelle. Sää oles hauska ja simmotti sää elä 20 vuat.
Apina sano: Herra, 20 vuat pelle elämä o liia pitkä. Ol hyvä äläkä anna mul enemmä ku 10 vuat. Ja niin toteutus.
Lopuks jumala loi miähe ja sanos hänel: Sää oles miäs, maa ainova rationaaline elävä. Sää käytäs älykkyyttäs alistama muut olenno. Sää hallitte koko maat ja eläs 20 vuat. Siihe mies vastas: Herra, olla mies vaa 20 vuat o liia vähä. Ol hyvä ja an mul nee 30 vuat mikkä aasi jätti, 15 vuat koiralt ja 10 vuatta apinalt.
Ja nii Jumala hualehti siit, et miäs elä miähenä 20 vuat. Sit hää mene naimissi ja tekke 30 vuat aamust ehtosse töit ja kantta painavi tavaroi ku aasi. Sit hänel o kakari ja elä 15 vuat ku koir, hää vartioi talo ja syä mitä perhe jättä. Sit, vanhemmal iäl, hää elä viel 10 vuat ku apina, käyttäyty ku mikäki pelle ja huvitta lapselapsias.
Helmikuu 2003
Nykyään kun tupakka-askeissa on kaikenlaisia varoituksia, tulisi myös alkon pulloihin lisätä seuraavat varoitustarrat:
VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut ihmettelemään mihin helvettiin jätit rintaliivisi.
VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut uskomaan, että kuiskaat, vaikket niin teekään.
VAROITUS:
Alkoholin käytöllä on suuri merkitys siinä, että näytät idiootilta tanssiessasi.
VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut jankuttamaan kavereillesi kuinka paljon heistä välität.
VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut ajattelemaan että osaat laulaa.
VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut uskomaan, että ex-rakastettusi kuolee ellet soita hänelle neljältä aamuyöllä.
VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut luulemaan, että sinulla on ihmeellisiä Kung Fu-voimia, johtaen siihen, että tulet itse piestyksi (koskee useimmiten miehiä).
VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut pyörähtämään aamulla herätessäsi ympäri ja näkemään jotain todella kauheaa.
VAROITUS:
Alkoholin käyttö on suurin syy selittämättömiin asvaltti-ihottumiin otsassa ja polvissa.
VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa aiheuttaa harhaluulon, että olet kovempi, fiksumpi, nopeampi ja paremman näköinen kuin muut ihmiset.
VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut luulemaan, että olet näkymätön.
VAROITUS:
Alkoholin käyttö saattaa saada sinut uskomaan, että ihmiset nauravat KANSSASI.
Tammikuu 2003
Mul o nälk = mul o nälk
Mää ole väsyny = mää ole väsyny
Tahroksää katto telkkari = mennäk sänkky?
Haluaisik sää lähte ravinteli syämä = mennäk sänkky?
Voink mää joskus soitta sul = mennäk sänkky?
Tuleksää tanssama = mennäk sänkky?
Sul o kiva mekko = kivat tissit!
Sää ole jännittyny, voik mää hiaro sua? = mennäk sänkky?
Mikä nyy o? = ei tairet mennäkkä sänkky?
Mitä tehtäsis? = mennäk sänkky?
Mää rakasta sua = mennäk sänkky?
Määki rakasta sua = mennäk sänkky?
Sul o sit hyvännäköne kampaus = mennäk nyy sänkky?
Jutella vähä = mää yritä tehrä vaikutukse. Mennäk sit sänkky?
Tuleksää mun vaimoksen? = mää en halu, et sää mene kenenkä muun kans sänkky!
Tammikuu 2003
Tohtori Pimpero vasta visaisemppiinki kysymyksii.
Kysymys:
Hyvä Tohtori Pimpero!
Tulin juuri rippileiriltä ja huomasin että aina kun pojat puristelevat tissejäni, housuni kastuivat. Mikä minua vaivaa ja onko se vakavaa?
(Sanni)
Vastaus:
Ol vai sii, ei se mittä vakava ol. Kaik johtu vaa niist hekumaalisist jutuist mitä see pappi o siäl rippiskoulus puhunu. Ja mitä sää sit lopeti niitte tuppoje käyttämise liija aikasi, vanhankorissaki niit nykyä vanhah ämmäkki käyttävä. Kyl sitä nyy ain joku paikka jokasel vähä vuatta, mulki vuatta harva se päivä. Hmm, oleksää varma, et nee housuk kastuva siit puristelust, pitäsis varma tutki vähä tarkemmi. (Sähköpostiosote al)
Kysymys:
Rakas tohtori Pimpero.
Olen ollut poikakaverini kanssa "sillai" jo monta kertaa.
Poikakaverini vastaväitteistä huolimatta kysyn Sinulta, että pitäisikö "pallit" kuitenkin jäädä ulkopuolelle?
Terveisin nimimerkki "tiukkaa tekee"
Vastaus:
Sisälvaa, sisälvaa, kyl nee siält sit hetkempääst pois tuleva.
Kysymys:
Hei!
Olen arkipäiväisen näköinen 52-vuotias ns. ikäneito, joka en ole koskaan saanut. Asun lounaissuomalaisessa pikkukaupungissa. Työskentelen asiakaspalvelussa. Mitä voisin tehdä että saisin?
t.Marketta
Vastaus:
Lait lehte ilmotus:"Kaunis parikymppine tyttö hakke päiväkahviseura.Huom!Tammiale!.Vast.tlk.Nimim.Neitsyt"
tohtori@pimpero.net
Marraskuu 2002
Ei = juu (usse myäs ei)
Niinkai = ei
Mää olempahollan = sää tules olema pahollas
Mee tarvittais = mää tahro
See o sun päätökses = eihä asja ol ku yks ratkasu, ja se pitäsis olla sullekki selvä
Tee sää mitä tahrot = sää maksat täst viäl myähemmi
Meijän pitäsis puhu = mää haluan valitta.
Siit vaan, men vaa = emmää halu sun lähtevä
Emmää ol loukkaantunu = tietenki mää ole luokkaantunu, ääliö
Oleppas sää tänä huamaavaine = turha yrittä, emmää sul ehtol mittä anna
Ol romanttine ja sammut valo = mun reiten ova niimpal läski.
Meijän keittiö o epäkäytännölline = mää tahro uuren keittiö.
Mää tahro uure verho = ja huonekalu ja tapeti.
Mää kuuli melu = mää huamasi, et sää olis melkke nukahtanu.
Rakastaksää viäl mua? = mää pyyrän koht jotta kallist.
Kuimpal sää rakasta mua? = mää tei tänämpä jotta semmost mist sää es tykkä.
Mää ole valmis minuutis = ot kengäp pois ja kato telkkarist jääkiakko.
Onk mun takamuksen liia läski? = san mul, et mää olen kaunis.
En mää mittä huur = tiätenki mää huura, ku mul o hyvä syy.
OPETTEL NÄÄ NII ELÄMÄ VOI OLLA HELPOMPPA!
Lokakuu 2002
Jos sul o kova rapula nii täsä sul o hyvä älypähkinä, miäti sitä, saatta vähä rassata hermoiki:
Kolme miäst men majatalo. Isänt otti jokaselt miähelt 10 euro raha, mut tul myähemmi katumapääl ja anto apupojal 5 euro viätäväks takasi miähill.
5 euro o hankala jakka kolmel miähel jote poik anto jokasel miähel 1 euro ja piti itse 2 euro.
Eli jokane mies ol maksanu majapaikastas 9 euro.
Eli 9 kertta 3 on 27 ja lisäks apupoja ottama 2 euro tekke: 29 euro.
Mihin hävisi euro?
Syyskuu 2002
KRAPULAKEIJUT
Aloitatko illan lompakko täynnä seteleitä ja heräät aamulla pussissasi vain kaupan kassakuitti, pari markkaa ja kourallinen kymmenpennisiä? Peittääkö kieltäsi aamulla sitkeä ja kammottavan makuinen epämääräinen tahna? Jos vastaat "kyllä", niin juopottelusi on houkutellut paikalle krapulakeijuja. Pahanilkiset krapulakeijut vievät rahasi, paskovat suuhusi ja nauravat räkäisesti päälle. Lisäksi krapulakeijun taikasauvan kosketus tyhjentää muistisi, jolloin joudut kyselemään edellisillan tapahtumista kavereiltasi - he taas kertovat sinulle juuri ne tapahtumat, joita et haluaisi muistaa. Krapulakeijut vihaavat tupakoitsijoita ja paskovat näiden suihin useammin kuin muiden.
JYSÄRIPEIKOT
Kun nukahdat, se tapahtuu. Lattianraoista ja kukkaruukkujen takaa marssii esiin armeija möriseviä pikkuruisia peikkoja, jotka suustasi tuleva alkoholin tuoksu on houkutellut paikalle. Janoiset jysäripeikot hyökivät suusi ja sieraintesi kautta elimistöösi tarkoituksenaan suunnistaa vatsaasi siellä muhivan oluen ja viinan vuoksi. Luonnostaan tyhminä ja hidasälyisinä ne eivät kuitenkaan ikinä löydä perille, vaan eksyvät pääsi sisälle josta ne eivät enää löydä tietä ulos. Epätoivoiset jysäripeikot tarttuvat tällöin moukareihin, nuijiin, varstoihin, seipäisiin ynnä muihin astaloihin ja alkavat takoa kallosi sisäpuolta halki päästäkseen vapauteen. Peikot kuolevat nälkään ja hapen puutteeseen ennen kuin ehtivät saada aikaan todellista tuhoa, mutta sitä ennen sinulla on edessäsi monta piinallista tuntia.
HUMALATONTUT
Joissain pulloissa asustaa humalatonttuja. Nämä leppoisat olennot elävät elämäänsä kelluen alkoholipitoisessa nesteessä kaikessa rauhassa, kunnes pullo korkataan ja joku kohottaa sen huulilleen. Kurkkutorvea pitkin alas mahalaukkuun putoavat tontut huomaavat kauhukseen autuaan elinympäristönsä vaihtuneen vatsahappojen, kahvin ja puoliksi sulaneen ruuan täyttämään hornankattilaan. Kunhan alkushokki on haihtunut, muutoin niin rauhalliset humalatontut joutuvat mielettömän paniikin valtaan ja alkavat potkia, rimpuilla ja puskea päätään mahalaukun seinämiin. Tämä aiheuttaa hyvin epämiellyttävän tunteen epäonnisen kännikalan vatsassa. Tonttujen määrästä ja juhlijan yleiskunnosta riippuu kuolevatko tontut hiljalleen vatsan sisälle vai tapahtuuko joukkopako suun kautta. Jälkimmäisestä ilmiöstä käytetään jostain syystä nimitystä "laatta lentää" - ehkä tontut on joskus assosioitu rakentamiseen.
MUSTELMAAHISET
Yrität ylittää kadun ja kävelet päin lyhtypylvästä. Suuntaat kulkusi pensaikkoon lievittääksesi virtsarakkosi painetta - yhtäkkiä oletkin turvallasi muurahaispesässä. Yrität avata olutpullon mutta amputoitkin toisen peukalosi pullonavaajalla. Mikäli näin käy, tiedät että metelöintisi on herättänyt äreän menninkäisen, mustelmaahisen. Ihmissilmälle näkymätön mustelmaahinen vihaa syvästi rauhanhäiritsijöitä ja kostoksi tönii, tyrkkii ja kampittaa näitä parhaansa mukaan tarkoituksenaan saada nämä telomaan itsensä mahdollisimman pahasti. Mikäli luulet, että mustelmaahinen on kimpussasi mene rauhallisesti makuulle - lopulta se kyllästyy ja lähtee pois.
RÄYHÄHENGET
Äreät, oikukkaat ja alati pahantuuliset räyhähenget jakaantuvat useisiin epämiellyttäviin alalajeihin. Kaikki lajit tartuttavat uhrinsa menemällä tämän verenkiertoon, jossa ne aiheuttavat ns. "pahaa verta". Eräät alalajit yllyttävät tuhoamaan julkista tai yksityistä irtaimistoa, toiset pakottavat sinut haastamaan riitaa muiden ihmisten kanssa (aivan liian usein riitakumppanina on is